Resiina-keskustelu

Ohessa viimepäivien uutisia aiheesta:
YLE 6.9.2023
Kolarin radan jatkaminen huoltovarmuusteko

Kuljetusten järjestäminen Lapin kautta maailmalle ja maailmalta edellyttää tie- ja raideyhteyksien parantamista. Torniosta Kilpisjärven kautta Tromssaan kulkeva E8-tie (VT21) tarvitsee selvityksen mukaan ohituspaikkoja, levikkeitä ja parempaa talvikunnossapitoa.

Tietä on korjattu etappi kerrallaan, mutta valtaosa Ruotsin rajaa myötäilevästä tiestä on kapeaa ja mäkistä. Ojaan ajaneet ja toisinaan liikenteen kokonaan estävät rekat ovat talvisin yhä tuttu näky.

Selvitys pitää tarpeellisena myös Ruotsin ja Norjan kanssa tehtyä yhteistä suunnitelmaa tavaravirtojen hajauttamisesta häiriötilanteissa niin, että liikenne jakautuu tasaisesti eri teille ja eri aikoihin. Ajantasainen liikennedata on tärkeää, jotta liikennettä voidaan ohjata.

Junayhteyttä Ruotsin puolelle ei tällä hetkellä ole. Tornion ja Haaparannan väliä sähköistetään parhaillaan ja yhteys avautuu muutaman vuoden kuluessa. Selvitys pitää harkinnan arvoisena myös Kolarista Kiirunaan kulkevaa ratayhteyttä. Kiirunasta jatkuu malmiratana tunnettu ratayhteys Narvikiin.

YLE 7.9.2023
Suomi hakee EU-rahoitusta sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille – Lapista on mukana neljä hanketta yli 23 miljoonalla eurolla

EU-rahaa on tarjolla hankkeille, joilla parannetaan sotilasliikennettä, mutta samalla teiden, ratojen ja siltojen parannukset hyödyttävät kaikkia tienkäyttäjiä.

Suomi hakee yhteensä 43 miljoonaa euroa EU-tukea teiden, siltojen ja rautatieverkoston parantamiseen. Valtioneuvoston raha-asiain valiokunta päätti torstaina puoltaa hakemuksia, joilla haetaan tukirahaa Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta. Asiasta kertoo viestintä- ja liikenneministeriö tiedotteessaan.

Parannettavat tiet, radat ja muut liikennehankkeet helpottavat sotilaallista liikkuvuutta. Se tarkoittaa, että teillä, radoilla ja silloilla pääsee kulkemaan raskailla sotilasajoneuvoilla ja että myös järeät ase- ja sotilaskuljetukset turvataan niin rauhan aikana kuin kriisitilanteissa.

Rahoitusta haetaan yhdeksälle eri hankkeelle, joista peräti neljä parantaisi Lapin teitä, siltoja ja rautateitä yhteensä 23 miljoonalla eurolla. Valtion hankkeita haussa on seitsemän, ei-valtiollisia hakijoita kaksi. Eniten rahoitusta haetaan Oulu-Laurila -radan peruskorjaukseen, melkein 17 miljoonaa euroa.

Mieltäni askarruttaa suunnattomasti seikka, millaisia kuljetusmääriä Suomen huoltovarmuus ja mahdollisesti samanaikainen sotalogistiikan kapasiteettitarve tulisi aiheuttamaan. Todennäköisesti kyseessä ovat varsin mittavat, ellei jopa ennennäkemättömät logistiikkaongelmat, jos nykyinen infra on ainoana huoltoreittinä maahamme.
 
Nythän suomen vienti ja tuonti jakautuu pääasiassa yli kymmenelle satamallemme, RoRo/RoPax/Bulk-aluskuljetuksiin perustuen. Jos Itämeri muuttuu sotilaallisen konfliktin myötä suljetuksi, niin huollon ja Puolustusvoimien suomeen tarvitsemien materiaalitoimitusten täytynee silloin käyttää ainoastaan maayhteyksiä Ruotsin ja Norjan kautta, edelleen noiden Itämeren ulkopuolisiin satamiin. Toisin sanoen: - Kaikki Suomeen tarvittavat tavara ja materiaalitoimitukset tulisi tuolloin toimittaa meille länsi-lapin kautta. Siis aivan kaikki!
 
