Resiina-keskustelu

"VR:n kunnossapitoyhtiö VR FleetCare on myynyt ratatyökoneiden kunnossapito- ja vuokraustoiminnan Teräspyörä Oy:lle. Kauppaan sisältyy yhdeksän ratatyökonetta/vaihtotyöveturia, sekä ulkoisten asiakkaiden kanssa solmitut ratatyökoneiden vuokraus- ja kunnossapitosopimukset. Ratatyökoneita voidaan ratainfran kunnossapidon lisäksi käyttää vaihtotyövetureina teollisuuslaitoksissa tai raidekaluston kunnossapitovarikoilla"

https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vr-edistaa-raideliikenteen-kilpailua-myymalla-ratatyokoneiden-huolto-ja-vuokraustoiminnan-teraspyoralle/

Toivottavasti Teräspyörä ei muuta nimeään joksikin yhtä typeräksi kuin kaupan toinen osapuoli!

Kun suomalaiset yritykset suuntaavat nyt euroopan markkinoille nimen täytyy olla kansainvälinen : Teräspyörä-Steelwheel Oy

https://www.jarnvagsnyheter.se/20240404/16059/vr-fleetcare-overlater-sin-underhallsverksamhet-inom-jarnvagen-till-teraspyora

Tämä on virhekuvitelma. Kuitenkin sen mukaisesti eräiden kehnojen yritysten markkinointipellet ja jopa johtoporras kuvittelee yrityksen kiinnostavuuden lisääntyvän "englanninkielisen" huuhaa-yritysnimen myötä.

Kun yritys tarjouksineen esiintyy omakielisellä yritysnimellään, jolla on edeltävää kunniallista toimintatietoakin, saa tarjous asianmukaisen vastaanoton, ja ehkä menestyykin kilpailussa.

Jos sensijaan yritys kuvittelee keksityn englanninkielisen yritysnimen parantavan mahdollisuuksia, erehtyvät tällaisen yrityksen hölmöläiset.
Tarjoukset arvioidaan ammattitaitoisten ja kriittisten asiantuntijoiden toimesta.
Nämä luultavasti lykkäävät epäuskottavilla yritysnimillä tulleet, ennestään tuntemattomien (=referenssittömien) yritysten tarjoukset epäluotettavina melko suoraan roskiin.

Miksi joku, lähinnä Suomessa toimiva yritys esiintyisi englanninkielisellä nimellä, jos  kyse ei ole juurien ja toimintahistorian peittelystä?
Kenties kyseinen yritys on tyrinyt aiemmat liiketomensa kunniattomasti tai jopa rikollisesti.
Jälkien peittely on yleisimpiä syitä nimenmuutoksille ja epäuskottaville uusnimille.

Arvostelukyvyttömälle assimiloituneelle maallikolle englanninkielinen nimi ehkä kuulostaa hienolta. Ammattilaisille sellainen on paremminkin raivostuttava - etenkin briteille joiden äidinkieltä rasitetaan ulkopuolisten tuomalla kielisaasteella.
Suomenkielinen yritysnimi on siis  etu suomalaiselle vientiritykselle.

Aikanaan mittailin kokeilutyössä luotettavilla ja vähintään kaksi  kertaa  kilpailijoitaan kalliimmilla Bruel & Kjaerin mittalaitteilla. "Hankala", siis MUISTA EROTTUVA yritysnimi toi tälle yritykselle kukoistavaa liiketoimintaa kaikkialta maailmassa.
Entä briteille hankalasti ääntyvä yritysnimi Oy Suomen Autoteollisuus Ab ? Voi  kuinka hauskaa monet kerrat oli opettaa brittikumppaneille sen ääntämistä oikein.
Nämä britit, vuosikymmenten jälkeenkin unesta herätettyinäkin osaavat lausua sen kuten kuuluu.

Mikä etu aidosta nimestään nimenomaan vientityössä on suomalaisyrityksille jos kilpailijoina on huuhaanimillä esiintyviä yrityksiä.
Pitää vain palauttaa suomalainen sisu.

Eikö Sisu-Auto Oy kuitenkin ollut ihan hyvä nimi? Suomea ja ytimekäs, josta saattoi käyttää myös pelkkää SISU:a,

Okei ymmärrän, että brittiautojen maahantuonnin aikana Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n kenttä oli vähän laajempi.

