Resiina-keskustelu

Hei Kaikki!
Minua kiinnostaa Thure Hellströmmin piirtämä Seinäjoen vanha rautatieasema. Valokuvia olen löytänyt asemasta, mutta en piirustuksia. Osaisiko joku neuvoa eteenpäin ?
Kiitos Paljon!
info@juhanamoisander.com

Hei,

Hellströmin? Minun mielestäni herroilla arkkitehdeillä Knut Nylander ja Bruno Granholm olisi ollut suurempi osuus Östermyran/Seinäjoen vanhaan asemataloon ja sen laajentamisiin (joita aikojen kuluessa oli tehty useita). En tosin nyreksi Hellströmiä, uskon hänen myös suunnitelleen Sk asematalon laajentamisia...

Alun perin Sk asematalo oli Vaasan rautatien IV luokan tyyppiä 1, elikkä samanlainen kuin Vilppula ja Alavus, mutta peilikuvana. Alunperin 1883 Ör/Sk asemalla ei ollut erillistä tavaramakasiinia, vaan makasiinitila oli sijoitettu itse asemataloon, samalla tavoin kuin Vilppulassa.

Aikoinaan vein minulla olleen piirustuskopionipun Hyvinkään rautatiemuseolle, siinä oli mukana yksi Sk laajennuspiirustus. Valtionarkisto lienee paras lähde.

Toivottavasti pääset tällä alkuun.

T. Esa

Hei Esa!

Kiitos Tuhannesti! Olen täysi noviisi tässä ja alustavasti seurailin Museoviraston Suomen Rautatieasemat vuosina 1857-1920 julkaisua. Tuo Vilppula ja Alavuus vinkki auttoi paljon. Kiitos! Olen kuvataiteilija ja teen tilausluonnosta Seinäjoen uuteen asemakortteliin ja usein teoksissani ammennan menneestä. Lähinnä yritän nyt hahmottaa miltä vanha asema näytti edestä päin kun astui junasta laiturille.

Katselin, että mitähän kirjahyllystäni saattaisi löytyä:

Paas katsoen nämä: (kirjastosta kaukolainanakin onnistuu kepposesti)

Suomen rakennustaiteen museo: Rautateiden arkkitehtuuri, asemarakennuksia 1857-1941.

Tässä kirjassa, sivulla 38 on kuva 65, joka esittää Östermyran (Seinäjoki 1.5.1897 alkaen) asemataloa. Sitä on jo laajennettu jonkin verran, mutta alkuperäinen kuisti on vielä umpeuttamatta. Kuvassa taempana oleva ravintolarakennus on vielä ilman lautaverhousta, joten kuva lienee peräisin aikaisintaan Oulun rautatien valmistumisen jälkeen, siis vuodesta 1886 eteenpäin.

Tässä kirjassa on virhe, Vaasan radan IV luokan asemien piirroskuvien tekstit sivulla 30 ovat vaihtuneet keskenään.

Suunnilleen samoihin aikoihin Seinäjoelle valmistui majatalo matkustajien yöpymistä varten. Kestihän matka Helsingistä Ouluun noin 37 tuntia ennenvanhaan, joten siinä lienee yksi selitys majatalon tarpeellisuuteen. Jatkoyhteyksien.odottaminenkin vei aikaa...

Laajennustöitä tehtiin myös Kristiinankaupungin suunnan rautatien rakentamisen yhteydessä, niiden ilmoitettiin valmistuneen vuonna 1913. Samalla Seinäjoki sai välilaiturille johtavan asematunnelin portaikkoineen. Samalla muun muassa Ouluun päin olevan lähtösuunnan radan linjausta muutettiin.

Ratapihan laajennustöitä tehtiin Seinäjoella 1920-luvulla, ja itse uskon silloinkin asemataloa laajennetun. Viimeistään tältä ajalta on valokuvia, joissa asematalon kuisti on muutettu umpinaiseksi.

Välttämättömiä hallintotilojakin piti löytää Seinäjoelta, kun esimerkiksi vuonna 1964 V liikennepiirin toimisto siirrettiin Vaasasta Seinäjoelle. Ja esimerkiksi vaihdemiesten esimieskin tarvitsi tilaa työpöydälleen...

Niin, ja postille piti olla omat toimitilansa myös.

Kirja: Suuri raideliikennealbumi, Mikko Alameri 1980:

Sivulla 30 oleva kuva 43 esittää Seinäjoen asemataloa vuodelta noin 1910. Kuvassa välilaituria rakennetaan ja aseman nimi on myös venäläisin kirjaimin. Sortokausihan oli silloin päällä. Kuisti on vielä avonainen.

Muistaakseni viimeisiä Seinäjoen vanhaan asemataloon tehtyjä muutostöitä tehtiin vielä 1960-luvulla. Myöhemmässä vaiheessa junanlähettäjän toimisto oli sijoitettuna ravintolarakennukseen.

Tämä ritirimpsu siksi, että toivon tästä olevan apua sopivan ajanjakson ulkoasun määrittämisessä.

Terv. Esa

Moikka Esa!