Ei tarvinne olla mikään Einstein, ymmärtääkseen sen tosiseikan, että jos Kolari - Tornio - Laurila - Oulu rautatie muuttuisi nykyisessä kunnossaan ja nykyisellä, - varsin rajallisella välityskyvyllään, - yhtäkkiä Suomen tavaraliikenteen ehdottomaksi pääradaksi ja huoltoväyläksi, ei siitä hyvä heiluisi. Ei edes sittenkään, vaikka maantiekuljetukset toimisivat apuna. Mitkä ikinä nuo tonnimäärätavoitteet olisivat/vrk, niihin tuskin tultaisiin pääsemään, edes lähellekään? Maantieliikenteen osalta, talvi tulisi pudottamaan paikoin hyvinkin rajusti kuljetussuoritteita maantiekuljetuksissa. Tilanne on kauttaaltaan varsin mielenkiintoinen, ja vielä mielenkiintoisempi tulee olemaan isohkon ongelman ratkaisumalli, mikä se sitten onkaan. Kuitenkin yhtä kaikki: Rahaa tullaan tarvitsemaan todella paljon, jotta kuljetusinfra saadaan päivitetyksi edes keskinkertaiselle tasolle, em. kuljetushaasteet ja niiden välttämättömyys huomioiden.

Ilmeisesti laskettu sen varaan että Pohjalahden yli pystyisi laivoja kanssa ajaman vaikka eteläinen Itämeri olisi sotatoimialuetta? Edellyttää että Ahvenanmaata pystytään puolustamaan.

Nykyinen Orpo -hallitus on jo ehtinyt eduskuntaa myöten julistamaan Itämeren Nato -järveksi, jollei juuri tänään, niin sitten Ruotsin Nato -jäsenyyden vahvistuttua. Yhdysvaltain kongressissa tämä julistettiin ääneen jo yli vuosi sitten heidän kannattaessaan Suomen Nato -jäsenyyttä.
Muutenkin olisi aika sensitiivistä jos koko Suomen ulkomaankauppa ja -huolto tapahtuisi kapean pohjoisen käytävän kautta vaikka siinä olisi kuinka hienot radat ja maantiet rakennettuna. Tosin onhan siitäkin kokemusta vuosilta 1940-41 Jäämeren tien ajoilta. Nykyisen tasoisella Suomen riippuvuudella ulkomaan tavaravirroista olisi melko hankalaa jos se olisi katkaistavissa yhdellä ilmahyökkäyksellä. Kyllä merikuljetukset tarjoavat tähän huomauttavasti hajautetumman ratkaisun.

Varmasti merikuljetukset suomen eri satamista olisivat kaikkein vaivattomin tapa hoitaa maamme huoltovarmuuskuljetukset, mutta mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin nyt ollaan varautumassa skenaarioon, jossa Itämeri on No Go aluetta. Pohjautuuko nykyinen suunnittelu koko Itämeren sulkeutumiseen kriisitilanteessa, vaiko vain osittaiseen sellaiseen, - en tiedä. Varsin yleisesti kuitenkin käsitellään asiaa sen vähäisessä julkisuudessa niin, että painoarvo tulisi juuri olemaan lapin länsiosien huoltoreiteissä ja niiden merkittävästä parantamisessa nykyisestään. Muutamien aiheesta julkaistun uutisten myötä, myös rautatieliikenne on ko. asiassa saanut huomattavaa painoarvoa. Jopa uusien rataosien rakennusta on väläytelty.