Aivan niin. Niin olisi ollut myös Vanaja-Auto Oy:kin. Yritysnimillä on historiaa. Oli Oy Autoteollisuus Fleminginkatu 27 (puh 70101). Vastapäätä (SOK:n korttelissa) oli Oy Autokoritehdas Fleminginkatu 34. Näistä tuli vuonna 1931 Oy Suomen Autoteollisuua Ab. Tuotenimi SISU tuli vuonna 1932.
Itse aloitin Oy Suomen Autoteollisuus Ab:ssa Fleminginkatu 27 (puh 70101) vuonna 1972.
Nimenmuutos Sisu-Auto Oy:ksi oli vuoden 1981 vaiheilla, jolloin Fleminkadun kiinteistö myytiin.

suomi on eurooppalaistunut nopeasti siksi englanninkieliset yritysnimet leviävät.

Keski-Euroopan maissa olen kovin harvoin törmännyt englanninkielisiin yritysnimiin. En tiedä, mistä se perimmältään johtuu. Ehkä saksalaiset tai ranskalaiset eivät koe itseään sillä tavoin eurooppalaisiksi, että haluaisivat väheksyä omaa kieltään. Ehkä me Suomessa ymmärrämme eurooppalaisuuden omalla tavallamme.

Toisaalta millä nimellä olisi 2019 perustettu VR Fleetcare Oy pitänyt kutsua? VR-Kunnossapito Oy? Ja miksi näin, koska perinteet, joita ei oikeasti ollut koska ei ollut yritystäkään?

Tämä keskustelu ei ole arvostellut VR Fleet Care -yritysnimeä, vaan englannikielisten nimitysten typerimpiä tapauksia. Ja niitä on Suomessa määrättömästi ja lisää näyttää tulevan.
Assimiloituneita suomalaisia riittää. Eivät ymmärrä edes hävetä.

VR Fleet Care lienee nimenä käyttökelpoinen, koska asiakkaina ei ole yksityishenkilöitä ja yritysasiakkaatkin ovat pääosin ulkomaisia.
Sitäpaitsi VR nimen keskeisenä osana kertoo että kyse on VR-taustaisesta suomalaisyrityksestä

Eikö se suomenkielellä jotenkin noin olisi ollut ja hyvä nimi olisikin.

Englanninkielisten nimien käyttö on lisääntynyt myös osin siksi, että iso osa 2000-luvulla siitä on tullut myös suomalaisen korkeakoulutuksen kieli. Esimerkiksi Aalto-yliopisto tarjoaa maisterikoulutusta pitkälti vain englanniksi. Sitten kun nämä tutkintonsa englanniksi suorittaneet ovat siirtyneet työelämään, on englanninkielinen terminologia ja kielen käyttö muutenkin lisääntynyt suomalaisissa yhtiöissä.

Ei tuo nimi minunkaan mielestäni ole niitä pahimpia. Yleisesti inhottaa että ei oma kieli kelpaa edes pelkästään kotomassa toimijoillekaan. Hiukan oudolta tuntuu tuo Fleet junien yhteydessä. Ilmailuhan on kyllä ominut paljon sanastoa laiva-alalta. On kapteenia, perämiestä, stuerttia, laivastoa jne., mutta rautateillä ei kai paljon vastaavaa ole, mitä nyt jotkut puhuvat kippareista. Ammattislangia  en tunne.

Englanti on kansainvälisen suurpääoman työkalu (lue: ase!) kansojen orjuuttamiseksi riistonsa kohteeksi.

Siksi englanti, siksi suomenkielen tahallinen köyhdyttäminen, siksi pienten kieliryhmien totaalinen halveksunta ja alasajo, siksi suomalaisen yritysjohtajiston puuduttava sieluttomuus.

Se näkyy myös valtakunnanpolitiikassa oikeistohurmoksena, joka on kieltämässä tavallisen ihmisen elämisen oikeudenkin.

Fleet sanaa käytetään laajasti kuvaamaan monenlaista kalustokokoonpanoa. Autoja, busseja, junia, lentokoneita. Ei mitään erityistä eikä uudistuvaa sanastoa.

VR Fleetcare ei toimi pelkästään Suomessa, joten sillä on perusteet käyttää englanninkielistä nimeä.

Olkoon siis Teraspyora Osakeyhtio.

- Niin missä muissa maissa "Leettikare" nyt toimiskeleekaan?

Jos se touhuilee Svea-mamman maassa, niin ei se minusta ainakaan ole riittävän kelvollinen peruste englanninlörpötykselle.

Rohkenen olla eri mieltä.

Kukaan ei kiellä ottamasta päätä pois SKDL:n raunioista.

