Resiina-keskustelu

Ilahduttavaa havaita, että palkka- tai palkkiotyötä tekevät selvittelijätahot alkavat päätyä samoihin päätelmiin kuin rautatieharrastus-/tms. pohjalta sikiävät (vuosien seurantaa mukailevat) päätelmät.

https://yle.fi/a/74-20014231

Kyllä asian ns. maalaisjärki tiesi jo kauan sitten.

Itse olen sitä mieltä että Suomen pitäisi ottaa mallia keski euroopasta jossa jo vuosia on investeoitu raideliikenteeseen. Avattu uusia nopeita yhteyksiä ja kunnostettu vanhoja ratoja. Toki Suomi on paljon pienempi maa kuin esimerkiksi Saksa tai Ranska mutta Suomi kasvaa koko ajan. Myös tulevaisuutta pitää ajatella.
Yksityisautoilu on Suomessa edelleen aivan liian halpaa verrattuna julkisiin kulkuneuvoihin. Tulisikin säätää laki, jossa fossiilisten polttoaineiden hinta olisi kääntäen verrannollinen julkisen liikenteen tarjontaan. Esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne on niin hyvää jo tälläkin hetkellä ja kehittämismahdollisuuksia on niin paljon, että bensalitrasta voisi veloittaa vaikka kymmenen euroa. (Huom! Vain yksityisautoilijoilta, ammattiliikenne erikseen). Sen sijaan haja-asutusalueilla, joissa julkista liikennettä ei ole ollenkaan tai se on hyvin satunnaista voisi bensalitra maksaa reippaasti vähemmän.
Juna on jo nykyiselläänkin suht nopea ja helppo tapa liikkua. Junassa voi tehdä töitä, levätä, nauttia ravintolan antimista tai vain nauttia maisemista. Tähän ei mikään muu julkinen kulkuneuvo pysty.
Junaliikennettä tulisi ehdottomasti kehittää ja laajentaa, nopeuksia nostaa ja paikallisliikennettä palauttaa niille reiteille josta se tannoin lopetettiin.
Pitää muistaa, että pääkaupunkiseudun toimiva raideliikenne nopeuttaa koko Suomen raideliikennettä.

Milloinkahan Suomessakin ymmärrettäisiin, että julkisen liikenteen käyttö ei ole nopeus- tai hintakysymys, eikä etenkään metsien läpi kulkeva oikorata, vaan kysymys on palvelun saatavuudesta ja sen saatavuuden helppoudesta.

Siirtyminen omasta autosta julkisiin vaatii kaukoliikenteessä toimivat yhteydet, usein matkaketjut ja lipun oston helppouden koko matkaketjulle. Suomi on valitettavasti ainakin 40v jäljessä Ruotsia, koska VR, Matkahuolto, ELY-keskukset ja muut eivät osaa pelata yhteen. Kaikki ajattelevat vain itseään ja vain yhden myydyn lipun verran kerrallaan. Tyhmyys on todella tiivistä.

Malmössä asuessani saatoin matkustaa kaupungin matkakortilla myös valituilla reiteiillä Tanskassa. Norrköpingissä asuessani saatoin halutessani ostaa SJ:ltä lipun, joka kattoi paikallisliikenteen Itä-Göötanmaalla, kaukomatkan Skåneen (Malmö) ja paikallisliikenteen siellä.

Haukivuorella (Mikkelissä) en voi kaupungin matkakortilla ostaa matkaa naapurikunnan puolelle (Pieksämäelle), vaan se vaatii eri lipun Kantalasta eteenpäin, tai erillisen lipun Haukivuorelta eteenpäin pohjoiseen. Miksi kaikki on niin vaikeaa kuin vain voi olla. Ruotsissa oli moni-kunta-lippuja jo 50 vuotta sitten. Suomessa kehotetaan käyttämään julkista liikennettä. Miten?? Nettiä käyttämätön ei osaa ja netin käyttäjälle se on kallista ja hankalaa ainakin täällä pk-seudun ulkopuolella.

Olen ihemetellyt miten nk päättäjät heittelevät miljardea sinne tänne. Olisi hyvä oppia 1 miljardi on 1000 miljoonaa. Eli 10 potensiin 9 kun miljoona 10 potenssiin 6. Olisi hyvä tehdä ajatuskoe, jos 1 € kolikko = 1 mm,
kuinka pitkälle miljardi euroa ulottuu.

