Resiina-keskustelu

Vanhoja sanomalehtiä lukiessa vastaan tulee välillä aivan odottamattomia löydöksiä. Niinkkuin esim. tämä uutinen kellopelistä, joka kuvaa tapahtumia asemalla, jonne tulee juna. Kellopeli kuvaa tapahtumien kulun ja Uuden Suomettaren juttu esittää tuohon aikaan käytettyä terminologiaa. - Uutisessa mainittua hydrometriä ja sen käyttöä myönnän kummastelevani: Onkohan käytetty oikeaa termiä?  

Uusi Suometar 17.2.1898:

"Kuuluisa Automaattinen kello,
erityisesti tuotu Venäjältä Helsinkiin, näytetään yleisölle Aleksanterinkadulla 21. Sitä näytetään helmikuun 28 p:ään saakka. Kello esittää koko elämää rautatienasemalla;
a) sähkölennätinkoneet rupeavat käymään; samalla aikaa nähdään läpi sähkölennätinkonttorin akkunaa, kuinka virkamiehet lähettävät sähkösanomia; eräs ratas pyörii ja antaa tiedon junan lähdöstä toiselta asemalta; kellon luona seisova vartija antaa yleisölle merkin junan tulosta, kuuluu veturin vihellys, samoin signaali, ja postijuna lähenee tohinalla asemalle. Veturi on lyhdyillä valaistu. Junassa on matkatavara-vaunu, 1, 2 ja 3 luokan vaunut ja postivaunu. Juna pysähtyy kaivolla, missä vartija hankkii vettä koneesen, niin että veden solinakin kuuluu;
b) junan tultua asemalle avautuvat aseman ovet, asemapäällikkö apulaisensa kera astuu ulos; ratavartija tulee esiin lipulla, suojeluspuomit lasketaan alas ja kiskojen vaihto tapahtuu. Nyt alkaa 3 luokan matkustajien siirto ja tavarankantajat lähtevät matkatavaraosastoon, mistä he kantavat pois tavaroita; siellä seisoo myös desimalivaaka. 1 ja 2 luokasta astuvat matkustajat pääsylippu luukulle. Tässä seisova santarmi valvoo järjestystä, kääntäen päätänsä oikeaan ja vasempaan. Alhaalla katselee vaununpyöräin voitelija pyöriä;
c) Kellon luona seisova vartija soittaa kuuluvasti 1:sen, 2:sen ja 3:nen kerran junan lähdöksi. Sähkölennätin-virkamies kysyy, onko rata vapaa kuljettavaksi, — kuuluu konduktöörin vihellys, sen jälkeen veturin vihellys, kiskojen vaihtajan signaali, ja juna lähtee asemalta. Matkustajat vaunussa kumartelevat hyvästijätöksi, hydromeetri avautuu ja valkoisilla tähtösillä koristettu ja kirjoituksella "Jumal' kaitse Tsaaria" varustettu keisari Aleksanteri III rintakuva tulee näkyviin. Musiikki soittaa venäläisen kansallishymnin. Santarmi tekee kunnianosoituksen. Kansallishymnin loputtua sulkeutuu hydromeetteri ja kaikki liikunnot ovat lopussa. Kaikki yllämainittu pannaan liikkeelle keskikupoolin kellorakenteen kautta.
Kaikki on kuuluisan kellosepän I. M. Goldfadin omaa käsityötä ja on hän valmistanut sitä 6 vuotta (1881-1887). Pääsymaksu 50 p., lapsilta 25 p."

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/597323?page=3

Nykyään ei tällaisia enää tehtäne; ehkä korkeintaan staattisena dioramana, mutta eihän se ole lainkaan sama asia.  Liikkuvana mallina tällaisen voisi nykyään kuvitella esim. johonkin videopeliin.

Kyseessä siis lienee kellokoneisto.

Kellopeli on soitin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellopeli

Jep, niin on. Tuo käyttämäni väärä sana johtuu eräästä aina kummastelemastani elokuvan nimen oudosta suomennoksesta. - Ei varmaan olisi pitänyt sitä käyttää.

Toisaalta, ehkä kellokoneistokin tuntuu oudolta nimitykseltä mekaaniselle laitteistolle, joka tosin koostuu pitkälti samanlaisiasta osista kuin kellonkin koneisto, mutta ei ole kello. Vai onko 'vieterilelussakin' kellokoneisto? Vaikka kyllähän Uusi Suometar laitteistoa kutsui automaattiseksi kelloksi.

Oikea (tosin englanninkielinen) sana olisi automaton,  joka nykyään näköjään käännetään automaatiksi. 


 

Täältä löytyy mielenkiintoinen versio "automaattisesta" kellopelistä vuodelta 1953, ja aivan ilmaiseksi :-)

https://www.youtube.com/watch?v=qOjn5_1Y-Jg