KIITOS MILJOONASTI! Sain sulta kyllä erinomaisen oikotien!
Kuva alkaa jo piirtyä!
Tuo Rautateiden arkkitehtuuri teos mulla onkin jo lainassa ja laitoin tuon
Suuri raideliikennealbumin kaukolaina pyyntöön.
Mitä Mukavinta Päivää!!!
t
juhana

Alan perusteos "Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat" sisältää sivuilla 138-140 kolme kuvaa Seinäjoen vanhasta asemasta (kirjoittaja Jussi Iltanen, julkaisija Karttakeskus 2009)

Kirjassa Einari Kaskimies: Valtion rautatiet (vuodelta 1935) on sivulla 133 kuva Seinäjoen asemasta ulkoa sekä toinen kuva Seinäjoen II luokan asemaravintolasta sisältä.

Kirjassa Valtionrautatiet 1912-1937 osa II sivulla 9 on kuva SEinäjoen asemasta ja ratapihasta.

KIITOS ANTERO! Etsin/ lainaan kirjat käsiini!
t
juhana

Seinäjoen kaupunkisuunnittelu ja kaavoitusvirasta julkaisi 19.10.2020 "Seinäjoen asemanseudun historian merkittävät vaiheet vuosiluvuin ja kuvin" -selvityksen. Se löytyy PDF-muotoisena netistä.

https://www.seinajoki.fi/wp-content/uploads/2020/10/Seinajoen-asemanseudun-histoian-merkittavat-vaiheet-vuosiluvuin-ja-kuvin_2020-10-19.pdf

Alkuperäisestä asemarakennuksesta on olemassa piirustus Kansallisarkistossa, jonka näin taannoin, kun Seinäjoen kaupunginmuseo pyysi tarjousta asemarakennuksen pienoismallin rakentamiseksi.

Valtionarkistoa ei ole ollut vuoden 1994 jälkeen, jolloin käynnistettiin arkistolaitoksen uudistustyö. Nykyisin kamat on sijoitettu Kansallisarkistoon.

Kiitos Petri!
Tuo kaupunkisuunnittelu- ja kaavoitusviraston julkaisu onkin jo tuttu. Otan yhteyttä Kansallisarkistoon piirustuksista.
Suurin "ongelma" löytämieni kuvien kanssa on että ne kaikki ovat otettu sivuperspektiivistä.  Kaipaisin tuota suoraan edestä näkymää. Rakennatko tuon pienoismallin?
t
juhana

Valokuvankin perusteelle kyllä pystyy auttavasti tekemään myös kohtisuoran kuvannon. Mittasuhteiden määrittämisessä kuitenkin riittää työtä, perspektiivin aiheuttaman "lyhentymisen" takia.

Joskus muinoin oli teeveessä ohjelma eräästä englantilaisesta autojen pienoismallien rakentajasta, joka oli laatinut piirustuksensa juuri valokuvista mittaamalla ja piirtämällä perspektiivin oikaisuja. Hänen kädenjälkensä näytti todella hyvältä.

Teknillisessä koulussa aikoinaan oli oppiaine nimeltä deskriptiivinen geometria, kaikkine "alaskääntöineen" ja "Mongen projisiointeineen". Lieneeköhän deskiksestä apua myös tässä keississä...?

Ja lisäksi, haluan kiittää tähän ketjuun osallistuneita. Joukkovoima rules! Oli ilo olla apuna, Juhana.

Todellakin Kiitos Kaikille ketjuun osallistuneille- Homma lähti laukkaan!
Mukavaa Kevättä!!!!!!!
t
juhana

Näkyypä kirjassa Vauhtia ja voimaa (Valtionrautatiet 1862-1987) sivuilla 26-27 olevan koko aukeaman kuva.

Kiitos! Olen lainannut kaikki ketjussa ilmitulleet teokset. Vielä vaivaan Teitä yhdellä utelulla. Onko kellään mitään tietoa kyseisen vanhan aseman asemapuistosta? Näin jonkun kuvan 1920- luvulta jossa oli maininta puistosta.

Seinäjoen kaupunginmuseo pyysi tarjouksen vuosikausia sitten. Ilmeisesti tarjouksemme oli liian kallis, koska se ei johtanut tilaukseen. Emme siis aio rakentaa pienoismallia Seinäjoen asemarakennuksesta, vaikka siihen olisikin valmiudet. Hyvinkään asemarakennuksesta (ja monesta muusta) sen sijaan olemme rakentaneet pienoismallin. :)

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq90/10/aikamatka2.jpg)

Hei Juhana!

Kävin vintillä kollaamassa roipesloorasta tällaisen kirjan: Seinäjoen - Kristiinankaupungin, Kaskisten rautatierakennuksesta

Teknillinen ja taloudellinen selonteko, painettu Helsingissä 1915. Minulla kun oli hämärä muistikuva tällaisesta kirjasta.

Sivulta 54 alkaa luku D. Asemat, jossa kohtana 1. on Seinäjoen asema

Selostus käsittää kuusi sivua, ja mukana on paitsi valokuvia, niin myös karttapiirroksia Seinäjoen aseman raiteistoista rakennuksineen. Piirrokset esittävät tilannetta vuosina 1894, 1909 ja 1913. Näistä karttapiirroksista voi saada melko käypäisän käsityksen  asema-alueen järjestelyistä.

Jos olet kiinnostunut saamaan näistä valokopioita, niin laita minulle osoitetietosi yksityisviestillä, niin pistän preivin tulemaan.

Terv. Esa J. Rintamäki, Helsinki