Resiina-keskustelu

Jukka Tölkön toissa vuonna lisäämän Ukko-Pekan 1004 kuvan kommenteissa joku sanoi, että 1082 saatettaisiin ajokuntoon ehkä jo ensi vuonna.
1004 on kuvassa museon pihalla savuten v. 1990, mikä viittaa ajokuntoon. Alkajana olen luulossa, että nyt toimivia on vain 1009 ja 1021. Olisiko 1082 sitten kolmas? Mitä kuvan 1004:lle kuuluu?

1004 on nykyisin ulkoisesti kunnostettuna Haapamäen höyryveturipuiston höyrypaviljongissa (kesällä osittain ulkona).  Sitä ei kunnostettu enää sen jälkeen kun kattila-aika umpeutui, vaan se asetettiin Keuruun Matkailu OY:n toimesta näytteille veturipuistoon.

Hr1 veturien numerosarjahan oli 1000 - 1021, eli 1082 ei ole ukko-pekka. 1082 sarjatunnushan on Tr1 (R1), ja sitä sarjaa taas kutsutaan ristoksi.

Oppia ikä kaikki, ja sitähän riittää, vaikka ikä loppuisi. Pekan veroinen Risto on pienempine pyörineenkin. Paljonko niitä on ajokunnossa? Ja mistä tulee tyyppimerkintä R1 Tr1:n lisäksi?
Ja mitä kattilalle tehdään sen "katsastusajan" umpeuduttua; mitä konkreettisia toimia kattilalle yleensä voi / täytyy tehdä? 

Johan heitit kysymyksiä, mutta yritetään vastata:
- Eli misstä tulee R1: Veturin pyörästöstä. Eli ennen vuotta 1942 veturien sarjamerkintä oli muotoa kirjan + numero. Kirjan riippui vaturin pyörästöstä (esim.  Tenderiveturi, jossa oli kolme vetävää ilman johto tai laahustelejä sai tunnuksen C, vastavan pyörästön omaava tankkiveturi taas sai kirjaimen L. Numero taas meni muiden veturin ominaisuuksien mukaan järjestyksessä. Vuonna 1942 sarjatunnukset muutettiin muotoon käyttötarkoitusta kuvaava iso kirjain sen perään akselipainoluokan kertova kirjain ja järjestysnumero. Eli ensimmäiset ristot saivat sarjamerkinnäksi R1, joka siis muutettiin Tr1:ksi

- Kattilan  (ja myös muidenkin painelaitteiden tarkastuksista löytyy tietoa keskustelusta http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,1023.0.html ja siinä esiintuoduista linkistä:  http://www.tukes.fi/Tiedostot/painelaitteet/esitteet_ja_oppaat/painelaite-kunnossapito-opas.pdf

- Tr1 vetureita ei ole tällä hetkellä yhtään ajokunnossa.

Kiitos tiedoista. A-, B-, C-, D-kirjaimet ovat kyllä muualta tuttuja aakkos- ja lukujärjestyksen mukaisina käyttöakselitunnuksina, mutta mm. L ja R ovat outoja. Ehkä niihinkin valo vielä syttyy. (Risto tullee kumminkin R:stä ja Rytistä, ei päinvastoin.)
Veturin käyttö tai perustekniikka + akselipano on selvempi merkintäperuste.

Kokoelmissani on pari varsin tyylikästä Risto-kuvaa tavaravedossa olevista koneista, mutta en tiedä kuvien iästä mitään. Ehkä ilmenee joskus sekin. Mitähän vorgin galleriassa mahtaa Tr1:stä löytyä, täytyy katsoa.

Kurkistan kattilalinkkiin.

Kirjaimet A-, B-, C- jne. eivät sinällään viittaa pyöräjärjestykseen, vaan VR:n vanhassa sarjamerkintäjärjestelmässä uusi "pyöräjärjetystyyppi" sai seuraavana vapaana olevan kirjaimen ja jokainen uusi veturimalli "vanhalla pyöräjärjestyksellä" seuraavan vapaan numeron: A1 (4-4-0), A2, B1 (0-4-2ST), A3, C1 (0-6-0), C2, A4, D1 (2-4-0), A5, A6, C4, E1 (0-4-0WT), A6, B2 ... P1 (4-6-2),  R1 (2-8-2).

Siis Ristonkin R1-merkinnän "jatkumo" on esitetyllä periaatteella koko Suomen rautateiden historian mittainen veturi Ilmarisesta asti?

Periaatteessa kyllä, tosin ensimmäiset sarjat saivat merkintänsä "jälkijunassa"  (sarjamerkinnät otettiin käyttöön 1885) ja kirjaimet J sekä Q on ilmeisesti jätetty sekaannusten välttämiseksi välistä pois (http://www.srhs.fi/index4.htm , http://koti.mbnet.fi/kasii/hoyryveturit/).