Resiina-keskustelu

Löytyykö tietoa 60- ja 70-luvuilla Tukholmasta Välimeren kohteisiin liikennöinneistä charrter-matkailujunista? Näitä on ilmeisesti kulkenut ennen lentoliikenteen kukoistuskautta. Asia ajankohtaistuu varmaan Rail Baltican luodessa nopean yhteyden Tallinnasta lämpimään.

Vaikea vastata, on niitä joitakin saattanut mennä. Ainakin Alpeille muistan että kulki hiihtosesonkina matkatoimistojen charterjunia Ruotsista 1970-80 luvulla, samoin Kööpenhaminasta.

Aikataulunmukaisia vuorojunia Ruotsista Välimerelle ovat ainakin olleet Italia-Expresss Tukholma-Rooma ja Genova 1950-70 luvulla, sekä Meridian Malmö-Berliini-Belgrad-Bar joka taisi kulkea 1970-luvulta 1990-luvulle asti, ja joku vaunu tainnut kulkea Ateenaankin. Meridiania voidaan luonnehtia enemmän siirtolaisjunaksi.

Keski-Euroopasta Ruotsiin ja Norjaan on kanssa ajetttu matkailujunia sekä yksittäisiä tilausvaunuja ryhmämatkoja varten.


[EDIT:]

Tähän vielä lisään että Ruotsissa ja Tanskassa lentoliikenne lomakohteisiin oli hyvin kehittynyttä jo 1960-luvulla, oli useita  charter-lentoyhtiöitä ja SAS:llä ei ollut koskaan sellaista määräävää markkina-asemaa charterlentobisneksessä kuin mitä Finnairilla oli Suomessa pitkään.

Kuljetukset junilla tai tavallisemmin busseilla Skandinaviasta lomakohteisiin olivat tarpeen kysyntähuippuina kun lennot ovat olleeet loppuunmyytyjä, ja bussimatka on tietysti ollut halvin mahdollinen vaihtoehto.

Mitään mainstreamia se ei ole ollut, koska matka on kestänyt Tukholmasta kohteisiin vähintään 1 vuorokausi/suunta, aikana ennen Tanskan salmien siltojen valmistumista. Kööpenhaminasta matka on ollut lyhyempi ja se on toiminut usein lähtöpaikkana jonne jokainen on saanut tulla omin neuvoin. Rajoittavana tekijänä on ollut myös  junalauttojen kapasiteetti ja se että SJ:llä ei ollut omia vaunuja jotka olisivat olleet hyväksyttyjä keski-Euroopassa kuormaulottumansa vuoksi.

Tätä palveluahan Snälltåget on jatkanut, eli talvisin esim Tukholma-Malmö-Itävalta hiihtolomajunan paikoista osa menee matkatoimistoille. Samoin myös Åren lomajunaliikenne on vakiinuttanut asemansa.

Olihan SJ:llä toki AB8K-vaunut 1980-luvulle saakka, mutta käytettiinkö niitä charterjunissa?

https://www.jarnvag.net/vagnguide/ab8k

Niin oli, olen itse matkustanut 1970-luvulla sellaisella Hampurista Tukholmaan pari kertaa mutta vuorojunalla. Niiden käyttöalue oli aluksi ymmärtääkseni Tukholmasta Pariisiin ja Hollantiin, myöhemmin Berliiniin ja Hampuriin. Charter-junakäyttöön viittaisi se että niillä on ajettu joskus myös Garmisch-Partenkircheniin.

Matkailujunista en tiedä, mutta opiskelijajunia/vaunuja oli säännöllisesti ainakin lukuvusien aloitus- ja lopetus-aikoihin. Itse kuljin sellaisella ainakin 1977 Tukholmasta Kööpenhaminan, Pohjois-Saksan ja Hollannin kautta muistaakseni Hoek von Hollandiin ja sieltä Englantiin/Lontooseen (ja takaisin).
Kai nuo jossakin opiskelijoille tarkoitetuissa erityisaikatauluissa olivat.
Aika inhottavaa kulkua kun rajoilla (Tanska. Saksa, Hollanti) oli aina herätykset junassa raja-asemien rajatarkastuksia varten.
Ei ollut Schengeniä, eli laiton siirtolaisuus oli estetty. Huumeitakaan näissä junissa ei juurikaan viety.