Yhtiön virallinen nimi on VR Kunnossapito Oy. Sen aputoiminimiksi taas on rekisteröity ainakin Nordic FleetCare, VR FleetCare Ltd, VR Maintenance ja VR Underhåll Ab. https://www.taloustutka.fi/company/2945253-7

Korjataan sen verran, että VR Kunnossapito Oy:n rinnakkaistoiminimet ovat VR FleetCare Ltd ja VR Underhåll Ab.

Rinnakkaistoiminimet ovat yhtiön suomen- tai ruotsinkielisten toiminimien suoria käännöksiä muille kielille. Rinnakkaistoiminimillä voi siten harjoittaa handelia siinä, missä varsinaisella toiminimelläkin.

Aputoiminimen idea on puolestaan se, että sen alla käytävä kauppa on rajattu tiukemmin kuin yhtiön yhtiöjärjestyksessä määritetty toimiala. VR Kunnossapito Oy:llä on kaksi eri aputoiminimeä, Nordic FleetCare ja VR Maintenance. Näiden ero yhtiön toimialamäärittelyissä on se, että Nordic FleetCaren nimissä VR Kunnossapito Oy voi harjoittaa handelia Pohjoismaissa, jälkimmäisen nimissä Pohjoismaiden ja Suomen ulkopuolella.

Itse VR Kunnossapito Oy:n / VR FleetCare Ltd:n / VR Underhåll Ab:n toimiala on puolestaan määritetty melko laveaksi: yritys voi harjoittaa erilaisen kunnossapitopisneksen lisäksi mm. sijoitustoimintaa sekä arvopaperi- ja kiinteistökauppaa.

Selvyyden vuoksi: yhtiön toiminimi on yhtiön toiminimi. Yksityinen elinkeinonharjoittaja on yksityinen elinkeinonharjoittaja, mutta puhekielessä usein toiminimi. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei siten ole sama asia kuin toiminimi.

Ja sitten vielä toinen juttu hieman ohi aiheen. Suomen ja Ruotsin kaupparekistereihin rekisteröidyt osakeyhtiöt erottaa toisistaan helposti: Suomessa osakeyhtiö lyhennetään Ab, Ruotsissa AB. Ja jotta asia on vielä yksinkertaisempaa, kaupparekisterin ohjeistus (https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html) on tuo, mutta Kotuksen ohjeistus (https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdistys-tai-yhtiomuotoa-ilmaisevat-lyhenteet-ry-oy/) osakeyhtiön lyhentämiseen Suomessa on "Oy:n" sijaan "oy"  ;D

Firmojen kaupparekisteriotteita voi poimia suoraan PRH:n Virre-palvelusta (https://virre.prh.fi/).

Viro ja Ruotsi, mutta epäilen kyllä että mikään maa olisi sinulle kelvollinen peruste.

VR FleetCarella on solminut huoltosopimukset Tanskan Nordjyske Jernbanerin kanssa

"VR FleetCare on solminut tärkeän huoltosopimuksen tanskalaisen junaoperaattorin Nordjyske Jernbaner A/S:n kanssa. Sopimus kattaa ajanjakson 2024-2029 ja kattaa Alstom Coradia LINT -junasarjan telien ja pneumaattisten komponenttien huollon.

Huolto suoritetaan VR FleetCaren teli- ja kiskokomponenttihuoltoon erikoistuneissa tiloissa Helsingissä ja Pieksämäellä.
"

https://www.jarnvagsnyheter.se/20240416/16100/vr-fleetcare-sakrar-omfattande-underhallskontrakt-med-nordjyske-jernbaner-i-danmark

Miksi VR korjaa ja saneeraa muiden junia, mutta ei voinut saneerata omia Ex-, Expt- ja Rx-vaunujaan?

Erinomainen kysymys, jota pitäisi kysyä omistajalta.

Koska oma etu ensin ajattelu Suomessa on korkealla taholla  todettu vahingolliseksi( ex ministeri Tuppurainen)

Tulee taas mielenkiitoisia vaunun kuljetuksia Tanskasta Suomeen, mahdetaanko käyttää siirtotelejä ?


"Lisäksi uudet hankittavat Suomen raideleveyksiin sopivat siirtotelit tulevat jatkossakin helpottamaan kaluston siirtämistä raiteita pitkin kunnossapitoyksiköihin."

https://www.vrfleetcare.fi/fi/vr-fleetcare/uutiset/vr-fleetcarelle-sopimus-komponenttien-kunnossapidosta-tanskalaisen-junaoperaattorin-kanssa-150420241209/

Hoh hoijaa. Suomalainen orjamainen nöyristely ulkomaiden edessä nyt tunnetaan. Ja se enklanninlörpötys: kun Englannin kuningas Kaarle kolmattakin pitää nimittää kielitoimiston määräämänä "Tsaalz tö töödiksi", niin...?