Ja tuohon Natojärveen sen verran, että jos tai kun Ruotsi liittyy Natojäseneksi, jää Itämerelle kuitenkin yhä kaksi merkittävää aluetta venäjän haltuun. Viipurin - Pietarin alueiden satamat ja merialueet, sekä Kaliningradin alue, joka mitä ilmeisimmin tulisi kriisitilanteessa olemaan erittäin merkittävä tekijä Itämeren alueella. Onhan se vailla suoraa maayhteyttä venäjään, ja saattaa tulla näin saarretuksi mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Tuolloin Itämeri olisi ainoa väylä sen huoltamiseen. Mene ja tiedä.

Mielestäni tässäkään asiassa ei saa sivuuttaa jo mainittujen asioiden ohella asiallista tarve- ja toteutustarkastelua Tallinnan tunnelille..
Edellisen hallituksen aikana pelkkä maininta Tallinnan tunneli sai LiVi-ministeriön ihmiset juoksemaan paniikissa päin seiniä.  Tunninjuna -ministeri jopa lensi harakkana pakoon.

Asiasta kukkaruukkuun, mutta silti itse asiassa tavallaan pysyen. Ruotsin 1435 mm:n ja Suomen 1524 mm:n raideleveydet aiheuttavat n. 9 senttimetrin ongelman länteen suuntautuvassa rautatieliikenteessä. Ilmeisesti Torniossa tai Haaparannassa on (oli?) telinvaihtomahdollisuus. Onko koskaan aiemmin pohdittu muuttuvaraideleveyden sallivia pyöräkertoja/telejä rautatieliikenteen kasvattamiseksi/sujuvoittamiseksi lännen suuntaan? Ohessa yksi esimerkki em. teleistä, joskin kyllä matkustajaliikenteessä.

https://www.stadlerrail.com/media/pdf/wady0814en.pdf

Mikäli oikein muistan, niin ainakin DDR:ssä kehitettiin, jopa käytettiin jonkin verran tavaraliikenteeseen kehitettyä vastaavaa laitteistoa/pyöräkertoja 1960-70 luvuilla. Kuinka toimiva laitteisto oli, siitä ei minulla ole tietoa, ja kyseinen julkaisukin on jossakin alimpana varastokomeroideni muovilaatikoissa, joten laiskana miehenä en jaksaisi millään lähteä hakemaan/tarkistamaan asiaa. Sen sijaan olisin äärettömän iloinen ja suunnattoman kiitollinen, mikäli joku asiantuntija saisi valotettua asiaa täällä hieman enemmän. Löysin Wikipediasta jotakin asiaan liittyvää:

https://en.wikipedia.org/wiki/Variable_gauge

Mikäli olen oikein ymmärtänyt muuttuvan raideleveyden pyöräkertojen/telien merkityksen, olisi se huomattavasti nopeampi ja vaivattomampi tapa muuttaa raideleveyttä, kuin esim. telien vaihto. Siirtokuormauksesta puhumattakaan.

Neuvostoliitto yritti vuosien 1939 ja 1940 taitteessa katkaista Suomea kahtia Oulun tasalta. Suomussalmen ja Raatteentien taisteluiden tappioiden johdosta Neuvostoliitto luopui sillä erää tästä välitavoitteestaan. Venäjän doktriineissa sama strategia on kuitenkin edelleen voimissaan ―, ensin katkaistaan Suomi kahtia Oulun tasalta, minkä jälkeen aletaan palastella toisistaan erotettuja puoliskoja. Siinä mielessä eteläisen Suomen huoltovarmuutta ja sotalogistiikkaa ei ole syytä laskea Lapin rautateiden varaan.

Venäjä voi katkaista Suwalkin käytävän ja silloin koko Rail Baltica ja Tallinan tunneli on mennyttä.

Itse panostaisin huoltovarmuuden nimissä yhteyksiin Helsingistä länsirannikolle, juuri haukuttuun Tunnin junaan ja mahdollisesti jatkaa rataa Uudestakaupungista Raumaan ja Poriin. Suomenlahti ja Helsingin satama voidaan helpommin saartaa kuin länsirannikon.

