Resiina-keskustelu

Sain pari päivää sitten tilastoa arkistosivuni käyttömääristä ja ehdottomasti suurin yllätys oli kävijämäärä junien kulkuaikataulukoissa ("nopeustaulukoissa"). Jotenkin olin kuvitellut, että etenkin Jukka Nurmisen poistumisen jälkeen aihepiirin kiinnostus on itseni ulkopuolella lähellä nollaa, vaikka Petri Nummijoki ja Iiro Hirvensalo ovat eri yhteyksissä asiaa käsitelleet ja Ilkka Hovi on patistanut minua kirjoittamaan asiasta. Jo eläköityneet aikasuunnittelijat Jorma Rauhala ja Sakari K. Salo ovat vuosikymmenien ajan avittaneet minua tällaisten mittaustietojen saannin kanssa (kuten myös esim. edesmenneet "junien kellottajat" Tapani Kilpinen ja Hannu Haaki).

Tämä on nyt testikysymys, onko kiinnostus vain pikajunien ja vetureiden suurimmista nopeuksista vai kiinnostaako suoritustapa- ja -kyky laajemmalti? Ohessa on esimerkiksi Tk3 teoreettiset matka-ajat Kontiomäki-Oulu eri junapainoilla. Vastaavat teoreettiset taulukot löytyvät kaikilta rataosilta ja kaikilta niille sallituilta vetureilta. Tiedot on olemassa myös Itä-Karjalasta, sotasaalisvetureista ja ajallisesti vuodesta 1863 alkaen (suht' vähän ennen 1930-lukua).Todellisten kulkuaikojen laskeminen on aika työlästä, joten *kaipaan* vähän innoststa, jotta saisin jotain aikaiseksi tällä saralla. Näitä on siis mappikaupalla erilaisina raakaversioina.

Miten liitteen taulukko tulee tulkita? Ajat on ilmeisesti laskettu vuoden 1960 olosuhteiden mukaan ja oletettavasti halkopolttoiselle veturille, koska se oli vielä tuohon aikaan enemmän sääntö kuin poikkeus kevyen tai väliraskaan sarjan tavarajunaveturille. Mutta sisältävätkö lasketut ajat kiihdytyksen ja jarrutuksen vain ensimmäisellä ja viimeisellä asemalla ja väliasemilla kysymys on ohikulkujunista eli pysähdyksiä varten tulee laskea lisää aikaa myös kiihdytyksen ja jarrutuksen osalta?

Henkilökohtaisesti kiinnostavat kaikki suorituskykymittaukset ja laskelmat. Sivulla olevat koeajoraportitkin ovat mielenkiintoisia. Itse en miellä nopeita ajoja automaattisesti muita arvokkaammiksi, koska niistä useimmat lienee mitattu keveillä junilla. Helposti huippunopeuteen kiihtyvästä ja ylämäet ripeästi nousevasta junasta on matkustajan näkökulmasta vaikea päätellä, työskenteleekö veturi jatkuvasti tosissaan vai rajoittaako kulkua pääasiassa junan tai radan suurin sallittu nopeus. Painavalla junalla kuljettaja todennäköisemmin luukuttaa ison osan ajasta täysillä ja ajo kertonee enemmän veturin maksimisuorituskyvystä.

Taulukko kuvaa läpiajavaa junaa. Mikäli juna pysähtyy, lisätään aikaa aseman tyypin mukaan (I, II tai III) ja siinä on huomioitu lähdetäänkö myötämäkeen vai vastamäkeen.

Lisäsin arkistooni Hv4 ja Tk3 taulukot Oulu-Nurmes (sekä paljon muutakin). Luettelo lisäyksistä sekä erilaisia selventäviä tietoja on sivulla -1g uusimmat päivitykset 2021-2022.
https://rautatiearkisto.info/epolho/
Lisäyksiä on kansioissa Asemat ja rataosat, Vaunut ja vaunukierrot, Kulkuaikamittaukset ja koeajot sekä Kuvia.

Kerrotaanko taulukoissa, minkä verran aikaa oli lisättävä milläkin asematyypillä?

Kyllä nekin taulukot on laadittu sarjoittain ja junapainoittain. Ne olivat vähän hankalia kopioitavia, joten siirsin niiden käsittelyn "pinon pohjimmaisiksi".

Lisäsin arkistoon Hv1-3 teoreettiset kulkuajat eri junapainoilla Hki-Turku ja Turku-Hki.
Pääkansio on Kulkuaikamittaukset ja koeajot.
https://rautatiearkisto.info/epolho/