Resiina-keskustelu

Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1883801) kertoo:

"Veturivika katkaisi matkanteon ja samalla vaunujen lämmityksen Joensuusta Helsinkiin eilen matkanneessa Intercity-junassa.

- Vaunut alkoivat viiletä heti pysähtymisen jälkeen ja lämpötila laski sisällä varmaan 15 asteeseen, kertoo junassa matkustanut nainen."

Voi kamala sentään. Ihan viisitoista astetta. Kyllä on ollut ankara kokemus.

Pitäisiköhän näihin uusiin vaunuihin tehdä myös polttoöljylämmitys vikatilanteiden varalle että saadaan lämmitys pelaamaan jos sähkönsyöttö vaunuihin estyy. Ensin mietin kaasulämmitystä, mutta ehkä turhan vaarallinen mahdollisessa onnettomuustilanteessa.

Näinpä. ja Tänään on tuntunut veturirikkoja olevan vähän jokapuolella.
ainakin Kouvola-Oulu-(Rovaniemi), Hki-Oulu, (Turku)-Tre-Pmk välillä..

taitaa pakkanen tehdä temppujaan.

Voi hyvänen aika sentään kun on ollut kylmä! Ja vielä keskellä korpea. Olisihan se nyt ollut ihan eri asia jos se taajaman kohdalle olisi hajonnut. (Sarkasmimerkki)

Entäs sitten kun on yöaika, kyseessä on kaksikerrosvaunuja käsittävä yöjuna ja pakkasta n. 40 astetta Celssiusta.

Etenkin kun on tottunut nukkumaan lämpimässä...

Noissa Edameissa on niin paksut peitot että varmaan tarkenisi nukkua, vaikka lämpö laskisi lähelle nollaa.

Nimim. Aina Edm-vaunussa yöpyessä täkki pois pussilakanan sisältä ja termostaatista lämmöt reilusti pienemmälle.

Onkohan kukaan koskaan mahtanut pohtia sitä, että miksei ravintolavaunujen aggregaatteja voisi muuttaa siten, että poikkeustilanteissa ne voisivat syöttää 1500V junarunkoon? Kaikissa IC- ja yöjunissa on kuitenkin Rk-, Rkt- tai Rx-vaunu mukana. Tietysti tuo vaatisi muutoksia kapakoiden aggregaatteihin, mutta toteutukseltaan lienee kuitenkin pienempi operaatio kuin kaikkien IC- ja Edm-vaunujen muuttaminen myös öljylämmitteisiksi.

Eipä niissä raflojen agregaateissa taida riittää tehot ja riittävän tehokkaan koneikon asentaminen ei varmaankaan muista syistä onnistu.

Tonniviisataahan ei sinänsä mitään aivan älyttömiä tehoja vaadi, voltteja vain. Siis toki muutaman sata kVA, tarkkoja lukuja en tiedä. Tuossahan tarkoitin siis poikkeusolosuhteita, jolloin riittäisi että 1500V pitäisi yllä junan perustoimintoja, kuten vessoja ja vaunujen sisälämpötilaa tiettyyn alarajaan asti (esim. juuri mainittu +15).

Ja lämpöä olisi ollut tarjolla, jos vain yhdessä vaunussa olisi ollut vierroitin ja muuntaja. Eipä siis tarvinut sisäistä varahiili tai -ydinvoimalaa.

Mutta mitäs siitä. Myöhästymisestä hakeneevat korvaukset. Tuo 15c ei ole mielestäni edes vaarallinen lämpötila esim. eturauhasen tulehduksen helposti saavalle.
vaan tuo ajatelutapa 20-22c suositus lämpötila. Höpöhöpöhöö. Ihmiset näköjän tarvitset todellakin kaikenmaaliman suosituksia.
Nykyisin lungnimmin elävänä ei tule pahemmin katseltua tuota mittaria, kunnes kun rupeaa tekemään mieli lämmittää. 15-16c se yleensä on ja nousee 19-21c. Mutta yhtäkään lentsua ei toissa syksyisestä asti ole ollut. Sitä ennen mittarin kyttäily tiesi lähes sen, että räkätaudin perään muutama vapaapäivä.

Höpö höpö. Vai että kylmää. kaikkea sitä Joensuustakin kuulee.

Olikohan tämä Sr2-vetoinen? Olisko se Sr1 ollu kuitenkin "varmempi" vaihtoehto näille koville pakkasille. ???

Tuollainen muutaman sadan kilowatin agregaatti on jo melkosen iso laite. En kylläkään tiedä paljonko jonkin tasoisen peruslämmön pitäminen vaatisi tehoa.

Aika naurettavaa kyllä kitistä jos lämpötila laskee 15 asteeseen, mutta luulenpa lehden toimittajan halunneen "dramaattisen" uutisen.
Suurin osa ihmisistä vaan lukee jutun sen kummemmin pohtimatta tuota lämpötilaa!

Pikajuna 911 hajosi Lievestuoreen ja Hankasalmen välille. Taisipa tarkka paikka olla 404-4 tolpalle. Sr1 veturiin tuli vika ja Hankasalmen päivystäjänä toiminut Dv12 kävi hakemassa junan pois linjalta auttaen aina Pm asti.

