Resiina-keskustelu

Elokuussa 1892 lehdissä oli kaksi uutista valkoisten koleravaunujen käyttöönotosta. Toisessa kerrottiin vaunujen tulleen käyttöön Moskova-Pietari -junassa, ja toisessa Pietarin junassa.

1) — Sairaswaunut Moskowan ja Pietarin wälillä kulkewissa junissa alkoiwat wiime tiistaista seurata jokaista matkustaja=junaa. Waunu on walkoiseksi maalattu ja warustettu kaikilla wälttamättömimmillä lääkintä=aineilla, mitkä woiwat jonkun matkustajan sairastuessa kysymykseen tulla. Waunu on kiinnitetty kuhunkin junaan aiwan wiimeiseksi.

2) — Koleratoimia rautatiellä. Pietarin junaa seuraa tullen mennen kolerawaunu, wiimeinen waunu junassa, walkeaksi maalattu, punanen risti kummallakin puolen. Siihen pannaan kaikki matkalla tautiin sairastuneet. Waunussa on, paitsi sairaanhoitajan etuhuonetta, wielä huone, jossa on kaksi walmiiksi tehtyä tilaa y. m. sairashuoneen tarpeita. Konduktöörin waunussa on kaksi laatikkoa, joissa on koleralääkkeitä. Ensi ja toisen luokan waunujen istuimet owat nyt walkealla waatteella päällystetyt. Ne woi helposti ottaa pois ja desinfisioida. Miksi niitä ei ole ennen pantu waunuihin, on syynä se että ne eiwät ennen walmistuneet.
— Wibl.

Muista uutisista käy ilmi, että tuo jälkimmäinen uutinen tarkoittaa Helsinki-Pietari -junia.
 
Tämä uutinen merkitsee siis sitä, että Suomen valtionrautateiden matkustajajunissa on kulkenut myös valkoisia vaunuja, joiden seinässä oli punainen risti.

Ehkä vielä selviää sekin, mistä vaunuista nämä koleravaunut oli muunnettu.

Kolera alkoi olla Suomessa voitettu 1800-luvun lopulla,kiitos parantuneen hygienian...

Lehtien mukaan koleravaunuja ei enää liitetty juniin vuoden 1910 heinäkuun jälkeen. Vaunuja sijoitettiin kuitenkin suurimmille asemille. Sairaanhoitajia sen sijaan oli tämän jälkeenkin idästä saapuvissa junissa. Joidenkin lehtien uutisten mukaan koleravaunuja toivottiin takaisin juniin vielä vuoden 1910 jälkeenkin.

Nyt selvisi sekin, mistä vaunuista nämä valkoiset vaunut oli muunnettu. Ne olivat katettuja tavaravunuja, jotka maalattiin "sveitsiläisen punaisen ristin väreillä", eli valkoisiksi, kyljessä punainen risti. Lattiat oli asfaltoitu, jotta niitä voitiin pestä ja huuhdella.

Aiheesta uutisoi ainakin Turun Sanomat seuraavasti 30.8.1892. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta palvelusta skannattuna.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq90/923/IfmaCT.jpg)

Vaunuluetteloista ei koleravaunuja ole löytynyt. Se tarkoittaa joko sitä, että vaunut säilyttivät vanhan litteransa, tai sitä, että ne on jätetty luetteloiden ulkopuolelle ei-kaupallisina vaunuina.

Rautatiehallituksen kiertokirje 50/4170 20.7.1892 määräsi Pietarin ja Helsingin välisiin matkustajajuniin koleraan sairastuneita varten varustetun vaunun. Kiertokirje ei kuitenkaan määrittele vaunua tarkemmin.

Vaunujen litterat ja numerot selviäisivät varmaan, jos löytyisi muita vuoden 1892 kiertokirjeitä tai Koneosaston kirjeitä. Piirustuksetkin on muutostyötä varten varmasti tehty.

Muuten: Tuossa lehtieikkeessä mainittu töyrytuoli on taburetti, eli käsi- ja selkänojaton tuoli, jakkara.

Koleravaunut tehtiin siis katetuista tavaravaunuista. Mutta mistä vaunuista?

Jernvägsmannabladet kertoo yllättävän tiedon: Kaikissa koleravaunuissa ei ollut päätyovia. Ja sehän tarkoittaa sitä, että joissakin oli.

Päätyovellisia tavaravaunuja olivat matkatavaravaunut, läpikulkutavaravaunut ja lämmin- ja jäähdytysvaunut. Viimemainituissa oli sairaskuljetusta puoltavat eristetyt seinät ja ne olivat jo valmiiksi valkoisia. Ja kun vaunu liitettiin junaan aina viimeiseksi vaunuksi, riitti hyvin, että vain toisessa päädyssä oli ovi, niinkuin lämmin- ja jäähdytysvaunuissa oli. Tosin asfalttilattia niihin tuli ilmeisesti vasta vuoden 1897 malliin. Ehkäpä juuri koleravaunuista saatujen kokemusten myötä?

Vielä ei koleravaunujen arvoitus ratkea. Tarvitaan parempaa tietoa, ennen kuin vaikkapa pienoismallia voi käydä rakentamaan.