Resiina-keskustelu

Ohessa C1 -> Hr6 junapainotaulukko, mitä VR käytti vetureiden ollessa sen hallussa. Neuvostoliiton sarjan S (kyrillisi kirjaimin C) vetureita VR sai valtaamalla ja saksalaisten lähettäminä 10 kpl (lisäksi 8 Su/Cy). Vetureista ehdittiin kolme saada liikenteeseen ja niille annettiin suomalaiset numerot 2300-2302. Kaikki sijoitettiin Riihimäen varikolle ja palautettiin Neuvostoliittoon 1945 alussa. Kuva on esim. http://vaunut.org/kuva/144005

Tässä vielä venäläinen mittapiirros S [C]-sarjan eli VR:n Hr6-veturista.

Eli loivanousuisemmilla radoilla melko tarkkaan Hr1-veturia vastaava mutta hitaampi. Mäkisemmillä radoilla junapainotkin jäävät tällä vähän pienemmiksi.

Kun näin maallikkona tarkastelen mainittua junapainotaulukkoa, niin se jotenkin voisi vertautua suuruusluokkana siten , että perusnopeuteen 64 km/t asti taulukon 1 sarakkeessa 1 oleva junapaino 640 tonnia tarkoittaisi 12 - 13 puukorisen makuuvaunun (noin 50 tonnin vaunut) käsittävää junaa.

Olenko hakoteillä?

Pessimisti! CEm ja Em vaunun laskettiin painavan 36 tonnia ja matkustajien painoksi laskettiin 3 tonnia (CEm) ja 4 tonnia (Em). Puumakuuvaunun paino oli siis 39-40 tonnia laskematta jokaisen vaunun taaraa erikseen. 640 tonnia tarkoittaa 16 makuuvaunua.

Nyrkkisääntönä voitanee pitää, että 4-akselinen puukorinen matkustajavaunu painaisi täydessä kuormassa keskimäärin 40 t, teräsrakenteinen päivävaunu 50 t, teräsrakenteinen makuuvaunu 55 t (CEmt) ja SNTL:n matkustajavaunu 60 t. Tässä on tietysti vaihtelua vaunusarjan ja valmistusajankohdan mukaan. Esim. puukorisista 4-akselisista matkustajavaunuista oli uusimmilla makuuvaunuilla taara jopa 40 t ja 72-paikkaisilla Ei-vaunuillakin 36-37 t, joten näillä kuormatun vanun paino nousee noin 43 tonniin. Toisaalta lyhyillä alle 20 m mittaisilla vaunuilla saattoi taara olla vain 30-32 t, joten osalla kuormatunkin vaunun paino jää alle 40 tonnin. 100-paikkaisen Ei-vaunun taara oli noin 33 t ja matkustajien ja matkatavaroiden painoksi laskettiin 8 t, joten kokonaispainoksi tulisi 41 t. Tämä lienee tyypillisin mahdollinen tapaus 4-akselisista puuvaunuista puhuttaessa.

Toisin sanoen Hr1-veturilla oli 10 ‰ noususuhteen radoilla (esim. Helsinki-Tampere, Helsinki-Kouvola) maksimijuna noin 15-16 kpl 4-akselisia puukorisia matkustajavaunuja sekä 12,5 ‰ radoilla (esim. Tampere-Haapamäki-Seinäjoki, Kouvola-Kuopio) noin 13-14 kpl 4-akselisia puukorisia vaunuja. Kesäajan junapainoilla menisi 1-2 vaunua enemmän.