Tulosta sivu - Valotus ilman mittaria

Hätävarana oheinen taulukko oli mukana kameralaukussa, ja käytinkin sitä uskon vahvistajana. Se on peräisin jostain (1950-luvun?) kirjasta, en älynnyt panna sitä muistiin. Laatikkokameralla sitä ei tarvinnut kuin käänteisesti: Mitä ei kannata yrittää. Sitten, kun kamerassa oli säätöjä, oli käytössäni myös valotusmittari. Käytetty seleenikennomittari ei oikein venynyt diakuvaukseen, musta-valkokuvaukseen kyllä. Sama koskee tätä taulukkoa. Jotenkin ounastelen, että vanhat kuvaajat eivät hommassaan tarvinneet hyvää laskupäätä.

LASKE YHTEEN A+B+C+D , jolloin saat jonkin luvun.
Jos määräät ennalta HIMMENTIMEN, niin lisää lukuun E, ja etsi summa taulukosta F, joka antaa valotusajan. Huom! Valitse pidempi aika mikäli numerot eivät suoraan täsmää.
Jos taas määräät ennalta VALOTUSAJAN, niin saat himmentimen suoraan summasta A+B+C+D+F . Tämä tapa pätee parhaiten keskipäivällä, kun taas ensimmäinen tapa on luotettavampi.
Valotustaulukko on yleensäkin edukseen maisemakuvauksessa.
A = aihe
vaaleat pilvet, meri, lumimaisema ilman etualaa     2
lumimaisema etualalla, valoisa rantanäkymä, tunturimaisema   0
maisema ilman etualaa     2
avoin maisema     4
lumipeitteinen maisema, tumma etuala   5
maisema, vaalea etuala   6
maisema, tumma etuala   8
vaalea lehtimetsä     9
pimeä havumetsä     12
avoimet torit ja kadut, vaaleat rrakennukset   6
kapeat kadut     7
varjoisat rakennukset   8
pimeät kadut     10
valoisat sisäaiheet     14
tavalliset sisäaiheet     16
pimeät sisäaiheet     20
MUOTOKUVAT
kirkas auringonpaiste     5
vaaleiden puiden tai rakennusten varjossa   8
ateljeessa tai tavallisen lehvistön alla     10
tiheiden puiden alla     12
kahden metrin etäisyydellä ikkunasta    15

B = valaistus

auringonpaiste + valkoisia pilviä   0
auringonpaiste kirkkaalta taivaalta   1
aurinko harsossa tai osittain pilvessä   2
tasainen harmaa taivas     4
hyvin pilvistä, sadekuuroja (6-8)   7
raskaita ukkospilviä (12-15)   13,5

C = kellonaika ja kuukausi seuraavassa vastaavat tunnit aamulla/illalla

   4 / 22   5 / 21   6 / 19   7 / 18   8 / 16   9 / 15    10 / 14   11 / 13    12

kello 4 5 6 7 8 9 10 11 12
kesä     6   5   4   3   2   1   0   0 0
touko heinä   8   5   4   3   2   1   1   0   0
huhti elo   -   8   6   4   3   2   2   1   1
maalis syys   -   -   14   8   4   4   3   2   2
helmi loka   -   -   -   -   8   6   5   4   4
tammi marras   -   -   -   -   -   8   7   6   6
joulu     -   -   -   -   -   10   8   6   6

D = herkkyys DIN° / 10

14   0      21   -5
15   -1      22   -6
17   -2      23   -7
18   -3      25   -8
20   -4      27   -9

E = HIMMENNIN
2   -5      11   6
2,8   -2      16   8
4   0      22   10
5,6   2      32   12
8   4

F = VALOTUSAIKA
2   1000      18   2
4   500      20   1 sek
6   250      22   2 sek
8   125      24   4 sek
10   50      26   8 sek
12   25      28   16 sek
14   10      30   32 sek
16   5      32   1 min 4 sek

Lainaus käyttäjältä: Reino Kalliomäki - Maaliskuu 10, 2019, 22:57:41

Hätävarana oheinen taulukko oli mukana kameralaukussa

Juu, eivät vanhat kuvaajat tarvinneet eivätkä vieläkään tarvitse taulukoita ja mittareita, jos niikseen tulee. Kun on muistissa muutama valotus ja valaistus kiinnekohtana, voi siitä sitten pähkäillä lisää. Hyvä on tietysti vakioida filmit ja kehitykset. Digikameratkin osaavat haarukoida. Kun on joskus oppinut valottamaan ilman mittaria, sitä oppia voi sitten myös digillä kuvatessa hyödyntää. Voi esimerkiksi valita tilanteeseen sopivan valotusajan tai aukon. Arvelen, että taulukkosi voisi olla vaikka Vilho Setälän kirjasta. Hän oli sellainen perfektionisti.

Resiina-keskustelu

Rautatiet ja harrastus => Junakuvaus => Aiheen aloitti: Reino Kalliomäki - Maaliskuu 10, 2019, 22:57:41