Resiina-keskustelu

Lisää YLEn uutisessa:
https://yle.fi/uutiset/3-12253677

Edellisen kerran ruotsalaiset suorittivat Ruotsin kaikkien aikojen laajimmat arkeologiset kaivaukset vuosituhannen vaihteen vuosina. Ne edelsivät E4-tien jatkamista pohjoiseen Uppsalan vaiheilla.
Kaivausten tuloksista julkaistiin yleisölle Maja Hagermanin kirjoittamana hyvin kiinnostava edustava kirja Försvunnen värld (Norstedts, 2011, 443 s).  Kaivaustulosten arvoa lisäsi ratkaisevasti se, että koko Uppsalan seutu oli varhaisimmassa vaiheessa, 7000 vuotta sitten merialuetta.
 
Maannouseman vaiheista on varsin tarkat laskelmat, ja osaksi sen perusteella pystyttiin löydökset ajoittamaan tarkasti alkaen varhaisimmista harvoista hylkeenpyytäjistä ensimmäisinä merestä nousseilla luodoilla.
Noin 5000 vuotta sitten tuli pysyvä asutus silloiseen saaristoympäristöön. Nämä muuttajat tulivat kauempaa vesitse, oletettavasti idästä tai etelästä Itämeren etelärannoilta  (Ei taida olla perustetta olettaa Suomen etelärannikolle ja Ahvenanmaalle samana aikakautena tulleiden muuttajien olleen näistä eroavia.). 

Tämä asutus kukoisti vauraana noin 5000 vuotta vähitellen sisämaaksi muuttuneella Uppsalan seudulla, kunnes Rooman valtakunnan ja sen legioonien hajautumisen aikoihin tämä vauras ja ilmeisen rauhanomainen kulttuuri alistettiin ja sen rakennukset hävitettiin pienehkön sotataitoisen joukon toimesta. (Suomen etelärannikon asutus ilmeisesti varjeltui tältä vaiheelta). Miten kehitys jatkui tätä seuranneiden vajaan tuhannen vuoden aikana ennen kirjoitettua historiaa on epäselvempää, koska maannousema ei enää auttanut ajoittamista.

Suosittelen vahvasti Hagermanin kirjaa. 

Oliko kysessä ns Vanhan Upsalan muinaismuistoalue jonka vierestä menee sekä päärata Gävleen joka osittein laitettiin tunneliin että E4 moottoritie?

Varsinaisin kaivuualue oli E4-tien alle peittyvä ja tuhoutuva alue Uppsalan luona, eli käytännössä kai yli kilometrin levyinen alue tieväylän molemmin puolin. Lisäksi tutkittiin mm alueen jokien ympäristöjä, joissa oli rikkaita löydösalueita, ja aivan erityisesti Fyrisjoen laaksoaluetta.

Vanhan Uppsalan seudun tutkimus lienee enemmänkin luonteeltaan jatkuvaa. Kirja valottaa sitä jonkin verran.
Ylimysten hautakummuiksi kuviteltujen kumpareiden aukikaivamista ei käsittääkseni ole tämän kaivuun puitteissa  tehty. Melko suppeasta kuvauksesta syntyy lukijalle paremminkin kuva, että arkeologit taitavat tiedossa olevan perusteella nykyään arvella kumpujen olevan luokkaa 1500 vuoden takaista harkittua historian väärentämistä. Kummuilla lienee tehty silloisille "kuninkaille" tarunomaista sukupuuta hallitsemistarkoituksia varten.  Mitään "kuninkaallisia" ei kumpuihin kaiketi ole haudattu.

Ruotsin osien todellinen (väärentämätön) hallintohistoria ennen 1100-lukua lienee nykyään levällään auki : Gööttien ja sveojen keskinäinen rooli on aivan epäselvä, Gotlannin gootit olivat itsenäisiä, Gävlestä pohjoiseen oli kveenejä (suomalaisia) ja saamelaisia ja nykyisen Göteborgin eteläpuolella oli Tanska ja tanskalaisia.
Vielä puoli vuosisataa sitten rummutetusta tarumaisesta, mutta ilmeisen perättömästä muinaishistoriasta ei ole helppo täysin irtautua.

Pääradan osaltahan tuo Gamla Uppsalan kohta on tuoreempi oikaisu, vielä 2010-luvulla Uppsalan ja Gävlen väli oli muuten koko matkalta kaksiraiteinen, mutta Uppsalan päässä oli yksiraiteinen osuus Samnan-Löten ja Gävlen lähistöllä Skutskär-Furuvik. Molemmat on nyt poistettu ja koko rata on viimein kaksiraiteinen. Toukokuussa 2013 kävin Gamla Uppsalassa ja uudelleen toukokuussa 2014 ja kyllä siellä melkoinen vilinä kävi, kun varsin vilkas kaksiraiteisen radan liikenne pakattiin yksiraiteiselle osuudelle. Vanhalla linjalla oli myös jyrkkä kaarre ja siitä päästiin eroon tunneliosuudella. Tuo osuus avattiin liikenteelle vuonna 2017.

Mielenkiintoiset nuo kartan linjaukset. Muutetaanko tuolla pääratojen linjauksiakin? Vai onko vaan vedetty luovalla kädellä.

Ruotsin suurnopeusjunaverkon tavoitetila eroaa todellakin nykytilanteesta siinä, että Göteborgin ja Malmön suunnat erkanevat toisistaan vasta Jönköpingissä. Nythän Jönköping on pääradoista sivussa eli se kuuluu suunnitelman ehdottomiin voittajiin, jos kaikki osuudet saadaan rakennettua. Göteborgin ja Boråsin välinen nykyrata on hidas ja mutkainen eikä Boråsista ole yhteyttä Jönköpingiin. Borås voidaan laskea myös lopputilanteen voittajaseutuihin.