Resiina-keskustelu

Junaradat kiinnostavat yläkouluikäisiä poikia myös Itä-Suomessa – VR: "Kuljettaja ei haluaisi nähdä siellä rata-alueella ketään"

VR:n mukaan ratojen läheisyydessä liikkuvat nuoret ovat tyypillisesti yläkouluikäisiä, 13–15 -vuotiaita poikia.

Nuorten liikkuminen junaratojen läheisyydessä aiheuttaa vaaratilanteita junaliikenteessä. Ongelma on VR:n mukaan valtakunnallinen, ja läheltä piti -tilanteita on sattunut myös Itä-Suomen alueella.

– Kuljettaja ei haluaisi nähdä siellä rata-alueella ketään, sanoo VR:n matkustajaliikenteen turvallisuuspäällikkö Toni Pelin.

Aihe herätti keskustelua Facebookin Iisalmen Puskaradiossa, kun sinne kirjoittanut mies kertoi nähneensä Iisalmessa nuoria poikia, jotka olivat hänen havaintojensa mukaan pitäneet radan varrella nuotiota ja viskelleet kiviä junia kohti.

Itä-Suomen poliisille asti tapahtuneesta ei ole tullut tietoa. Poliisista kuitenkin kerrotaan, että tapahtunut ei kuulosta poikkeukselliselta.

VR:n mukaan ratojen läheisyydessä liikkuvat nuoret ovat tyypillisesti yläkouluikäisiä, 13–15 -vuotiaita poikia.

– Haetaan jännitystä elämään, eikä ymmärretä välttämättä seurauksia, turvallisuuspäällikkö Toni Pelin sanoo.

VR:n mukaan Lappeenrannassa tapahtunut television polttaminen oli todellinen vaaratilanne
Helsingistä Joensuuhun matkalla ollut juna joutui torstai-iltana vaaratilanteeseen. Junan kuljettaja oli havainnut muutama kilometri ennen Lappeenrannan rautatieasemaa, että radalla paloi jotain.

Hän ehti onneksi pysäyttämään junan ajoissa.

Kaakkois-Suomen poliisin mukaan kolme 16-vuotiasta poikaa olivat löytäneet romutelevision, nostaneet sen raiteille ja sytyttäneet palamaan.

VR:n turvallisuuspäällikkö Toni Pelin kertoo, että kyseessä oli todellinen vaaratilanne. Juna voi vaurioitua vastaavissa tilanteissa monella tapaa.

– Kalusto voi vaurioitua hätäjarrutuksessa tai jos radalle laitetut tavarat kimpoavat. Tietenkin se pahin on sitten, että juna voi jopa suistua raiteilta, hän sanoo.

https://yle.fi/uutiset/3-12665644

Hetken jo ajatelin että pienoisrautatieharrastus nostaa päätään, mutta ei, kyse ei sittenkään ollut junaradoista vaan rautateistä...

Junarata on rautatien synonyymi — ihan virallisesti. Myös juna-asema on rautatieaseman synonyymi. Veikkaukseni on, että jollain aikavälillä rautatie jopa poistetaan kielitoimiston sanakirjasta — tai sen yhteyteen liitetään ilmaisu "vanhahtava" :)

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq90/924/6FXXgv.jpg)

En usko. Nostetaan nyt vaikka esimerkiksi muutama virallisissa yhteyksissä käytetty, määriteosanaan sanan rautatie sisältävä yhdyssana: rautatieliikennepaikka, rautatielääkäri, rautatiepsykologi ja rautatieaspergeri. Olenko sitten vain vanhahtava, mutta eivät kyllä minun korvaani junarataliikennepaikka, junaratalääkäri, junaratapsykologi tai junarata-aspergeri kuulosta yhtään sen fiksummilta kuin viime vuosina tietyissä yhteyksissä valitettavasti yleistynyt juna-asemakaan.  ::)

Linja-autoasemilta operoivat linja-autot.
Mitkä operoivat rautatieasemilta?

Luulen että linja-autoasema on terminä nykyään yhtä vanhanaikaisena pidetty kuin rautatieasemakin. Nykyihmiset puhuvat bussiasemista. Mutta sen sijaan sitä olen odotellut, koska satamat muuttuvat puhekielessä laiva-asemiksi.

