Resiina-keskustelu

Lahden kaupunki: Niemen sataman ja Mukkulan tiilitehtaan välinen 750 mm-raiteisto 12.7.1948.

Kuvassa pohjoinen on vasemmalla. Tiilitehtaan saviradan alku näkyy kuvassa, mutta kuivaamojen raiteistoa ei ole merkitty.

Niemen satamalta tuleva rata tiilitehtaalle ja sahalle esiintyy hyvin, mutta kartan lukemista vaikeuttaa suunitellun VR:n radan Joutjärvi-Mukkula raiteet, jotka ovat osittain yhtenäisellä viivalla Mukkulan ratapihalle ja katkoviivoin ehdolliset raiteet satamaan ja ehyellä viivalla tiilitehtaalle. Jälkimmäistä ei koskaan rakennettu eikä myöskään satamaan suoraa linjausta.

Laatikkotehtaan sisälle menee kapearaiteinen rata pohjoisesta (vasemmalta). Sen yläpuolella olevan varaston ohittavat raiteet ovat suunniteltuja leveäraiteisia ratoja.

Jos jaksaa paneutua ratalinjoihin, niin eiköhän kuva aukea. Vinkkinä sen verran, että leveäraiteisiksi suunniteltuihin on merkitty kaarresäteet.

Tämä on mielenkiintoinen kartta. Loviisan radalla on ollut useita sivuraiteita teollisuuslaitoksille Lahdessa, mutta näistä en ole löytänyt paljoa tietoa. Muutamia kuvia on ollut Lahti aiheisissa kirjoissa.

Näköjään kapealla radalla on ollut kolme siltaa Joutjoen ylitse?

Tässä Niemen sataman raiteisto 1948. Loviisan-Vesijärven rautatien veturitalli näkyy vasemmalla. Alustavan suunnitelman mukaiset VR:n raiteet on merkitty katkoviivoin.

Onpas mahtavaa dokumentaatiota. Polttimolle on siis tullut alunpitäen kapearaiteinen.

Nykyisin on hankala tunnistaa missä Niemen asema ja veturitalli ovat sijainneet. Rantaa on täytetty paljon ja rantaviiva on ihan eri paikassa. Vielä pari vuotta sitten oli helpompi paikantaa veturitallin paikka kun Fennia Fanerin (viimeisin omistaja taisi olla UPM) teollisuusrakennukset olivat pystyssä. Nyt niistä on suurin osa purettu ja tilalle nousee kovaa vauhtia kerrostaloja.

Polttimon kaperaiteisia raiteita vilahtaa Ohran tarina nimissessä mustavalkofilmissä noin 1min 40s alkaen. Filmissä puretaan mm. kapeasta katetusta tavaravaunusta viljaa putkella imien polttimolle.

https://kavi.finna.fi/elavamuisti/Record/elavamuisti.elavamuisti_video_2718

Mielenkiintoisia nuo suunnitellut raiteet tiilitehtaalle ja peräti Niemen satamaan kapsun tilalle. Lahden karttapalvelun ilmakuva vuodelta 1946 auttaa hahmottamisessa.

Tässä polttimoa vuonna 1960. Rakennuskanta on uusiutunut, mutta esimerkiksi laatikkotehtaan rakennukset on helppo yhdistää yllä olevaan karttaan. Kuva Hollolan Lahti -lehdestä (vielä kun tietäisi mistä numerosta).

Siellä on ollut kääntöpöytäkin!

Epäilen tuota Jarnon laittamaa kuvaa, että se on otettu vuonna 1960. Kuva on varmasti 60-luvun alusta. Lähinnä sen takia että vuoden 1960 keväällä otetussa ilmakuvassa ei näy tuollaista rakennuskantaa ja kuvan kuvatekstissä sanotaan siilon valmistuneen vuonna 1960. Kuvassa on selvästi kesä ja kaikki näyttää todella siistiltä istutuksia myöden. Ehkä se on otettu kesällä 61?

Voi hyvinkin olla. Polttimon historiikkikirja täsmentää siilon valmistuneen kesällä 1960. Kevään 1960 ilmakuva on ehkä hieman rakeinen, mutta eikö siinä ole jotain työmaaksi hahmotettavaa juurikin tulevan siilon kohdalla?

