Resiina-keskustelu

Kuvan http://vaunut.org/kuva/99850 ja sen kommenttien innoittamana tässä on pari kuvaa Valmetin Lentokonetehtaan alueelta sen haararadan ratarakennuskansiosta kuvattuna. Toisessa kuvassa näkyy radan saapuminen Valmetin tehdasalueelle ja toisessa kuvassa näkyy VR:n radan ja tehtaan kapearaiteisten sijoitusta toisiinsa nähden.

Ensimmäisellä piirrossivulla vasemmanpuoleisina näkyvät kaksi rakennuspohjaa olivat Suomen puolustusvoimien varuskunnat -kirjan Pirkkalan suunnalta otetussa valokuvassa. Ne olivat siis ensialkuun mm. SA:n tykkivarastoina. Kun Lentokonetehdas oli rakennettu, ne siirtyivät jossain vaiheessa tehtaan käyttöön. Sodan jälkeen niissä toimi pitkään mm. Instrumenttitehdas.

Pystysuuntainen pitkä rakennus oli tulleen materiaalin keskusvarasto. Tavara siirtyi sinne tavara-asemalta, eli pitkän rakennuksen yläpäässä olevista rakennuksista. Ainakin kahden raiteen yllä oli korkealle ulottunut katos. Teräksien ulkovarasto pitkine nosturiratoineen oli raiteiden vastakkaisella puolella. Isot tavarat, kuten alihankkijan vaunuissa lähettämät metsäkoneiden rungot vietiin suoraan varasto- tai asennuspaikkoihinsa.

Pitkän rakennuksen alareunan vierellä vasemmalla oli konepajakoulu. Tavara-aseman yläosan vierellä oli vastaavasti pieni hiekkapuhaltimo, jonka hiekkapuhaltaja ystävällisesti puhalsi vuonna 1966 VR:ltä ostamani veturin valmistajakilvet.

Toisella piirrossivulla ylinnä on vanha ruokalarakennus. Se oli kokonaisuudessaan Metsäkonetehtaan käytössämm  toimiessani siellä 1979-1985. Tiedossani ei ole ollut kapearaiderataa, enkä ole kuviakaan sellaisesta nähnyt. Rata on piirretty vesikoneiden laskusillaksi rakennetulle tielle. Härmälänsaari näkyy vierellä. Leveäraiteet toteutettiin toisin. Rata jatkui pitkälle eteenpäin takapihan alueelle. Vaihteen kautta mentiin päähalleille, joissa vetureita ja moottorivaunuja alettiin rakentaa sodan jälkeen.

Leveää raidetta ei kai viety vastakkaiseen pihahalliin, joka sodan jälkeen alkuun hitsaamona.
70-luvun loppupuolella se ja sen vierelle tullut halli muutettiin Metsäkonetehtaaksi, kunnes johtaja Naulapää lahjoitti vastikkeetta kaiken Umeå Mekaniska Ab:lle oman kardinaalivirheensä (Hankkija-sopimus) aihettaman tappion peittämiseksi. Antoi lisäksi miljoonittain Valmet-rahaa Umeån aloitusvirheiden kattamiseksi ja laajennuksiin..
Oikeanpuoleisissa rakennuksissa oli puusepänosasto (jota tarvittiin
vaunujen teossa) ja aika etevä kevytmetallivalimo. Rakennus jonka yli leveäraide on piirretty siirrettiin ehkä radan vierelle ja sen suuntaiseksi.

Kaik on mennyt, mutta kiinteistökeinottelijat kiittävät.
Tehtaan ja tehtaalaisten osasyyyllisyyttä oli taistolaiskommunistien häiriö, josta seurasi torjuntaa ja kosto vaikutusvaltaisilta tahoilta sekä Valmetiin mm. muurari Mattilan johdolla ja tehtaan johtoon (ei Metsäkonetehtaan) pesiytynyt raskas byrokratia.
Olisi pitänyt perustaa ajoissa aidosti itsenäiset yhtiöt mm. trukeille ja metsäkoneille.

Mihinkä on mennyt?

Kalmar jätti Härmälän ja lentokonetehtaan, mutta rakensi uudet huippunykyaikaiset tilat Tampereen Ruskoon, jossa työskentelee kaiketi ~500 kallispalkkaista insinööriä ja muuta.

Kalmar kuuluu Cargotec Oyj:hin. Suomalainen firma.

Kaikki mitä on on tietysti positiivista, tuskin kuitenkaan lähellekään 500 insinööriä, työntekijöitä on protopajalla, eli ei kovin monta. 
Suomessa insinöörit eivät ole huippupalkkaisia. Koulutus on määrällisesti niin suurta.

Cargotecilla ei ole syyllisyyttä Valmetin Metsäkonetehtaan (työpaikkoineen) lahjoittamiseen Ruotsiin. Se tapahtui jo vuoden 1983 vaiheilla Traktoriryhmän johtaja Naulapään tekona.
Cargotecilla ei ole myöskään syyllisyyttä Valmetin trukkivalmistuksen (ja noin 80 % työpaikoista) lahjoittamiseen Ruotsiin. Lahjoituksen teki Kristoffer Taxell (Partek, Kalmar).

Cargotec siirsi markkinajohtaja Sisu Terminal Systemsin terminaalitaktorit, jotka Taxell oli heittänyt Härmälään, jatkoheitolla EU-tukien voimalla Puolaan. Suunnittelu seurasi Hki/Hml - Härmälä - Rusko - viiveellä Stargard. Ja menetti markkinajohtajan asemansa perheyhtiö Terbergille, jonka noudattamiin eettisiin arvoihin  ja maailmanmenestykseen voi tutustua Terbergin sivuilta.

Lottovoitto siis Tampereen kaupungin elättämille kiinteistökeinottelijoille ja jälkikäteisrangaistus tehdasta piinanneille taistolaisille ja vanhaan malliin toimineelle johdolle.

Lentokonetehtaan järjestely muutettiin sodan päätyttyä silloin tarpeellisille, kaiken itsevalmistamisen ja suunnitelmatalouden periaatteille. Samaa pyöritettiin 50-luvun lopulta alkaen väkisin pistämällä tietokone syytämään kaikki jäykän tuotantosuunnitelman mukaiset miljoonat määrälippuset ja -lappuset viimeistä aluslevyä myöten. Touhua palveli lukemattomien tuotannonsuunnittelijoiden, kirjurien ja vastaavien joukko.
Suunnitelmatalouteen perustunut rautatiekaluston tuotanto siihen välttävästi sopeutui, mutta ei varsinkaan trukki- ja metsäkonetoiminta.

Itsenäisten tuoteyritysten perustamiseen tuli pakko, mutta on surullista ettei niitä muodostettu Suomeen.
Piti siirtää kaikki Ruotsiin, Puolaan tai muualle.