Resiina-keskustelu

Onnettomuus tapahtui 5.3.2020 Strasbourgin kaupungin pohjoispuolella jossa SNCF yhtiön suurnopeusjuna TGV suistuu osittain 270 tuntivauhdissa.Onnettomuudessa loukkaantuu noin 21 henkilöä joista yksi vakavammin ollen junan kuljettaja.Maaleikkuksessä maaaines oli valunut kiskoille ,johonka juna törmäsi suistaen 4 ensimmäistä vaunua.Törmäyksessä juna kuitenkin pysyi pystyssä.Junassa oli 348 matkustajaa.Ennen törmäystä veturinkuljettaja ehti aloittaa hätäjarrutuksen.Paikalle hälytettiin 100 pelastajaa.Juna oli matkalla Strasbourgista Pariisiin.Juna oli lähtenyt strasbourgista klo 7.19 ja suistuminen tapahtui 7.45 Savernen lähellä Elsassissa.TGV suurnopeusjunan huippunopeus on 320 km/t.
(Lähde Die WELT)

TGV junat pysyvät aika hyvin kiskoilla. Aikaisemminkin on tapahtunut suistumisia ilman kaatumisia.

Kyllähän tässä on ollut onni onnettomuudessa ettei tullut pahempaa jälkeä  ja varmaankin herättää ainakin joissain piireissä keskustelua siitä voitaisiinko joillain kehittyneillä erikois turvajärjestelmillä ehkäistä tällaisia onnettomuuksia.Tarkoitan etenkin ratoja joilla nopeudet ovat näinkin suuria.

Ranskan TV-uutisissa oli torstaina siitä pikku pätkä ja selostivat, että TGV:n rakenne, jossa telit ovat vaunujen välissä (1 teli kantaa molempia vaunuja) osaltaan auttoi siihen, ettei vaunuja kaatunut ja juna pysyi kasassa. Samalla kertoivat, että rahaa pitäisi laitta enemmän ratojen huoltoon ja kunnon seuraamiseen. Myös esim. dronejenn käyttöä radan rakenteiden valvonnassa voisi lisätä. Siitä lisää juttua:

https://www.francetvinfo.fr/economie/transports/sncf/deraillement-d-un-tgv-dans-le-bas-rhin-comment-mieux-securiser-les-voies_3855345.html (https://www.francetvinfo.fr/economie/transports/sncf/deraillement-d-un-tgv-dans-le-bas-rhin-comment-mieux-securiser-les-voies_3855345.html)

Onnettomuspaikalla oli kuvista päätelleen savinen leikkaus tai äänivalli päässyt vyörymään toisen raiteen päälle, eli ilmeisesti tapahtuma oli johtunut tämän talven suuresta sademäärästä ja leikkauksen sopimattoman maa-aineksen liikkelle lähdöstä vettymisen surauksena.

Tää on vähän tällaista huhupuhetta. Juuri paria viikkoa aikaisemmin tapahtui hyvin vastaava onnettomuus Italiassa. Juna tuli väärässä asennossa olevaan vaihteeseen liki 300 km/h. Siinäkin juna pysyi muuten pystyssä, vain etummaisen vaunun (joka on käytännössä veturi) kaatuessa. Vaikka siinä ei ole jacobs-telejä.
Ja TGV:ssäkin etummaisessa vaunussa on kokonaan omat telinsä, eli ihan samalla tavalla TGV:nkin etummainen vaunu olisi voinut kaatua.

Kyllä jacobs-telit varmaan jonkun verran vaikuttavat, mutta enemmän vaikutta se, että suurnopeusradat ovat niin suoria. Vähän ikävää, että niin monessa mediassa hehkutetaan jacobs-telien erinomaisuutta tällaisessa onnettomuudessa, kun oikeasti kyse on pelkästä oletuksesta. Eli arvauksesta.

Siitä Italian onnettomuudesta muuten tässä: https://www.railwaygazette.com/high-speed/frecciarossa-1000-derails-at-high-speed/55737.article

Hyvä tsägä voi olla hiuksenhieno, kuvissa TGV on ajautunut vastaantulevan raiteelle osittain.Entä jos sieltä olisi tullut vastaantuleva juna?Katsoin ton edellämainitun uutisklipin ja siellä ilmeet olivat vakavia.Turvallisuusteema täytyy olla sisälle rakennettu turvallisuuskulttuuriin ja siitä täytyy voida keskustella ilman että siitä tulee arvovaltakysymyksiä ainakin noin yleisesti ottaen, tässä ei juurikaan keskusteluja asiasta ole virallisesti vielä tullut.Tietenkin ainakin vastuullisissa piireissä varmaankin   tästäkin tullaan käymään eri näkökulmista laajempiakin keskusteluja ,varsinkin koska  tämä tapahtui Euroopan ytimessä, ja  olemassa taatusti on tahoja jotka tulevat vaatimaan selityksiä ja  lisää turvallisuutta.

Useassa kohtaa edellä mainitaan Jakobs-teli. Nimi tulee Wilhelm Jakobs -nimiseltä saksalaiselta rautatien insinööriltä. Herran nimi ei ole mikään engelsmanni Jacobs c-kirjaimella. Suomessa Jakobs-telejä on esim. HKL:n ratikoissa ja JKOY:n junissa. Pois anglismi!
https://de.wikipedia.org/wiki/Jakobs-Drehgestell