Polttimolla näyttää tosiaan olevan työmaa käynissä, mutta Fennia Fanerin laajennusta ei ole vielä aloitettu.

Fennia Fanerin vaneritehdas näkyy ratoineen yllä olevissa kartoissa ja oheisessa kuvassa, julkaistu kuvateoksessa Lahti, painettu 1958. Kuvaajiksi on mainittu Eino Mäkinen ja A.J.Taskinen. Enso-Gutzeitin Lahden tehtaat kuvasi Erkki Halme, kuva samasta kirjasta. Saa nähdä löytyykö keneltäkään tehdasalueen karttaa.

Enso-Gutzeitin kapearaideverkosta olen kyllä nähnyt kunnollisen kuvan, mutta pohdinta missä yhteydessä jatkuu... Tässä muutama havainto tammikuulta 1971.

Lahti Enso-Gutzeitin raiteisto 1960-luvulla. Päärata Riihimäen suuntaan menee vasemmalle alas ja Lahden aseman suuntaan yläoikealle. Vähän aikaa pähkäilemällä varmaan selviää mikä osa raiteistosta oli lautatapuleiden välissä ja keskellä oikealla vajaat 20 suoraa raidetta oli yhdistetty toisiinsa poikittain kulkevan siirtovaunun avulla. Minun talvella lumihangessa hahmottelemani skitsi pitää paikkansa, jos rakennukset joihin meni suorat raiteet oli jo purettu ja niiden tilalle vedetty suorat raiteet.

Mitäs Enso-Gutzeitin Lahden tehtailla on alunpitäen tuotettu, jos siellä on ollut lautatapuleitakin? Pahvilaatikot ovat olleet tehtaan päätuotantosuunta jo ainakin 80-luvulta pitäen.

Laatikoita, ei sellaisia mitä syödään jouluna, vaan minkä sisään pannaan tavaroita.

Tehdas oli aluksi Tornatorin lankarullatehdas sitten 1952/53 alkaen EG:n puola- ja puusepäntehdas. Sen jälkeen siitä puhuttiin laatikkotehtaana ja nykyaikaa kohti tultaessa pakkaustuotetehtaana (pahvilaatikoita yms).

Oliko Tornatorilla tai Ensolla koskaan kapearaiteista veturia Lahdessa?

Kartassa huomio vaeltaa myös Sopenkorven puolelle, Sopenkorpi Oy:llä on ihan mukavan kokoinen kapsuraiteisto. Pari kuvaa: https://huonekaluliike-sope.fi/yritys/

Tässä Lahden sahan satavuotisjuhlakirjan ainoat kaksi rautatieaiheista kuvaa. Kirja vuodelta 1969. Loviisan pässin numeroksi erottuu rasterista 6, minkä näkee kyllä mutkaisesta käyntisillastakin. Ilmakuvasta erottuu tai ei erotu se ikuisuuskysymys oliko Lahdessa ympyrärata. Näyttäisi olevan.

Hienoa tuossa Loviisan kutonen vielä vanhassa asussaan ja perinteisellä halkokorsteenilla.Kapsuharrastajat tykkää!
Rakentamani HOe malli on suoralla piipulla ja käyntisillalla!

Lahden kuljettajat vastasivat kysymykseen onko tehdasalueen läpi raideyhteyttä, "pitää ajaa hallin läpi. Ei ole kokeiltu". Selvisihän tuokin asia vihdoin.

Tässä olisi vielä pieni lisäys Niemen Saha Oy:n ja Lahden laatikkotehtaan raiteistoon 1962, jolloin VR:n raide oli rakennusvaiheessa. Asiasta kiinnostuneet  erottanevat kapsut ja rakenteilla olevat leveät.

Tässä on vielä varsin selkeä kaavio laatikkotehtaan kapearaiteisista ja traverssista sekä Lahden Polttimon leveäraiteisista kääntöpöytineen. Yhdestä polttimon rakennuksesta näyttäisi lähtevän raide, joka ei liity mihinkään muuhun. Voisiko se olla esim.halkovaunun työntörata vai onko asiasta varmaa tietoa?