Resiina-keskustelu

Milloin veturi on valmis?
A) silloin kun suoritetaan 1. koeajo
B) silloin kun se luovutetaan tilaajalle

Ohessa esimerkit Sv12 (Dv12) koeajo-ohjelmasta.

Sv12 2501 koeajopäivät:
12.12.1963, 13.12.1963, 6-7.2.1964, 11.2.1964, 18.2.1964, 19-21.2.1964,
2.4.1964, 3.4.1964 ja 7.4.1964
Luovutustarkastus ja vastaanotto: 10.4.1964

Sv12 2502 koeajopäivät:
11.12.1963, 16.12.1963, 17.12.1963, 13.1.1964, 15.1.1964, 17.1.1964,
21.1.1964, 28.1.1964, 29.1.1964, 31.1.1964, 4-5.2.1964, 12.2.1964, 13.2.1964,
14.2.1964, 12.3.1964, 17.3.1964, 3.4.1964 ja 7.4.1964
Luovutustarkastus ja vastaanotto: 10.4.1964

Sv12 tyyppikoeajot:

1) Esilämmityskoe
2) Koeajo veturilla Tpe-Hl-Tpe tai Tpe-Ri-Tpe
3) Pikajunakoeajo Tpe-Ri-Tpe: Mittausvaunu+7-9 matkustajavaunua, äänimittaukset hytissä
4) Tavarajunakoeajo Tpe-Sk-Tpe, junapaino 800 t (ml. Mittausvaunu). Pysähdys Vehmaisten lähtövaihteella, Hirsilän tulo-opastimella ja Pollarin mäessä. Mäkikokeita tarvittaessa täydennetään paluumatkalla.
5) Tavarajunakoeajo Tpe-Ri, junapaino 900 t (ml. Mittausvaunu)
6) Koeajo mittausvaunun kanssa Ri-Hki: 14 4-aks matkustajavaunua. Jatketaan pikajunana Hki-Kv (junapaino n. 525 t).
7) Kiihtyvyys-, jarru- ja rullauskokeet sekä vetovoiman mittaus Utin suoralla. Kiihtyvyys- ja jarrutus 5, 8 ja 10 vaunun junilla matkustajavaihteella sekä 10 ja 15 vaunuisilla junilla tavarajunavaihteella. Mittausvaunu on aina 1 vaununa mukana.
8) Koeajo 14 matkustajavaunun ja mittausvaunun kanssa Kv-Hki
9) Koeajo 750…900 t tavarajunalla mittausvaunun kanssa Tpe-Hpk-Pm-Kv-Ri-Tpe
10) Kestotehorajan kokeilu käyttäen kuormana vaunuja ja toista veturia (höyry- tai dieselveturi), joita jarruttamalla säädetään junan nopeus kestotehorajalle. Kokeen kestoaika niin pitkä, että kaikissa lämpötiloissa saavutetaan jatkuvuustila. Kokeessa voidaan käyttää matkustajajunavaihdetta.
11) Kaksinajokytkentöjen kokeilu Viinikan ratapihalla.
12) Koeajo Tpe-Ri-Tpe kaksinajossa, kurmama mittausvaunu+13  4-akselista matkustajavaunua.
13) Koeajo Tpe-Sk-Hpk kaksinajossa, kuormana 1300…1500 tonnin tavarajuna. Vetureilla ajetaan kaikissa mahdollisissa keskinäisissä asennoissa.

Koeajot 6-8 vain toisella veturilla ja toisella koeajo 9.

Koeajot 2-4 eivät kuulu nimenomaan tyyppikoeajoihin, vaan suoritetaan kaikille vetureille.

Lisäksi on ohjeita lisämittauslaitteiden asennuksesta ym.

Sv12-veturin tapauksessa ja varmaan useimmissa muissakin mielestäni B. Mutta sitten jos veturi/moottorivaunu on ollut olemassa 1-2 vuotta ennen säännöllisen kaupallisen käytön aloittamista (ensimmäinen Dr16, Sm3 tai Sr3) niin ehkä mikään yksittäinen päivä ei havainnollista asiaa riittävästi vaan sekä koeajojen aloituksen että säännöllisen kaupallisen käytön aloituksen mainitseminen antaisi selvemmän kuvan.

Kiitos muuten mielenkiintoisista koeajotiedoista. Olivatkohan tässä kaikki koeajot vai oliko ennen näitäkin jo säätökokeita ja tässä eriteltyinä ne, jotka täytyi hyväksytysti suorittaa, jotta veturit voitiin kuitata vastaanotetuiksi?

Koeajopäivät ovat niitä, jolloin veturi on liikkunut valtion rataverkolla. Se, mitä muuta on mahdollisesti tehty, liittyy valmistuksen seurantaan (jos siellä on VR:n edustaja paikalla).

Säätökokeilla ajattelin lähinnä sitä, että ensimmäisillä Hr12- ja Hr13-vetureilla ajettiin pari kevyempää tavarajunareissua Tampere-Haapamäki/Seinäjoki, ennen kuin lähdettiin maksimijunapainoilla kokeilemaan. Tässä ilmeisesti vedettiin heti ensimmäisessä tavarajunakokeessa 800 t, joka oli Sv12-vetureille sittemmin maksimi Tampere-Haapamäki-Seinäjoki-välillä. Ehkä sitten Sv12-vetureiden suorituskyky oli Vv15-16-vetureiden pohjalta mahdollista ennakoida etukäteen niin tarkkaan, ettei ollut aihetta kokeilla kevyemmillä junilla.

Olen kopioinut myös Hr12-13 koeajot, mutta en muista ulkoa. Vastaan kun (jos?) löydän tiedot (Tehtaat kyllä protestoivat, että ensin oli ajettava joku kuukausi kevyttä ajoa ennen kuin sai panna kaikki peliin kokeissa).