Oliko se opiskelija-aikataulu sellainen jonka opiskelija-matkatoimistot tyyliin Travela jakoi? Mulla on ullut aikoinaan sellainen kourassa mutta se oli lähinnä kooste vuorojunien aikataulusta. VR:n Turistin ulkomaanliitteellä ja SJ:n "Tåg till utlandet":in kanssa pärjäsi aika pitkälle kun reissasi pohjoisesta etelään.

Rajatarkastukset olivat vähemmän häiritseviä kun oli hyvät unenlahjat mutta Tanskasta Ruotsiin oli koirat nuuskimassa tavaroita ja varmaan aiheesta.

Yleisesti otten monien eurooppalaisten hienoilta kuulustavien pitkän matkan junien tehtävä oli 1970-90 luvulla kuljettaa siirtolaisia vanhan ja uuden oleskelumaan välllä. Mikäs siinä kun istui Hampurista Tukholmaan turkkilaisperheen kanssa samassa osastossa tai Pariisista Hannoveriin puolalaisten kanssa jotka oli raahannut apppelsiiinilaatikoita osasto täyteen. Vähän alkoi nupista ottaa kun Lissabonista Pariisiin joutui länsimaisena turistina istua käytävän lattialla kun paikalliset oli jollain konstilla ostaneet paikkaliput ja vei kaikki istumapaikat.

Yksityiskohdat ovat unohtuneet lähes viidessäkymmenessä vuodessa.
Junalla kuljin vain yhden edestakaisen verran (raskas ja lisänä vielä ruotsinlaivan kansipaikka ja Tampere - Turku -väli)

Silloiset vaihtoehdot: Helsinki - Lontoo konttilaivan matkustajaosastossa (mukavin ja edulliseksi kerjätty), opiskelijalennot Lontoo-Pariisi-Kööpenhamina-Tukholma (en muista jatkoiko Helsinkiin),
pakettilippu Swansea - Lontoo Paddington - Lontoon manalaiset - Lontoo Victoria - Harwich-Bremerhaven-Hampuri - Travemuende - Finnjet - Helsinki (rasittava kun kanniskeli 30 kg kirjoja laukuissa, joiden kantokahvat pettivät, ja koitti jakaa viime rahansa oikein puntien, D- ja FIN-markkojen kesken). Syömisiin ei riittänyt, mutta VR:n tuttu hallintojohtaja Pentti Roto onneksi osui tarjoamaan nälkäiselle Finnjetillä.
 
Lentämiset monopoliyhtiön koneilla olivat mahdottomuus. Lontoo - Helsinki maksoi noin kolme kertaa enemmän kuin lento mihin tahansa muuhun maailman maahan tai lento maapallon ympäri.

Niin siis ennen kansainvälistyttiin Finnairista ja OPM:n ulkomaanopiskelun avokätisistä 700 markan vuotuisista opintolainosta huolimatta.
Kerran osui ruotsinlaivan lakkokin tielle ja lomapätkissä tein töitä Sisulla Flemarilla ja yövyin edesmenneen ystävämme Vesa Venhon (museorautatiemme monivuotinen puheenjohtaja) järjestämissä Helsingin lainakämpissä.

Joku kai huomaa, että omakohtaiset kokemukset ovat taustalla kun pidin Tallinnan tunnelia esillä. Valitettavasti edellisen hallituksen (konkreettisimmin Harakan) kyvyttömyys ja rahojemme hävitys lienee vienyt mahdollisuutemme pitkäksi aikaa.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa juttu Rail Balticasta jonka jatkeena lukijoiden kommentointia!

Rajavalvonnan pitäminen laittoman siirtolaisuuden esteenä on jossakin määrin harha. Laitonta siirtolaisuutta on myös valtioissa, joissa maarajoja ja merirajoja valvotaan täydellisesti. Jos laiton rajanylitys on liian vaikeaa, voivat ihmiset saapua myös laillisin keinoin ja esimerkiksi oleskella maassa kauemmin kuin viisumi tai viisumivapaus sallii. Aitoja huutavat eivät ole kuulleet lentokoneista.

On helppoa pitää luvallisen rajanylityksen huomattavaa helpottumista miljoonille ihmisille isompana etuna kuin muutaman huolimattoman roiston jäämistä kiinni.

Suomessa myös oli laajalti hasista jo vuosikymmeniä ennen Schengenin implementointia.