No ei ole täysin synonyymi. Rautatie on myös koko konsepti ja keksintö, joka toteutetaan "junaradoin". Juuri tästä syystä Ari-Pekan mainitsemista esimerkeistä rautatietä ei voi luontevasti korvata junaradalla. Mitä tulee jutun otsikkoon, junarata toimii ihan hyvin, koska kyse on nimenomaan radasta itsestään, eikä rautateistä yleisellä tasolla.

Googlen kuvahaut junarata / rautatie

Heh! Brio on tainnut saada monopolin junarata-hakutuloksissa. Ja eikö rautateillä ole tapahtunut mitään sitten Juhani Ahon?

Ja eikös Brion pitäisi olla puutie ::)

Lentokentät muuten ovat monessa kielessä ilmasatamia.

Myös ilmapelto löytyy, suomennettuna..

Ei oo paljoo kuultu tågväg tai trainway termejä käytettävän.

Mutta esimerkiksi tramway on käytössä.

Bussiasemakin on vähän niin ja näin, kun kansa kipuaa onnikoiden kyytiin matkakeskuksista.

Rautatie-sanalla on kaksoismerkitys. Rautatien suppeampi merkitys on "teräskiskoista rakennettu raidetie, jolla junat kulkevat, rata" ja sen hyväksytty synonyymi on "junarata". Molemmat ovat siis kielenhuollon kannalta oikein. Nuoren polven toimittajat käyttävät ahkerasti "junarata"-ilmaisua ja sen käyttö on yleistynyt.

Se on sitten toinen juttu, kumman ilmaisun itse kukin valitsee ja miten ilmaisuun suhtautuu. Ilmaisun valinta voi heijastaa harrastuneisuutta tai harrastuneisuuden astetta tai käyttäjänsä suhdetta rautateihin ja juniin. Kieli kuitenkin muuttuu.

Kielitoimiston sanakirja ei tosin rautatie-hakusanan kohdalla mainitse junarataa, mainitsee vain radan.

Jos tuo juttu olisi todellakin otsikoitu "Rautatiet kiinnostavat yläkouluikäisiä...", niin oletus jutun sisällöstä olisi todennäköisesti kovin erilainen. Minä ainakin käsittäisin, että rautatiet instituutiona tai liikennemuotona kiinnostaisivat heitä, ehkä tulevaisuuden työpaikkana jne. Nyt kysymys oli enemmän väylästä ja väyläympäristöstä, ja tähän kontekstiin junarata sopii vallan mainiosti.

^^Nykysuomen sanakirjassa  (8. painos 1983) on rautatielle radan lisäksi merkitys: kiskotie.

Ratalain 2.2.2007/110 määritelmissä (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070110#L1P3) on lueteltu tällaisia aiheita käsiteltäessä käytettäväksi sopivaa termistöä. Löytyy rautatietä, rautatiealuetta ja rata-aluetta ― kaikki omiin natiivisuomalaiskorviinikin tavallisen kuuloisia ―, mutta ei junarataa eikä junarata-aluetta.

Asia on juuri näin.

Junankuljettajat on huolissaan kun pojat heittelee junia kivillä ja voivat joutua jopa alla,täällä ollaan huolissaan synonyymeistä ja kirjoitusasusta.
Luulisin että tärkeämpi olisi saada turha väki pois ratojen läheisyydestä ennemmin kuin pohtia kirjoitusta...
Sivuun meni aiheesta siis

Niinhän jutut tahtovat usein lähteä sivuraiteille täällä vaunusomen puolella. Mutta vakavasti puhuen; käsittelyyn joutuneen otsikon tarkoittamien aiheiden julkinen käsittely ei tavallisesti vähennä niitä, vaan saattaa jopa edistää niiden muodostumista eräänlaisiksi villityksiksi tiettyjen ainesten keskuudessa. Tästä johtuen pahinta, mitä vaikkapa junankuljettaja voi tehdä, on nostaa tällaisia lieveilmiötä iltapäivälehtien lööppeihin.

Julkisuudella varmasti tavoitellaan sitä, että nuorille puhuttaisiin asiasta kodeissa.

Jos ongelma on äitynyt pahaksi jollain alueella, asian käsittelemisellä juuri sen tienoon paikallislehdessä voi olla toivotunsuuntaista vaikutusta. Tässäkin ehkä suurimpana riskinä on otsikon leviäminen sieltä kaupunkiaviisista valtakunnallisiin keltaisiin lehtiin ja sen seurauksena jonkin aikaa jatkuva rataverkonlaajuinen epidemia.