Resiina-keskustelu

Dr16 on ollut lemppariveturini aina. Syyksi epäilen sitä, että se vain on niin kookas ja hieno.
Nyt kun muutama Valakko on kärähtänyt, niin korjataan enään, vai menevätkö hylkyyn?
Valakot ovat kolminajolaittein varustettuja kolme vaihteisia ja M-ohjaamolla varustettuja raskaita dieselsähkövetureita.
Mitä muita ominaisuuksia Valakoista on?

Saa korjata!  ;D

Mitä tarkoitat  että ovat kolmevaihteisia?

Korjataan siis pyynnöstä:

Vaihteita veturissa ei toki ole, koska dieselsähköisenä se ei sellaista tarvitse. Ajomoottorit toimivat hyvällä hyötysuhteella riittävän laajalla kierroslukualueella ilmankin.

"M" oli valmistajan (Valmet) nimitys koko veturille. Se ei siis viittaa ohjaamoon.

Miten Dr16:n dieselgeneraattori? Tuottaako se kolmivaihevaihtovirtaa? Siitä olisi voinut muodostua tuo väärinkäsitys, että siinä on vaihteita. Eli ymmärretty sana "vaihe" murremuodoksi sanasta "vaihde".

Dr16 veturin dieselmoottori (Pielstick) pyörittää Strömbergin 3-vaihegeneraattoria.
Ajomoottorit (4 kpl) ovat myös Strömbergin valmistamia 3-vaiheoikosulkumoottoreita. Moottoreiden pyörimisnopeutta/vääntömomenttia säädetään muuttamalla niille syötetyn vaihtosähkön taajuutta ja jännitettä.

Tällaista olen havainnut tapahtuvan aikaisemminkin puhekielessä. Lienee suhteellisen yleinen väärinkäsitys asiasta tietämättömälle.

Joissain dieselsähköisissä vetureissa kuitenkin voi käsittääkseni olla aluevaihteisto, kuten dieselhydraulisissakin.

... listalta ei sovi unohtaa sähköveturia!

On näissäkin ongelmia: 2813 kipinä lensi, 2823 jumittui Ylitorniolle viime kesänä, 2018 365min myöhässä, veturivika.

Ihan tarpeeksi. Kolme veturia on jo kärähtänyt tänä vuonna eli 2810, 2821 ja 2806 (jolle käryäminen oli ainakin 3. kerta).

Sitäkin komeampi veturi.  :)

Nyt oli 2819 vuoro näyttää hajoamismerkkinsä/vikansa. Taas joku valopallo lensi hankeen.

Sähköharava Dr 16:n katolle ja kyseinen veturi olisi erittäin monikäyttöinen yleisveturi.

Kyllä Valakossa oli M ohjaamo jos sillä tarkoitettaisiin mukavaa. Ohjaamo on ergonomisesti hyvin suunniteltu, hiljainen ja vedoton. Veturin kulkuominaisuudet on hyvät, nopeus ei aiheuta inhottaa poukkoilua eikä sivuttaista retkutusta kuten monessa muussa (Dv12, Dr13 ja Sr1).  Hyvistä kulkuominaisuuksista johtuen nopeusmittaria oli seurattava ennen JKV:n tuloa, muutoin nopeus saattoi huomaamatta karata yli sallitun.

Monihan sen jo tietää että 2819 hajosi. Mikähän kohtalo?

Nyt tuntui taas olevan vikaa 2815 ja 2811.  Toinen pukkasi tummaa savua, ja toinen ei yhtään. Ja kovaa ääntä oli kummassakin.

Nyt piti 2805 aika Deeverimäistä ääntä.

Ilmeisesti eläin jäi PYO269 alle.

Onko tietoa 2806 kohtalosta?

Mikäs sille on viikolla tullut? http://vaunut.org/kuva/145324

En huomannut tuota, mietin vain onko syksyn jälkeen korjattu kun tuprutti vähän..

Nonni. Nyt on Dr16 2813 aika mennä sorvaukseen.

