Resiina-keskustelu

Ruotsin SJ mieluummin parantaa ja nykyaikaistaa vanhaa kalustoa kuin rakennuttaa kokonaan uutta. X2000-junien sisustuksen ajanmukaistaminen säästää SJ:n mukaan 5000 tonnia ruostumatonta terästä verrattuna kaluston kokonaan vaihtoon. Ruotsissa pihtaillaan eikä hävitetä vanhaa ja toimintakuntoista kalustoa. Jossain muussa maassa vastaavan ikäiset vaunut joutavat romutukseen.
https://www.sj.se/sv/om/om-sj/trafik-och-tag/nya-x-2000.html?utm_source=prio&utm_medium=email&utm_campaign=x2000_2111&utm_content=l1_nyax2000

Nimikin taisi muuttua. X2000 > X 2000.

Eljas puhuu täyttä asiaa ja sama virtaus jatkuu myös rakennetuissa ympäristöissä.

Olisikin hauska, jos Sm3 olisi Pendolinon sijaan Sm 3000.

(X2000 tia X 2000 on siis brändinimi, sarjamerkki on alusta asti ollut vaatimattomammin "X2")

Metallien hinta on kääntynyt kasvuun ja todennäköisesti jatkaa kasvuaan. Vaunun rungolle laskettava arvo kasvaa siinä mukana.

Ruotsissa tuo arvonnousu ohjaa uudelleenkäyttöön, mutta Suomessa houkuttaa romuttamaan.

Kyllä omasta mielestäni Suomessa on aina vallinut kulttuuri, jossa romutetaan toimivaa kalustoa, kuin myytäisiin sitä muille tahoille, vaikkapa museokäyttöön. Se on Suomessa kirosana, jota VR ei tunne omissa visioissa. Tässä tuskin romuraudan hintaa niinkään ratkaise, enemmän asenne. Tämä on nähty jo vankivaunujen osalta. Missään ei ole ollut todistetta siitä, että Nom 11001 olisi säästetty ja odottaa museointikäyttöä. Säilytys on "salaisessa paikassa", jota kukaan tiedä tiedä tai voi paljastaa.

Romutus on muutenkin parempi strateginen vaihtoehto, ettei kilpailija pääsisi helpommin Suomen rataverkolle. Tämän takia tavaraliikenteen muiden operaattorien osalta alkoi kymmennen vuotta avautumisen jälkeen, kun oikeanlaista kalustoa ei ollut saatavilla ja VR piti huolen että heidän kalustollaan ei kilpailija liiku.

Samaa on nähtävissä toisen valtioyhtiön, Finnairin toiminnassa. Toimiva, mutta elinkaaren päässä yhtiössä oleva Airbus A319 romutetaan kuin myydään kilpailijoille ulkomaille. Tässä kyllä haisee poliittisten pisteiden kerääminen, vallitsevan ilmastomuutos keskustelun tiimoilta. Kummatkin yhtiöt "kierrättävät" poistuvan kalusto, että miellytetään vihreää puoluekenttää.

Airbusin romuttamiseen taisi vaikuttaa myös korona. Muuten olen samaa mieltä junien romuttamisesta.

Finnair olisi varmasti myynyt A319:n (OH-LVB) jollekin taholle, jos jostain olisi löytynyt sille ostaja. Näin ei kuitenkaan ollut, sillä lentokoneiden jälkimarkkinat lakkasivat käytännössä olemasta koronan vuoksi.

En muutenkaan rinnastaisi oikeilla markkinoilla avoimin kortein pelaavaa lentoyhtiötä kepulikonstein omaa asemaansa puolustavaan valtiolliseen rautatieyhtiöön.

Asenne on osin muuttunut. Museointitarkoituksiin kalustoa on tarjottu jopa runsaammin kuin on ollut ottajia. Onko se sitten hyvin tehty, että VR ulkoistaa historiansa muiden ylläpidettäväksi, on oma filosofinen kysymyksensä.

Kaupallisia jälkimarkkinoita ei silti edelleenkään ole joitain yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Toisaalta matkustajaliikenteessä ei ole muita operaattoreita, joten mistä muodostuisi kysyntää?

Niin miten lienee, lentokonemaailmassahan toki lentotunnit vaikuttaa rungolle kuin avioniikalle, moottoreille maksimikäyttöajan. Osaa voidaan kunnostaa mutta miten lie esim. rungon ja siipien osalta. Käsitin että käyttökelposet komponentit olisi toki myyty eteenpäin.

Tähän off topic -väittämään vielä hieman kättä pidempää: arvioiden mukaan pandemiasta johtuen normaalisti aktiivikäytössä olevia matkustajasuihkukoneita otettiin vuonna 2020 (ja 2021 alussa) sivuun liikenteestä yli 16 000 yksikköä. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että jokaisella varteenotettavalla lentoyhtiöllä oli runsaasti ylikapasiteettia koneissaan. Kenelle juuri tämä Finnairin kone olisi pitänyt myydä näillä vallitsevilla markkinoilla? Kuka sen olisi ostanut käyttöönsä, kun "omalla pihalla" seisoo jopa tuoreempaakin kalustoa yhtä lailla.
Samaan aikaan helmikuussa 2021 alumiinin maailmanmarkkinahinta aloitti kiipeämisensä. Eli olisikohan tässä kuitenkin tehty ihan kohtalaisen hyvä ratkaisu tilanteeseen nähden?      

X 2000 on brändin nimenä Ruotsissa kirjoitettu kai aina välilyönnillä. Suomenkielessä ja esim. ranskaksi brändijuna on kirjoitettu ilman välilyöntiä (X2000). En osaa sanoa miksi, mutta esimerkiksi Wikipediasta voi vertailla kirjoitusasua eri maissa. Se, että nimen voi kirjoittaa eri tavoin eri kielillä, ei ole mitään uutta ja ihmeellistä, etenkään paikan- ja henkilönimissä.

SJ yritti brändätä junat SJ 2000 samalla kun se lanseerasi SJ 3000. Nämä eivät koskaan yltäneet samaan suosioon X 2000 kanssa ja SJ on antanut periksi suurelle yleisölle ja itsekin on alkanut paluun junaan "X 2000".

Kuten Topi sanoi, niin itse vetovaunu on sarjaltaan X2 (ilman välilyöntiä), mutta ei sitä kukaan [= suuri yleisö] tunne sillä nimellä sen paremmin kuin vastaavan vaunukalustonkaan virallisia tunnuksia.

SJ ja X 2000 on vuodesta toiseen äänestetty Ruotsin ympäristöystävällisimmiksi tuotteiksi liikenteen alalla. Siihen ei ole tarvinnut maalata niitä vihreiksi, vaan arvo on ansaittu todellisella tekemisellä. Esimerkiksi junien pysähdyspaikkoja lisättiin ja aikataulja hidastettiin hivenen enemmän kuin pysähdysajoilla. Seurauksena junien kulku muuttui aikataulunmukaiseksi jatkuvan myöhästelyn sijaan ja suosio nousi pilviin aikaisempaan verrattuna (10 v työmatkakokemus Norrköping-Malmö-välin junista). Junien kokoonpanoa muutettiin vastaamaan kysyntää (vetovaunuun liitettäviä vaunuja on montaa mallia) jne.