Toisaalta tuohon venäjän kykyyn katkaista Suomi kahtia pitää suhtautua suurella varauksella. Nykyiset kyseisen maan näytöt maavoimiensa kyvystä edetä ja pilkkoa niin mitään, ovat varsin surkeat. Paljon riippuu nyt siitä, miten Ukraina onnistuu puolustautumaan, ja kuinka pitkään sota kestää. Mikä on venäjän tilanne sitten kun sota joskus päättyy? Kuitenkin: - Kuten Ukrainan sodassa, niin myös mahdollisessa aseellisessa konfliktissa Suomen kanssa, on toimivalla logistiikalla erittäin suuri merkitys. Se on jo nähty Ukrainassakin. Siksi on hyvä että valmistaudutaan todella huolella, vaikka mahdollisesti koskaan tuota logistista kapasiteettia ei tultaisi tarvitsemaan. Jos tai kun tilanne on ns. päällä, on aivan turhaa aloittaa haihattelu rakennusprojekteista enää siinä vaiheessa.

Torniossa on ollut vuosien varrella useita tapoja yhdysliikenteen järjestämiseen. Myös raideleveydenvaihtolaitteistoa on kokeiltu: https://yle.fi/a/3-5611469

Tasoristeys-palstalta 2/2022 (http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/135) lainattua:

Tornioon toteutetaan kesällä 2022 telinvaihtoalue. Paikalle tulee runsaat 200 metriä pitkä kahden raideleveyden raide, missä myös 1435 mm raideleveyden kalusto kulkee aikaisempien junalauttasatamien tapaan ohjauskiskojen ohjaamana 1524 mm leveäraidekiskoilla. Ensimmäinen raiteen käyttö lienee Suomeen tulevan kiskonhiontajunan telinvaihto alkusyksynä 2022. Viime vuosina juna on tullut Venäjän kautta.

Mikä mahtaa olla lähitulevaisuuden suunnitelma Savonlinna - Rantasalmi rataosuuden suhteen. Ellen ole vallan väärin ymmärtänyt, tuo raideyhteys on edelleen poikki Laitaatsillan kohdalta. Eikö hyväkuntoisilla poikittaisradoilla ole enää strategista merkitystä?

Viime  vuonna Tornioon toteutettu telinvaihtolaite ei vasta mitenkään niitä joita on muualla maailmassa esim Kiinan ja Venäjän välillä tai Espanja ja Ranskan, tai Turun ja Hangon junalauttasatamissa ennen oli, koska se on pelkkä raide ja itse vaunujen nostamiseen tarkoitetut tunkit puuttuvat kokonaan. Sinne siis joutuu tilaamaan "Pekkaniska" tyyppinen nosturi erikseen joka kerta kun johonkin vaunuun joutuu telit  vaihtamaan eli ei toimi kaupalliseen liikenteeseen eikä huoltovarmuutta  vahvista mitenkään. Jotta voisi tosissaan hyödyntää niin pitäisi rakentaa useampi linjasto halleineen.

Kiinteä tavara kulkisi muuten konteissa joita voi tavallisella nosturilla tai trukilla  siirtää vaunujen välillä mutta irtotavaraa ja nesteitä varten telinvaihto olisi kätevämpää.

Kumipyörät  voittivat ja entisten raiteiden paikalla kulkee nyt moottoritie koska savonlinnalainen niin halusivat.

[/quote]
Viime  vuonna Tornioon toteutettu telinvaihtolaite ei vasta mitenkään niitä joita on muualla maailmassa esim Kiinan ja Venäjän välillä tai Espanja ja Ranskan, tai Turun ja Hangon junalauttasatamissa ennen oli, koska se on pelkkä raide ja itse vaunujen nostamiseen tarkoitetut tunkit puuttuvat kokonaan. Sinne siis joutuu tilaamaan "Pekkaniska" tyyppinen nosturi erikseen joka kerta kun johonkin vaunuun joutuu telit  vaihtamaan eli ei toimi kaupalliseen liikenteeseen eikä huoltovarmuutta  vahvista mitenkään. Jotta voisi tosissaan hyödyntää niin pitäisi rakentaa useampi linjasto halleineen.

