Resiina-keskustelu

Koneteknillinen toimisto kehoitti 14.2.1931 hankintaosastoa järjestämään tarjouskyselyn kuuden mottoorivaunun voimansiirron hankkimisesta. Kansallisarkistosta löytyy asiakirjat tarjousten yhteenvedoista ja tarjouksia tehneiden yritysten kirjeenvaihtoa. Valitettavasti arkistoseulonnassa on hävitetty kaikki itse kohdetta koskevat tarkemmat asiakirjat ja piirustus, joihin tarjouskisaan osallistuneet yritykset vastauksissaan viittaavat. On siis tyydyttävä päättelemään mm. se, minkä sarjan moottorivaunusta oli kyse. Mielestäni arkistoaineiston seulonta ei kaikilta osin vastaa tarkoitustaan — lähes aina piirustukset on hävitetty. Itse kaipaan juuri niitä.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/922/c1O2MP.jpg)
(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/923/9HV8B5.jpg)

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/924/xxrP6W.jpg)
(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/923/F2Ooo8.jpg)
(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/922/B9s6Zr.jpg)
(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/923/KKfkPK.jpg)

Tämän kyselyn perusteella Oy Ares Ab alihankkijoineen (mm. Strömberg) sai yhden koneiston tilauksen ja AEG alikankkijoineen (mm. Triebwagenbau AG Kiel) sai viiden koneiston tilauksen.

VR joutui vielä loppuvuonna selittämään miksi suuri osa tilauksesta oli annettu ulkomaille. Käytännössä tilausten toimittamista kun seuraa, niin Areksen kanssa oli ongelmia enemmän kuin tarpeeksi ja toimitusaikaa jouduttiin jatkamaan useamman kerran eri syistä.

Pasilan konepaja esitti heinäkuussa 1931, että eikö olisi ollut parempi tilata dieselsähköisiä vetureita kuin moottorivaunuja. Ktt taasen puolusti voimakkaasti moottorivaunuja, koska niistä oli maailmalla enemmän kokemusta eivätkä Tanskassa hankitut ds-veturit olleet täysin vakuuttavia.

Olen Petrin kanssa samaa mieltä siitä, että seulonnassa hävitettiin paljon teknisen kehityksen kannalta merkittävää aineistoa (mutta tulipahan henkilökunnan juoppoustuomiot säilytetyksi jälkipolville, jos se sattuisi kiinnostamaan).

Joitain Areksen kuvia olen kuvannut. Ohessa yksi niistä.

Voinee todeta että viiden moottorivaunun erästä muodostui 1933- sarja Ds2, numerot 6...10.
Areksen yhdestä bensiinisähköisestä moottorivaunusta tuli vuosiksi 1933-1936 sarja Ps1.
Ares-moottori vaihdettiin Tampella-Frichs -dieselmoottoriksi vuonna 1936.
Sarjaksi muutetulle vaunulle ja rakennetulle toiselle samanlaiselle tuli Ds3, numerot 11,12.

Aiheen sivusta, mutta tuli mieleen kysymys siitä milloin "puumotit" olivat viimeiseksi liikenteessä?

Tähän ketjuun voinee lisätä lehtileikkeen samoilta ajoilta eli helsinkiläisestä Svenska Pressen -lehdestä 18.7.1934.

Kesällä 1934 käyttöönotettu Turku-Helsinki laivapikajuna suunnitellaan moottorivaunujunaksi seuraavalle kesälle 1935. Toistaiseksi ongelmana on II lk moottorivaunujen puute ja ravintolapalvelutkin junaan tarvittaisiin.

II lk puumotteja ei tullut, eikä ravintolaliitevaunuja.

Hankintaan liittyviä asiakirjoja on kohtuullinen tukku. Näyttää siltä, että suunnitelmaa on muutettu matkan varrella, koska voimansiirto vie suhteellisen paljon tilaa. Taas kerran — piirustukset on hävitetty.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/923/ycH813.jpg)

Turkulaiset osasivat jo 90 vuotta sitten vaatia nopeita yhteyksiä Helsinkiin, koska siitä hyötyisi koko Suomi. Silloin olisi tyydytty 100 minuutin junaan, joka olisi ajanut pysähtymättä Turusta Helsinkiin. Ohessa esimerkki yhdestä Rh:lle ehdotetusta junamallista. Rh ei lämmennyt idealle (Hki-Turku ei ole Berliini-Hampuri), mutta harkitsi yhden juuri tilausvaiheessa olleen moottorivaunun  (Dm2) sijoittamista Hki-Turku pikajunaksi, mutta siitäkin luovuttiin.

Petrin alkuperäiseen aiheeseen liittyen moottorivaunujen koneistotilaukset tehtiin seuraavien hankintasopimusten (Hat) mukaan:

Elektriska Aktiebolaget A.E.G., Helsingfors, 5 koneistoa sähkölaitteineen
tarjous 2170, 24.3.1931
Hankintasopimus 1560/2599, 6.5.1931
- VR teki 25.3.1931 lisäkyselyn akuista ja niistä tehtiin lisäsopimus 9.5.1931

Moottoritehdas O.Y. Ares A.B., Helsinki
tarjous 16.4.1931
Hankintasopimus 1560/3343, 19.6.1931
- Hat sisältää Sähkö Osakeyhtiö Gottfr. Strömberg tarjous M-23704/4, 15.4.1931 ja Osakeyhtiö Hietalahden sulkutelakka ja konepaja tarjous 24.3.1931
- tähän hankintasopimukseen tehtiin lukuisia muutoksia heinäkuusta 1931 alkaen.
 

Aiheesta on keskustelua mm. kuvan http://vaunut.org/kuva/77749 yhteydessä. Vuosi 1960 on viimeinen, kun tilastoissa esiintyy puukorisille moottorivaunuille ajoa. Viimeiset liikenteessä olleet olivat Dm2-sarjaa. Todennäköisesti viimeiset ajot olivat rataosalla Pori-Haapamäki, koska vuoden 1960 tilastossa siellä on moottorivaunuille (pois lukien kiskoautot) laskettu ajoa 32000 km/suunta eli yhteensä 64000 km ja täsmälleen sen verran oli Dm2-vaunujen kokonaisajomäärä vuonna 1960.