Areenasta löytyy filminpätkä ensimmäisen Dr16 veturin esittelytilaisuudesta.

Sinnireleeköhän nämäkin vielä kauan? Tuntuu hajoavan jokainen.

Pakko sinnitellä kun pahasti pulaa dieseleistä vaikka jos eräs nimeltä mainitsematon vastaava saisi päättää niin ne olisi jo kaikki paalissa :)

Illan Pyo276:ssa palaa toinen Dr16 vapaamatkustajana Kolarista Ouluun. Miksi yöjunilla toisilla on tunnuksena PYO ja toiset paahtavat IC-tunnuksen alaisina?

Voin olla väärässä, mutta PYO-tunnuksellisissa suurin osa kalustosta on sinisiä vaunuja, kun IC-tunnuksellisissa kaksikerroksisia IC-vaunuja. Näin ainakin Julian mukaan voi todeta.

Itse vain mietin, että eihän tulevissa Dr19:ssä ollut sitä 1500V mahdollisuutta?
Dr16 jatkaa siihen saakka Kolarin yöjunissa kunnes pätkä joskus sähköistetään?

2805 hyytynennä puujunan mukana tänään.

Onkohan 2811 jotain vikaa kun tuntuu hidastelevan ja Kaulinrannassa pysähtynyt..

Jos pitäisi veikata niin on ollut häiriöitä ja pitänyt bootata. Siinä on kyllä ollut sitkeä vika joka on uusinut mutta ymmärtääkseni saatu kuntoon.

T 55137 näyttää olevan ongelmaa. hidastelee ja pysähtelee. Sää nähdä tuleeko Pelloon asti.

Noniin. Nyt on nähty yhden Valakon hytti (ilman muuta osaa veturista) Nokela Ratapihalla. Havainto tehty 15.7 21

Paljonko yksi Dr16 voi vetää vaunuja?

Se riippuu siitä, kuinka paljon yksi vaunu painaa. Tyhjiä vaunuja saa vedätty enemmän kuin lastattuja.

Verkosta löytyy https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-16_rautatieliikenteen_kayttovoimat_web.pdf ja siinä sanotaan:

> Dieselvetureilla  vedettävissä  olevan  junan  maksimipaino  on  riippuvainen  veturin  te-
> hosta ja radan geometriasta. Junan liikkeelle lähtemiksi hyötyä on myös lähtövetoky-
> vystä ja suuresta veturin painosta. Dv12-veturilla voidaan vetää 800–1200 tonnin pai-
> noista  junaa  riippuen  radan  pituuskaltevuudesta.  Monikäytössä  maksimijunapainon  
> suuruus voidaan kertoa vetureiden määrällä. Vartiuksen ja Kokkolan välisissä pelletti-
> junien  vedossa  (paino  ilman  veturia  5400  t)  käytettiin  kolmea  Dr16-veturia,  jolloin  
> junapaino yhtä Dr16-veturia kohti oli 1800 tonnia.

Ehkä 2 esimerkkiä voisi katsoa kysymykseen vastaamiseen:

* paljonko painaa lastattu raakapuuvaunu
* paljonko painaa painavin vaunu, joka on Suomessa säännöllisesti liikenteessä.

Sitten jakamalla 1800 t vaunupainolla saa vastauksen.

En tiedä, onko Suomessa semmoisia pääratoja, joissa junapaino pitää rajoittaa nousujen takia. Sitten se olisi ilmeisesti vain 1200 tonnia yhtä Dr16:ä kohti.

Keväällä tuo Mörkö-juna oli paljon uutisissa: https://yle.fi/uutiset/3-11885658

Siellä 80 vaunua paina 7000 tonnia, siis yksi vaunu 87,5 tonnia. Se taitaa olla samalla painavin, mitä voi Suomessa liikkua neljällä akselilla, kun suurin sallittu akselipaino taitaa muistaakseni olla 22,5 tonnin tienoilla.

(En tiedä, oliko junapainossa veturi mukana vai ei, kaikki luvut ovat "noin".)

Yksi Dr16 voi vetää 13 - 20 semmoista.