Kiinteä tavara kulkisi muuten konteissa joita voi tavallisella nosturilla tai trukilla  siirtää vaunujen välillä mutta irtotavaraa ja nesteitä varten telinvaihto olisi kätevämpää.
[/quote]

Eli siis...Torniossa rahdinsiirto konteissa toisen raideleveyden vaunuun olisi ilmeisesti nopeampi joskin työläämpi vaihtoehto, kuin nykyisen telinvaihtopaikan käyttäminen? Bulk ja irtotavara tuolla ilmeisesti vaatisi pidemmän rahdinkäsittelyajan?

- "Kumipyörät  voittivat ja entisten raiteiden paikalla kulkee nyt moottoritie koska savonlinnalainen niin halusivat".

Onko savonlinnalaisten mielihalut todellakin tärkeämpiä, kuin maamme huoltovarmuus-/strateginen logistiikka? Eiköhän se puuttuva siltakin/kääntösilta sinne mahdu kun oikein sovitellaan. Ja ellei kerrasta mene, niin sitten voisi sovitella oikein sanktioiden kera, ja juuri niin kauan, että savonlinnalaiset suorastaan vaatisivat tuon raideyhteyden pikaista palauttamista.

Suwalkin käytävä ja etenkin sen aukipitäminen mm. Baltian maiden huoltoa ajatellen, on todellinen ongelma kriisitilanteessa. Kaliningradin alue takaa tämän ongelman syntymisen. Johan tuohon kohdistuneet uhkat on jo kertaalleen nähty belaruksen taholta. Puolalla tulee muutamien vuosien sisään olemaan riittävästi arsenaalia oman puoliskonsa aukipitämiseksi mahdollisessa konfliktissa, mutta Liettuan puolelle kaivattaisiin rutkasti lisää miehiä ja länsirautaa. Miten Nato on varustautunut Suwalkin ongelman hoitamiseen, - en tiedä. Joka tapauksessa ei tuota aluetta turhaan kutsuta Naton Akilleen kantapääksi. Siksi tuntuu osittain varsin merkilliseltä nykytilanteessa, että kyseiseen, varsin riskialttiiseen käytävään ollaan rakentamassa Natomaidensisäistä rautatieyhteyttä.

Suwalkin käytävän läpi kulkeva rata remontoitiin jo pari vuotta sitten että Puolasta Kaunasiin astI on tuplaraiteet 1435 ja 1520 mm leveyksille.  Sähköt tosin puuttuvat. NATO taisi kiirehtiä töitä. En tiedä rakennetaanko rata sitten Rail Balticaa varten uudelleen vielä kerran koska nykyinen rata on mutkainen eikä suurnopeus-standardien mukainen.

Kun Suwalkin käytävää saatetaan uhata, niin sitä tärkeämpi olisi sen ja Baltian puolustamista palveleva rautatieyhteys pohjoisesta, siis (Ruotsista ja) Suomesta Tallinnan tunnelin ja Baltian kautta.

Molemmat mainitsemistasi vaihtoehdoista olisivat erittäin kalliita toteuttaa. Tarpeellisia kylläkin, mutta aivan sikahintaisia. Mikä minua Suomalaisena kiinnostaa, ja hieman huolettaakin, on Suomi - Viro toimiva huoltoyhteys, sekä tietenkin Suomen läntiset huoltoreitit niin, ettei huoltovarmuutemme/puolustuskykymme tule kärsimään vajavaisen huolto/täydennyslogistiikan johdosta. Maantieteellinen asemamme on suoranaisen kirottu juuri tästä näkökulmasta tarkasteltuna, ja siksi todella toivon, että kaikki mahdolliset maayhteydet niin Ruotsiin, kuin Norjaankin tullaan rakentamaan sellaisiin mittakaavoihin, ettei Suomalaisia sotilaita turhaan kuole materiaalipuutteen vuoksi, mahdollisessa tulevassa aseellisessa konfliktissa venäjän kanssa.