Tämä nyt ei mene ollenkaan niinkuin pitäisi. "Min oon meiltä, ja muut perkeles krannista!"

Ei menekään... Kyllä nuo ulkomaan merkkihenkilöiden nimet pitäisi olla suomeksi, siis muidenkin kuin perinteisesti kuninkaiden, esim. George Bush olisi Yrjö Pensas (tai pohojalaasittaan Puskan Ylli).

Minun mielestä on hieno uutinen että Suomeen tulee töitä ja sitä kautta myös tuoloja.

Onhan se nyt suorastaan järkyttävää nöyristelyä kutsua eurooppalaisella yhteismarkkinalla toimivaa firmaa nimellä, joka ymmärretään muuallakin kuin Perä-Pasilassa. Eduskuntakyselyn paikka.

VR valmistautuu eurooppalaiselle rautatiemarkkinoille kun on haistanut jo muutokset. Myös Ruotsista kaluston muutos 

"Ennen kaikkea olen ylpeä SJ:n luottamuksesta meihin. Mittava sopimus kaluston modernisoinnista SJ:n kanssa on meille aivan loistava päänavaus Ruotsin raidekaluston kunnossapitomarkkinoille."

https://www.vrfleetcare.fi/fi/vr-fleetcare/uutiset/vr-fleetcarelle-iso-kaluston-modernisointiprojekti-ruotsalaiselta-rautatieoperaattorilta-sjlta--050420230939/

O.t. Tuosta tuloo mielehen edesmennyt tangolaulaja Ylli (Yrjö Johannes) Tammilehto (taitelijanimeltään Tapio Tammilehto).

Olen samaa mieltä että töiden saaminen Suomeen on erittäin hyvä asia. Voisikohan ulkomaisen kaluston kunnostuksen vuoksi jopa joku konepaja tai varikko herätä uudelleen henkiin tai syntyä uusi konepaja johonkin?

Itse en sen sijaan pidä hyvänä asiana sitä että Ruotsalaisten kaluston kunnostus tapahtuu Oulun varikon uudessa hallissa. Tai ei sekään muuten haittaisi, mutta kun sen takia osa hallista on muussa käytössä niin siellä ei ole mahdollista sulattaa ja huoltaa VR:n omia junarunkoja, vaan niitä joudutaan säilyttämään asemalla.

No, Hyvinkään konepajaa kehiin, entises laajuuresnansa. Jos ruattalaaset viälä toisivat varaosansa lentokonehella, niin siinähän olsi lentokenttäkin ihan viäres! Ovitiivistenippu tulsi vaikka Sesna 152 Airopatilla, ettei sentäs Reims-Rokketilla! Kun se kenttä ei oikiastansa taira piisata 747:lle.

Taitaa olla niin että Suomen raideleveys alkaa aiheuttamaan ongelmia VR:lle ja muille yhtiöille. Varmasti suomalaisilla olisi  paljon annettavaa eurooppalaisille rautatieyhtiöille ja toisi tuloja Suomeen.

Entä mitä jos VR toimisi niin kuin valtioneuvoston kanslian vuonna 2020 julkaisemassa Erityistehtävät ja strategiset intressit -dokumentissa (https://vnk.fi/documents/10616/364107/Erityisteht%C3%A4v%C3%A4t+ja+strategiset+intressit+2020.pdf/) määritellään yhtiön tehtäväksi?

VR Yhtymä Oyj jonka siis Suomen valtio omistaa 100 % on saanut varmaankin omistajiltaan vaatimuksen : tuottoja jonka se taas välittänyt tytäryhtiöilleen kuten VR Kunnossapito Oy:lle (joita on 13 muuta lisäksi) nämä vaatimukset tässä valtion taloudellisesssa tilanteessa. Ja kun Suomen kunnossa pitomarkkinat ovat liian pienet niin yhtiö on siirtynyt eu:n sisämarkkinoille ja saanut sieltä töitä.

Ja VR konsernihan ei hoida enää ratoja vaan on liikennöinti yhtiö. Ratoja hoitaa/rakentaa NrcGroup Norjassa, josta VR Group Oyj omistaa osan.