Suurin ongelma on se, että toimiva joukkoliikenne vaatii 100-kertaisen määrän populaa. Olemme euroopan tyhjimmässä maassa. Kun nyt edes saataisiin rahtia takaisin raiteille.

Eljas ja Ilkka olisivat seuraaville ministereille hyviä asiantuntijoita / neuvonantajia.

Jos peilataan Suomen väkilukua, rautatie- ja maantieliikenteen kehitystä ja statusta 161 vuoden aikana sekä Telluksen haasteita, niin painoarvoa olisi laitettava toimenpiteille, joihin monipuolinen raideliikenne tarjoaa ratkaisuja pienemmilläkin hintalapuilla. Henkilöliikenteen asiakkaan valintoihin vaikuttaa kulkeeko juna, pysähtyykö se ja mitä voi ottaa mukaan. Matka-aika ei ole aina tärkein kriteeri. Palvelutarjonta ohjaa myös sitä, mihin suuntaan kehitys paikkakunnilla kulkee. Pandemia, epävakaa lähiympäristön tilanne, monipaikkainen asuminen ja kotimaanmatkailu puoltavat sitä, että junalla pääsee.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/30/ja-junalla-paasee

Uusien rautateiden rakentaminen loppui Suomessa lähes kokonaan 1970-luvun jälkeen. Sen jälkeen on valmistunut vain muutama yksittäinen lyhyempi rata.

Rataverkkoa olisi mahdollista monellakin lailla täydentää. Mutta miten nämä täydennykset saisi kannattaviksi? Niiden hintalappu ei varmaankaan ainakaan saisi olla miljardeja muuten kuin poikkeustapauksissa.

Jos Suomessa päästäisiin irti siitä, että kaiken on oltava täydellistä, maailman hienointa ja nykyaikaisinta ja tyydyttäisiin useimmissa tilanteissa hyvin toimivaan, niin jo silloin kaikki olisi paljon halvempaa. Jos ehjää ja toimivaa ei lopetettaisi ja korvattaisi uudella ja kokeilemattomalla (korkeintaan korjataan pahimmat viat), niin taas säästettäisiin paljon. Jos joku vastaisi kokonaisuudesta, eikä tuijottaisi vain yksittäisiä vuoroja, niin taas säästettäisiin ja saataisiin jotain toimivaa kokonaisutta.

Niin kauan kuin minä olen asiaa työkseni seurannut (1960-luvulta), niin Suomessa on lakkautettu yksittäisiä junavuoroja sekä bussivuoroja, koska juuri se vuoro näyttää tappiolliselta. Mieluummin seisotetaan kalliilla hankittua kalustoa ja maksetaan kuljettajille palkkaa ajalta, jolloin heidän pitää vain odottaa seuraavaa tehtävää. Muuttaessani Haukivuorelle parisen vuotta sitten, ne olivat juuri bussien kuljettajat, jotka ehdottivat että eikö tähän pitäisi saada jotain järkeä. Olisi mukavampi palvella asiakkaita kuin keksiä tekemistä odotusajaksi.

Kalliin kaluston (ja odottavan henkilökunnan) laskennallinen kilometrikulu on sitä suurempi mitä vähemmän ja tehottomammin sitä käytetään. Kuoletukset ja palkat ovat samat riippumatta kilometreistä. Polttoainekulu nousee ajettaessa, mutta se ei ole yhtä iso kuluerä. Pihit ruotsalaiset ja tanskalaiset ”Hannu-Hanhet” ovat tämän laskeneet vähän eri tavalla kuin mihin Suomessa on totuttu.

Näytin yhden esimerkin Tanskasta Pohjois-Jyllannista 6000 ja 24000 asukkaan kaupunkien välisestä liikenteestä. Se toimii niin, että yhteiskunnan satsaus on enintään 50%, mikä on laskettu valtiolle halvemmaksi kuin se, että kaikki käyttäisivät tuontipolttoainetta omissa autoissaan. Suomalainen järjestelmä, jossa ajetaan n.2 vuoroa päivässä ja vielä niin, että keskimäärin 20% junista korvataan kiertoteitä kulkevilla busseilla (jatkoyhteydet eivät toimi), ei houkuttele julkiselle liikenteelle asiakkaita.

Esitelmääni linkki (jos et vielä ole lukenut) http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,13973.msg107570.html#msg107570