Toivottavasti NATO tulisi kiirehtimään rataverkon laajoja parannustöitä Suomeenkin. NATO sai Suomen jäsenyyden myötä 1340+ kilometriä riskialtista ulkorajaa puolustettavaksi, ja  - valittaen todettava - erittäin heikkokuntoisen logistiikkainfran ikään kuin kylkiäisinä. Tämä faktapohjainen summaus kaipaisi todella nopeasti isoa korjausta. Nyt on vielä aikaa jonkin verran, mutta miten on sitten, kun Ukrainan sota joskus päättyy...ja miten se tulee päättymään ylipäätään?

Mitenkään puuttumatta Puolan ja Liettuan sisäisiin liikenneinfrastruktuuri yksityiskohtiin, toivon todella että kumpikin noista maista kykenisi välittömästi järjestämään tuolle rataosuudelle riittävän puolustuksen, ulkoisia sotilaallisia uhkia vastaan. Koskien niin maapuolustusta, kuin myös ja etenkin ilmapuolustusta. Tuo osuus on todellakin eräs kaikkein tärkein osuus NATON Baltian ja pohjolan alueiden huolto- ja asekuljetusreiteistä. Eikä tämä koske yksistään tuon kapean käytävän rautatieosuuksien puolustamista. Myös alueen maantieosuuksien sotilaallinen turvaaminen tulisi ehdottomasti laittaa samalle viivalle kaiken logistiikan kanssa. Vaikea kysymys sinänsä - uskoisin.

Kaupallinen liikenne Suomenlahdella loppuu HETI jos naapurimaa aiheuttaa uhan merenkululle. 

Keväällä 1943 uhka poistettiin sukellusveneverkolla Suomenlahden poikki ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusveneverkko ).
I maailmansodassa jouduttiin kaupallinen liikenne lopettamaan myös Pohjanlahdellakin jo vuoden 1914 lopulla saksalaisten sukellusveneiden upotettua mm. matkustajalaivoja Rauman ja Porin korkeudellakin.

Näin edellisten kahinoiden aikana. Pidän siksi LiVi -ministeriön ja etenkin edellisen LiVi-ministerin toimia ymmärtämättöminä ja vastuuttomina, kun tämä nimenomaisesti ESTI asialliset selvitykset Tallinnan tunnelista.
Epäilemättä tunneli on kallis, mutta hintalappuahan ei ole ministeri Harakan vuoksi.

Muistutan että Suomi maksoi EU:n elvytyspakettiin noin 7.2 miljardia euroa, ja saa omiin hankkeisiinsa siitä vain noin 2.6 miljardia euroa.
Erotuksen 4.6 miljardia (=  tappiomme) joutui EU jakamaan jopa italialaisten ikkunaremontteihin koska SUOMI EI SAANUT AIKAISEKSI EDES HANKE-EHDOTUKSIA EU:LLE  yli tuon 2.6 miljardin euron.

LiVi-ministeriö ei saanut aikaiseksi EDES hanke-ehdotusta EU:lle pääradan kunnostuksesta ja tasonkorotuksesta. Onnettomat tunninratatouhuajat (kuten Lyly) Harakan tuella sen estivät.
Nyt saamme maksaa pääradankin kunnostuksen ja tasonkorotuksen kokonaan omillamme.

Olen toistuvasti tuonut esille, että EU:n elvytyspaketista olisimme VARMASTI saaneet 4 miljardin suuruusluokkaa olevan tuen Tallinnan tunnelihankkeeseen, jos olisimme sitä ehdottaneet.
EU:ssa hanke olisi VARMASTI saanut ainakin Baltian maiden, Puolan ja Saksan taipumattoman tuen ja lisäksi NATOn voimakkaan tuen. Hyväksyntä olisi ollut varma.