Kun ajattelee, että vähän "kevyempi" vaunu painaa puolet, vaunujen lukumäärä tuplaantuu.

Olisikohan kenelläkään tietoa, minkä yksikön hytti oli kyseessä?

Suurin sallittu akselipaino on 250 kN (eli 25 t), mutta se on sallittu vain osalla radoista. Mm. "Mörön" kulkema Kotkan ja Haminan rata on poissuljettu. Sen sijaan 225 kN akselipaino on suurimmalla osalla rataverkkoa sallittu, vain joillain syrjäisemmillä "metsäradoilla" suurin sallittu akselipaino on pienempi. Nopeustaso tosin voi kärsiä noin painavilla junilla. Eli 225 kN on vielä nykyisin varsin pätevä "hihavakio".

Nokelassa irrallaan oleva hytti on veturista 2821. 2821:ssä puolestaan on paikoillaan tällä hetkellä 2808:n hytti.

Yhdellä Dv12-veturilla tosiaan tavanomainen vaihteluväli on 800-1200 tonnia nousuista riippuen mutta malmi-, öljy- tai muissa sellaisissa kokojunakuljetuksissa on sallittu enimmillään 2700 t Dv12-parille ja 4000 t kolmelle Dv12-veturille eli 1330-1350 t yhtä veturia kohden.

Mutta Dr16-veturille vaihteluväli 1200-1800 t on vähän alakanttiin. Vartiuksen malmijunissa oli 90-luvun alkupuolella junapaino 4000 t Dr16-parilla eli 2000 t veturia kohden. 3*Dr16 olisi siis saattanut vetää 6000 t, jos vain  kohtausraiteiden pituus olisi sallinut näin raskaat junat. Malmijunissa on yhdellä Dr16-veturilla käytetty Ome-vaunuilla 2400 tonninkin junapainoa. Tavanomaiseksi vaihteluväliksi sanoisin Dr16-veturille 1700-2000 t. Tosin Dr16-veturia ei ehkä ole maastoltaan kaikkein vaativimmilla radoilla laajasti käytetty, kuten Haapamäen ympäristössä tai A-radoilla, joissa on kapeat kiskot eikä vauhdinoton varaan voida laskea mitään.

Tuo 2700 tonnia kahdelle veturille kuulostaa kyllä todella kovalta. Mielestäni esim. Hy-Kr -välin vanhoissa aikataulukirjoissa oli yhdelle Dv12:lle merkitty 960 tonnia ja kolmelle 2700 tonnia.

Ei se mikään laajasti käytetty junapaino ole ollut mutta Pyhäsalmi-Kokkola-malmijunissa oli takavuosina arkipäivää: http://www.vaunut.org/kuva/85542

Juuri äsken Dr16 2819 piti erikoista meteliä ja kipinöitä lensi.

2005 kesällä oli Dr16 Kotkassa ja Haminassa koeajossa ratapihapäivystyksessä. Molemmissa paikoissa siirreltiin 4500 tonnia painavia transitojunia ratapihalta toiselle ilman minkäänlaisia vaikeuksia. Ratapihapäivystyksen painoja ei voi verrata 1:1 suhteessa linjaolosuhteisiin koska ratapihoilla ei ole yleensä juurikaan nousuja. Kotkassa Hovinsaaresta Mussaloon 4500 tonnin roikan siirto koettelee kyllä vetokykyä. Norssalmen sillalle on kohtalainen nousu ja vaihteet rajoittavat nopeuden sn20. Valakko ja Belarus selvisivät molemmat kunnialla noista koetuksista.

ja viikonloppuna näemmä hajonnut Dr16 veturit Kemiin. Matka jatkui Sr1+Dr16+Dr16 voimin.

Onkohan Dr16 2812 havaintoja viimeaikoina?

Ainakin vajaa kuukausi sitten oli ajossa http://vaunut.org/kuva/153374

Oulalle tiedoksi, että 2812 oli tänään huollon jälkeisessä koeajossa. Tosin hieman alkuperäistä pienempänä :)

Upea! :)