Resiina-keskustelu

Tarkoituksena on aloittaa rekkajunaliikenne ensin Vuosaaren ja Oulun välillä, ja myöhemmin mahdollisesti muillakin väleillä. Etsinnässä on asiakkaita jotka sitoutuvat tiettyihin kuljetusvolyymeihin jotta liikenne voidaan käynnistää.

https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/linked/artikkeli/vr-transpoint-hakee-kasvua-uusista-toimialoista-ja-vihreasta-siirtymasta-011120231155/

https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/linked/artikkeli/vr-transpoint-hakee-kasvua-uusista-toimialoista-ja-vihreasta-siirtymasta-011120231155/

"– Olemme alustavasti tutkineet yhteistyömahdollisuuksia ruotsalaisten ja virolaisten toimijoiden kanssa. Pitkällä aikavälillä haluaisimme löytää ratkaisuja, joilla suomalaiset tuotteet pääsevät junalla keskiseen Eurooppaan."

Mielenkiintoinen uutinen. Vielä 20 vuotta sitten VR:llä yhdistetyt kuljetukset toimivat ja Suomesta oli junalauttayhteydet Länsi-Eurooppaan, mutta ne pyyhittiin vähemmän kannattavina pois. Suurasiakkaiden kokojunakuljetukset ja idän liikenne olivat tärkeimmät kohteet tavaraliikenteen strategiassa, mistä seurasi pienempien asiakkaiden ja palveluiden karsiminen.

Onkohan VR:llä vielä kalustoa yhdistettyihin kuljetuksiin, vai onko rekkavaunut jo romutettu?

Kyllä niitä vielä on. VR transpointin kalustokuvastosta  (https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/kalusto/rautatiekalusto/kotimaan-liikenteen-vaunut/yhdistettyjen-kuljetusten-vaunut/yhdistettyjen-kuljetusten-vaunu/yhdistettyjen-kuljetusten-vaunut---sdggnqss-w-sdggqss-w-sdggqqs-w/) ne löytyvät ja tältä sivustolta löytyy kuvia Sdggnqss-w -vaunuista (melkoinen litterahirivö, muuten) liikenteessä tältäkin vuodelta, vaikka rekkoja niillä ei olekaan kuljetettu lähivuosina.

Voisiko joku purkaa tuon litteran selväkielelle?

Liikenne- ja viestintäviraston julkaisema selvitys yhdistettyjen kuljetusten käynnistämisen mahdollisuuksista: https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Selvitys%20toimenpiteist%C3%A4%20yhdistettyjen%20kuljetusten%20k%C3%A4ynnist%C3%A4misen%20mahdollistamiseksi%20_13.2.2023.pdf

https://sim.1g.fi/Junat/UIC-litterat.html
Matalalaitainen tai laidaton avonainen erikoisvaunu, 4 akselia, nivelvaunun tai vaunuyksikön kuormauspituus 22 – 27 m, moottoriajoneuvojen kuljetusta varten, suurkonttien (pituus yli 60 jalkaa) kuljetusvaunu, 4 akselia: kuorma yli 60 t, sähkölämmitysjohto, suurin nopeus 120 km/h, SA-3-kytkin, korkeus säädettevä. Meniköhän oikein, epäilen.

Jos rekka- ja vastaavia kuljetuksia myös Tornio/Haaparannan kautta (ja aikanaan Tallinnan tunnelin kautta) pidemmälle harkitaan, eikö ideaalivaunujen raidevälin tulisi olla helposti ja nopeasti muutettava?

Pian on vuosi kulunut tämän uutisen päiväyksestä, onkohan asia edistynyt tänä aikana lainkaan?