Onko joku käynyt ihailemassa italilaisten ikkunoita maksamamme remontin jäljiltä?

Intressantin näköistä on kyllä. Pääsisipä käymään: https://www.google.fi/maps/@54.3289066,23.3694146,3a,25.6y,252.81h,87.16t/data=!3m7!1e1!3m5!1sOXIzqVC3GCzX2IOM-uHE6Q!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fpanoid%3DOXIzqVC3GCzX2IOM-uHE6Q%26cb_client%3Dmaps_sv.tactile.gps%26w%3D203%26h%3D100%26yaw%3D77.65378%26pitch%3D0%26thumbfov%3D100!7i16384!8i8192?entry=ttu

urli ei muodostu oikein, mutta tuo google mapsissa oleva rata ei ole suurnopeusrata vaan hätätila.

Korjattuna:

https://www.google.fi/maps/@54.3289066,23.3694146,3a,25.6y,252.81h,87.16t/data=!3m7!1e1!3m5!1sOXIzqVC3GCzX2IOM-uHE6Q!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fpanoid%3DOXIzqVC3GCzX2IOM-uHE6Q%26cb_client%3Dmaps_sv.tactile.gps%26w%3D203%26h%3D100%26yaw%3D77.65378%26pitch%3D0%26thumbfov%3D100!7i16384!8i8192?entry=ttu (https://www.google.fi/maps/@54.3289066,23.3694146,3a,25.6y,252.81h,87.16t/data=!3m7!1e1!3m5!1sOXIzqVC3GCzX2IOM-uHE6Q!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fpanoid%3DOXIzqVC3GCzX2IOM-uHE6Q%26cb_client%3Dmaps_sv.tactile.gps%26w%3D203%26h%3D100%26yaw%3D77.65378%26pitch%3D0%26thumbfov%3D100!7i16384!8i8192?entry=ttu)

Ei se tie ratalinjan päällä kulje. Työmaa-aikana oli käytössä väistötie, joka kulki osittain pitkin ratapengertä, mutta nyt kun tiesillat ovat käytössä, ratalinja on vapaa. Suunnitelmat (kääntö)sillasta ovat olemassa, vain rahoitus puuttuu. Raidetta puuttuu yhteensä noin puolen kilometrin matkalta.

Tuosta Suwalkin käytävän  2-raideleveysradasta on suurimmalti osin toteutettu niin että on kaksi raidetta vierekkäin.

Esim tässä: https://www.google.com/maps/@54.446023,23.2489727,3a,75y,135.16h,78.03t/data=!3m7!1e1!3m5!1s0bjB-qkC6m_GroxiM7Utw!2e0!5s20230801T000000!7i16384!8i8192?entry=ttu (https://www.google.com/maps/@54.446023,23.2489727,3a,75y,135.16h,78.03t/data=!3m7!1e1!3m5!1s0bjB-qkC6m_GroxiM7Utw!2e0!5s20230801T000000!7i16384!8i8192?entry=ttu)

Tai sitten voi olla kolme raidetta vierekkäin, osittain siksi että Kaliningradin junat menee kanssa tästä kohtaa :

https://www.google.com/maps/@54.7781009,23.7279833,3a,75y,76.4h,85.68t/data=!3m8!1e1!3m6!1sYcNFKVArImpKzeM0Ejo5lA!2e0!5s20230801T000000!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fpanoid%3DYcNFKVArImpKzeM0Ejo5lA%26cb_client%3Dmaps_sv.tactile.gps%26w%3D203%26h%3D100%26yaw%3D21.479906%26pitch%3D0%26thumbfov%3D100!7i16384!8i8192?entry=ttu (https://www.google.com/maps/@54.7781009,23.7279833,3a,75y,76.4h,85.68t/data=!3m8!1e1!3m6!1sYcNFKVArImpKzeM0Ejo5lA!2e0!5s20230801T000000!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fpanoid%3DYcNFKVArImpKzeM0Ejo5lA%26cb_client%3Dmaps_sv.tactile.gps%26w%3D203%26h%3D100%26yaw%3D21.479906%26pitch%3D0%26thumbfov%3D100!7i16384!8i8192?entry=ttu)