Valtio saisi huomattavasti enemmän erinäisiä tuottoja, jos Suomessa olisi oikeaa kilpailua rautateillä. Tällöin myös VR-Yhtymä Oyj keskittyisi kasvattamaan bisneksiään Suomessa, eikä lähtisi hakemaan kasvua maamme rajojen ulkopuolelta. Tosiasiallisessa monopolitilanteessa markkinat ovat ainoan tarjoajan kannalta kylläiset silloin, kun toimija niin päättää, kun taas vapaassa kilpailussa kysynnän ja tarjonnan laki määrittää markkinatasapainon.

Ties kuinka monta kertaa toistettu "VR:n vuosittain jakama sadan miljoonan euron osinko" on aivan peanutseja siihen verrattuna, kuinka paljon yhtiön aiheuttama monopolitilanne de facto aiheuttaa gäppiä kansantalouteen. Tätä monttua ei siis paikata 100 miljoonan osingoilla edes sinne päin.

Näitä taustoja vasten voidaan miettiä, mikä olisi parasta – VR:n etu ei ole sama kuin yhteiskunnan etu.

Suomessa monopolin muodostaa väärä raideleveys, joka aiheuttaa suljetun markkinan. Surulista ainakin 2030 saakka. Komission raportti euroopan rautateiden tilanteesta

"Komissio seuraa tarkasti neljännen rautatiepaketin asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja asianmukaista soveltamista varmistaakseen, että sen koko potentiaali hyödynnetään keskipitkällä aikavälillä."

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52023DC0510

Ei se monopoliongelma ole oikeasti mistään raideleveydestä kiinni.

kaluston saatavuus on ongelma erityisesti käyttetynä.

Höpö höpö! FER ja OPF/North Rail on hyviä esimerkkejä, että kalustoa on saatavilla - käytettynä ja uutena. Eri asia haluaako mahdollinen operaattori investoida siihen. FER on oiva esimerkki siitä, että investoinnit ovat olleet kannattavia ja tällä hetkellä on tulossa lisää uutta kalustoa.

Tavaraliikenne on kilpailtua mutta henkilöliikenne ei. Tavaraliikenteessäkin kalusto ongelmia on venäläisen vaunukaluston saatavudessa ja korjattuvuudessa.

Vasta jos tämä lähijuna.fi  saa 50 vuotta vanhan kalustonsa kuntoon niin silloin tulee kilpailua,

"Taustalla lähijunaliikenteen aukeamiselle ovat EU-säädökset, jotka avaavat lainsäädännöllisen monopolin alla toiminutta raideliikennettä Suomessa. Uudistusten tavoitteena on nostaa kestävän raideliikenteen kulkutapaosuutta liikenteessä, joka on pysynyt paikallaan 90-luvun alusta saakka."

https://lahijunat.fi/julkaisu.html?artikkeli=2023-11-30

Kalusto-ongelma olisi ratkennut jo aikoja sitten, jos Suomessa olisi toimittu niin kuin tuolla länsimaissa: VR:n kaiken kaluston oikea sijoituspaikka on vain ja ainoastaan valtion kalustoyhtiö. Tällöin kaikki toimijat – myös VR – saisi vuokrata kalustoa kalustokioskista tasavertaisin ehdoin. Näin yhdellä yrityksellä ei olisi palomuuriin verrattavaa kalustoarsenaalia muodostamassa markkinoille tulon estettä.

Eiköhän Baltiasta saa käytettyä tavaraliikennekalustoa jos tarvitaan, kun kerta idän liikenne sielläkin vähentynyt.

Tokihan se vain että gost-vaunujen poikkeus vain metsäliikenteen ja säiliövaunujen osalta. Ja koska se hallitusohjelman kirjaus otetaan käsittelyyn, että sallittaisiin kaikki vaunut.

Toisaalta onkohan missään määritelty voisiko Baltiasta jatkossa tuoda 1520mm matkustajaliikennekalustoa liikennöimään ilman akselinvaihtoa? Nyt tietysti sielläkään ei ole kuin neukkukalustoa ylimääräisenä, mutta jos mietitään asiaa tulevaisuuteen. Allegrollahan sai ajella Helsinki-Vainikkala 1522mm pyöräkerroin..

Duoda, duoda, eikös Otanmäessä ole tehty monenlaisia vaunuja? Ja ex-Neuvostoliiton kalustosta suuri osa oli tehty Ukrainassa joten eiköhän siellä ole edelleenkin piirrustukset ja tietotaitoa, toki pitää valita haluammeko alkuperäislaatua vai parempaa.

VR FleetCaren video yhtiöstä ja sen kansainvälistymisestä , 21 min


https://youtu.be/EqwXzYes9Lg