Aikatauluissa rekkajuniin sopivat junat 3064 ja 3067 (https://juliadata.fi/timetables/history?s=3064) ovat näkyneet ajoittain viime vuoden lopulta, mutta kaikki lähdöt näyttäisivät olevan peruttuja. Herääkin kysymys, että onko tätä liikennettä ollut tarkoitus aloittaa jo pidemmän aikaa, mutta junia ei ole syystä tai toisesta (hinnoittelu/aikataulut?) saatu myytyä täyteen. Yhden junaparinhan uskoisi saavan täyteen jo K- ja S-ryhmän rekoilla, joilla kaikilla näyttäisi olevan omat tavoitteensa ainakin hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen, joista muistutetaan jokaisesta uudesta sähkörekasta kertovassa tiedotteessa.

Näin perusinsinöörille rekkojen siirtäminen juniin vaikuttaisi erittäin järkevältä sekä taloudellisesti, että ympäristön kannalta. Hyvin kevyt laskelma alla, olettaen, että yhteen junaan menee 20 täysperävaunurekkaa:

Polttoaineet:
20 * 40 l/100 km * 600 km = 4800 l säästetty/juna. Alvittomina euroina tästä tulisi karkeasti 7200 e/juna

Palkat sivukuluineen (varmaan alakanttiin):
20 *  30 e/h * 12 h = 7200 e/juna

Päälle kaluston kuluminen, huollot yms, joiden aiheesta tietämättömänä olettaisin myös olevan suurempia rekka kuin junaliikenteessä. Joka tapauksessa kuluina nämä ovat sillä tasolla, että rekkojen siirtämisen junaan uskoisi olevan erittäin kannattavaa. Varsinkin jos/kun keskuskauppaliikkeillä on vielä omat tavoitteensa kuljetusten hiilipäästöjen pienentämiseksi.

Junan runkoon lisäksi vielä CEmt ja Rkt, jo alkaisi rekkakuskit viihtymään...?

Vai muuttaako CEmt uudeksi tyypiksi Eimkt...?

Euroopassa usealla reitillä nämä rekka-junat ovat olleet arkea jo pidemmän aikaa. Suunta siellä on jopa laajenemaan päin. Todella hienoa, jos vastaavaa toimintaa saadaan Suomessa käyntiin uudelleen.

Minä olen käsittänyt homman niin, että kuski ajaa rekan junaan ja toinen tulee nupin kanssa viemään sen lopulliseen kohteeseen. Ei siinä junaan kuskeille viihdytystä kaivata. Vai olisinko väärässä?

Jos väylävirasto onkin luvituksella kieltänyt homman (perusteena esim. miten paljon kansaintaloudellisesti menetettään verosaatavia kulumattomissa polttoaineissa)?

Mikä vain VR:n hinta kuljetukselle. Ja saadaanko hyvät aikataulut että sopii kaikille kyytiin tuleville..

Toisaalta ensi vuonna rautatierahteihin tulee ratamaksujen myötä hieman korotusta. Jos nyt on 0,1532 senttiä/ bruttotonnikilometri niin ensi vuonna 0,1927 senttiä/ bruttotonnikilometri.

Ainakaan suomalaisessa mallissa kuljettajat eivät seuranneet rekkojaan.

Keski-Euroopassa on sellaisiakin rekkajunia, joissa kuskit istuvat autoissaan, mutta ne taitaa olla lyhyitä vetoja vuorten läpi tai rekkaliikennettä rajoittavien maiden läpi. Mahtaako kuskit saada kerrytettyä siinä taukominuutteja?

Ainakin Brennero-Wörgl rekkajunissa on kuljettajille oma vaunu, jossa he istuvat matkan ajan

Käväisin autollani Itäisessä Euroopassa 10-19.10.2024. Se mitä havaitsin ja aistin oli suorastaan järkälemäinen Itä - Länsi kauttakulku rekkaliikenne. Tuskin edes 10 000 rekkaa/vrk riittää siksi lukemaksi, jota vastaan tuli Euroopan itä-länsi pääväylillä. Olisikohan vihdoinkin aika tehdä jotakin todella konkreettista, tuon liikenteen saattamiseksi vähemmän saastuttavaksi rautatieliikenteen osaksi.