Tuo aikaisemmin näytetty Sestokai-Mockava -osuus jossa kiskot limittäin rakennettiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Mockava - Puolan raja on pelkästään 1435 mm.

vasemmanpuoleinen rata katki ?

joka tapauksessa helpompi katsoa rautatiekartasta https://openrailwaymap.org/?style=gauge&lat=54.65794628989232&lon=24.27154541015625&zoom=8

Baltian maiden nykyinen 1520 mm -rataverkko ei ole milloinkaan palvellut tehokasta logistiikkaa Eurooppa - Baltia - Puola - Eurooppa välillä, sillä Baltian rataverkko pohjautuu yhä edelleen pääsääntöisesti neuvostoaikaan, eli moskova-lähtöiseen logistiikkaan Baltian maiden suhteen.

(moskova kirjoitetaan minun maailmankatsomuksessani aina pienellä, kunnes venäläiset itse omilla teoillaan todistavat sen kirjoitusasun muuttamisen tarpeen toiseksi).

https://yle.fi/a/3-5611469
10.8.2010
Tornion ja Haaparannan välisellä osuudella on arkisin päivittäin liikennöintiä. Alueella käytetään limittäin meneviä raideleveyksiä. Raideleveyksien muuntolaite on vielä paikallaan Torniossa, mutta sen käytöstä on näillä näkymin luovuttu, kertoo liikenneviraston rataverkko-osaston johtaja Markku Nummelin.

- Torniossa on saksalainen laitteisto, mutta se ei ole koeliikennekäytössä. Ilmeisesti saksalaisella omistajalla hieman herpaantui kiinnostus, mutta laitteisto sinänsä on kunnossa ja toki myös erikoisvaunutkin, toteaa Nummelin.

Investoinnit käytön esteenä

Raideleveyden muuntolaitteen myötä liikenteessä tulisi huomattavasti etuja, kun siirtokuormausta ei tarvitsisi suorittaa. Muuttuvaraideväliset vaunut ovat kuitenkin kalliita.

- Vaunuissa on erikoisakselit jolla pyörät voidaan siirtää. Uskoisin, että liikennöitsijät eivät ole olleet innostuneita koviin vaunuinvestointeihin. Ratalaite kuitenkin on suhteellisen edullinen, mainitsee Nummelin.

- Toimeen kuitenkin tullaan kahdella eri raideleveydellä. Välillä käytetään vain siirtokuormausta, Nummelin kertaa.

Muuntolaite palaa kenties tulevaisuudessa

Markku Nummelinin mukaan ei ole poissuljettua, että raideleveyden vaihtolaite palaisi käyttöön. Kyse on vain rahasta: vähäisellä vaunumäärällä muuntolaitteesta ei saada suurinta hyötyä irti.

- Tarvitaan suhteellisen lyhyt liikennöintiväli, sillä jos erikoisvaunu matkaa Torniosta pitkälle Eurooppaan, niin sen kiertoaika on pitkä ja se ei ole kannattavaa. Kiertoaikaa pitäisi saada lyhyemmäksi. Silloin vaunut saataisiin kannattaviksi ja laitteisto tulisi todennäköisesti uudestaan käyttöön, selventää Nummelin.

Käyttöönotto olisi nopeaa, sillä suurempia huoltotöitä ei tarvita. Muutaman päivän huollolla laitteisto olisi valmis tekemään matkaa entiseen tapaan.

Toivottavasti nuo väylän lahjattomat tupeltajat ovat 13 vuoden aikana sisäistäneet ja keksineet jotakin konkreettista tuon solmun kehittämiseksi ja huoltovarmuutemme aukipitämiseksi.