Resiina-keskustelu

Kävin paikalla ekan kerran 1983 heh pässinlätkä "80" takalasissa. Silloin sivuraiteella maantien luona seisoi 2-3 ? matkustajavaunua, rata oli jo rullattu mutta jumankekka veturitallissa oli the HÖYRYVETURI. Pihistin sieltä jarruklossin, joka kulki tulevien ex-morsiamieni riesana vuosikymmenet kunnes se "katosi" kirjahyllystä. Hyvä syy siis hankkiutua eroon teollista muotoilua arvostamattomista 2-jalkaisista.

Milloin viimeinen höyryajo tehtiin? Mainosfilmissäkin kerrottiin Pöntisen tulleen eläkepäiviltään ajamaan, mutta Krauss kulki kai tuonkin jälkeen?

Milloin viimeinen diesel kulki radalla ja purettinko rata juniin?

Mitä vaunuille tapahtui ja mistä matkustajavaunut tulivat? Muistaakseni matkustajavaunut olivat pukeilla ja niissä oli kapeat akselit, Honkataipalehan oli stadin ratikan ja Lohjan levyinen täysmetri.

Mahtuisikohan Krauss kulkemaan tsadin ratikkakiskoilla vai kilkkaako laitureihin? Olis eri pähee näky meinaan kipinäpilvineen. Veturi oli käsittääkseni ajokunnossa loppuun asti mitä nyt tulipesä oli kaiketi vähän venynyt metrihalkorääkistä.

Tässä jotakin : https://fi.wikipedia.org/wiki/Honkataipaleen_rata
Lisää löytyy googlaamalla Honkataipaleen rata .
Krauss siirtyi MRY:ltä ulkomaille: http://www.vaunut.org/kuva/120897?tag0=0%7CMuu%7C
Vanhoissa Resiinoissa on montakin kirjoitusta radan ja Kraussin asioista.
Vorgin valokuvikin on radasta ja Kraussista

Älä Erkki kirjoita satuja. Kyllä Honkataipaleen Kraus on edelleenkin Minkiöllä kalustohallissa. Terve tuloa tutustumaan museon aukioloaikana....

Ja nuo Virkkalan matkustajavaunut, jotka siis olivat 1983 Honkataipaleella ovat Humppilan hallissa. Olen itse varmistanut tilanteen kesäkuun lopussa. Noiden vaunujen kunnostus kaipaa rahaa, resursseja ja tekijöitä.

Erkki viittaa varmaankin siihen Jung-dieselveturiin, jonka hän tuon höyryveturikuvan kommenteissa mainitsee.

Mutta eihän tuo Jungin dieseli ole koskasn ollut Museorautatieyhdistyksen,
 vaan sen taisi Kymi-yhtiö myydä suoraan Saksaan kohta Honkataipaleen liikenteen päätymisen jälkeen.

Kerankos sekaannuksia tapahtuu. Muistan kyllä Kraussin Minkiön kalustohallin nurkassa.
Onko muuten saksalaisilla tai itävaltalaisilla ollut Kraussia kohtaan kiinnostusta?

Nyt kun tämä Krauss on ajankohtaistunut olen samaa mieltä Erkin kommentin kanssa että onkohan joltain taholta tullut tiedusteluja tämän veturin suhteen uskottavastikin se on kiinnostava kohde myös Saksassa?Varsinkin koska siellä raha ei ole ongelma.

Tuohon Jukan kommentiin liittyen voidaan todeta että Saksassa Darmastadtin raitioverkolla(1000mm)on ollut säännöllistä ajoittaista höyryliikennettä jo vuodesta 1997 lähtien.Se tietenkin on erinomaisen huomiota herättävää kaupunkimiljöössä.Liikenteestä vastaa Arbeitsgemeinschaft  Historische Fahrzeuge(HEAB)

Itse asiassa on varmaankin niin että Suomessa rakennetut veturimme saamme pitää mutta ulkomailla rakennettujen vetureiden kiinnostavuus näyttää olevan enemmänkin polttopisteessä ja niitähän on täältä jo myytykin kapsuista olisin ehkä eniten huolissani Loviisan seiskasta 750mm (Orenstein Koppel) koska se harvinaisuudessaan ja Saksan pääkaupungissa valmistettuna saattaa herättää ajatuksia tai jopa tarjouksia,eli paras juttu on pitää siitä kiinni  laittaa se kuntoon ja ajoon museoradalla.Pahinta tietenkin on jos tulee tarjous josta ei voi kieltäytyä.

Yli 75 vuotta vanhat suomalaiset ja yli 75 vuotiaat yli 50 vuotta Suomessa olleet ulkolsiset kulkueuvot ja kuljetusvälineet vaaitii museoviraston maastavientiluvan. Liekö museovirasto miten armelias myöntämään lupia. Omakohtaista komemusta ei ole, mutta ainakin paikallishistorian kannalta tuo veturi on äärettömän arvokas.

Tämänhetkiseltä olinpaikaltani, mökiltä, ajan veneellä 10 minuuttia Orraintaipaleeseen, eli ylivientiradan ensimmäiseen osaan, missä ei ollut veturia, vaan höyryvinssillä liikuteltiin vaunuja. Kotoa Honkataipaleeseen on ehkä parisenkymmentä kilometriä. Ensi kerran muistan Honkataipaleessa käyneeni alle kouluikäisenä, heti liikenteen loppumisen jälkeen. Hinaajat oli nostettu tukkivaunuille maihin ja käytiin isän kanssa katsomassa niitä, kun isä suunnitteli ostavansa yhden niistä. Jossain olen nähnyt valokuviakin hinaajista vaunuille nostettuna, en muista onko jossain isäni valokuvissa vai olenko netistä bongannut.

Hienoa, että LWR 7 kiinnostaa tälläkin palstalla. Veturin kunnostaminen ajokuntoon on kaunis ja kannatettava ajatus, mutta valitettavasti 62 vuotta käyttämättömänä seisoneen veturin kunnostus ajokuntoon vaatii melkoisesti rahaa sekä ennenkaikkea tekijöitä. Vetureita ei kunnosteta tuosta vaan ja hetkessä.