Turha sitä on kalliisti maksaneiden asiakkaiden kärsimyksiä vähätellä, tosin allekirjoittaneellekin (nyt huoneistossa +13C) ärsyttävämpää olisi ollut myöhästyminen. Korvausanomukset kehiin.

Kyllähän jonkinlainen varasysteemi olisi hyvä olla sen varalta, että 1500v ei saada veturista ja tupa alkaa kylmenemään.

Repin ja Tolstoi -junien konduktöörinä olen useammankin kerran todistanut tilannetta, jolloin eri syistä ei veturista saada 1500v syöttöä vaunuihin. Tällöin ei ole asiaa alettu sen kummemmin murehtimaan vaan ei muuta kuin hiiliä tai jotain muuta kaminaan ja näin on matka taittunut Vainikkalasta Helsinkiin tai toisinpäin ilman sen kummempia ongelmia ja valituksia.  Joissakin vaunuissa, esimerkiksi Tolstoi-junan business-vaunussa on jopa öljypoltin.

Kyllä näillä IC-vaunuilla ja pendoilla ollaan aika onnettomassa tilanteessa jos lämmitys ei pelaa. Toisaalta; eihän se lämpötila nyt ihan hetkessä sisällä laske millekkään riskirajoille eikä ympäri vuoden ole näin kovia pakkasiakaan.

Sr2 osaa näyttää diagnostiikassaan 1500 V syötön virtamäärän. 12-vaunuinen IC-juna imi tuossa taannoin noin 10 asteen pakkasella vähän yli 200 A edestä virtasta, joka siis wateiksi muutettuna on sellaisen kolmisensataa kW.

Ja silloin vanhoina hyvinä aikoina öljynkään loppuminen ei tuottanut ongelmia tietyissä kaksoispesäkattilalla (Laka, Hagenuk) varustetuissa vaunusarjoissa, kuten Rt, CEmt 24001-24040 ja Cmc. Niissä voitiin polttaa kiinteää polttoainetta, jos öljykin pääsi loppumaan. Onkohan noissa IC-vaunuissa vesikiertoinen vai suora sähköpatterilämmitys?

Tehon tarve ei miksikään muutu, oli jännite sitten mitä vaan, mitä suurempi jännite, sitä pienempi virta. Tai päin vastoin. Kilowatit (kVA= kilovolttiamperi) ovat kilowatteja, tehon kaava P = U x I: jossa teho P, jännite U, virta I. Ravintelivaunun gentsu on mitoitettu ao. vaunun tarpeisiin. Jos enemmän tehoa tarvitaan, niin sitten nykyään joutilaina olevat? aggregaattivaunut kyytiin. Yhden vaunun lämmitys/valaistus/varavalaistuksen ylläpidon tehon tarve taitaa olla luokkaa 20kW. Tästähän voisi pihistää, jos vaunuihin laitettaisiin 20-30 cm seinämävahvuudet lämpöeristeineen. Ja kyytiläisiä mahtuisi 1 penkkijono.

Seinän paksuus taitaa uusimmissa IC-vaunuissakin olla luokkaa 10 cm... Porkkanan ja Sm1/2-kaluston seinät on 7,5 cm paksuja ja siitä on vain 4 cm eristevillaa.

Lämpötehoa siis tarvitaan jonkun verrankin vaunun lämmittämiseen, eikä joku 20kW ole huono arvio ollenkaan.

IC-kalustossa on mun mielestä suora sähkölämmitys...?

Mitähän puuvaunuissa on eristeenä, sahanpurua vai kutterinlastua?  ;)

Olikos muuten porkkanoissa asbestia käytetty (menee hieman ohi aiheen, tiedän).  Millä muuten välivaunu lämpenee, omalla lämpökattilallaan vai meneekö moottorivaunujen ja välivaunun välillä lämmönsiirtoletkut?

Toi suora sähkölämmitys vaikuttaisi aika loogiselta, oliko niissä patterit ikkunoiden vieressä kuten plootuissa vai tapahtuuko lämmitys ilmastoinnin kautta.

Jokaisessa porkkanan välivaunussa oli oma Autocalorin valmistama öljypoltin, mutta lämmitys kiertoilmalla, eikä niillä iki-ihanilla vesipattereilla. Vesikiertoista järjestelmää puolustelen myös sillä, että häiriön ilmaantuessa vaunut eivät ala kylmenemään heti kuten sähköpatterein, vaan kattilasta riittää joksikin aikaa lämpöä. Moottorivaunuissa taas lämmitettiin moottorin jäähdytysvesillä.

Lätän liitevaunut lämpenivät Webastolla.

Jaahas. Miten tohon porkkanan vetovaunujen  lämmitykseen pitäisi suhtautua. Eli niissäkin on samanlainen (joko Autocalor tai Hagenuk) öljypolttimella varustettu lämmityskattila. Vetovaunuissa näillä kattiloilla hoidetaan myös moottorin ja (myös vaunun) esilämmitys, sekä myös vaunun lämmitys silloin kun moottori ei ole käynnissä tai jäähdytysveden lämpötila on alhainen.

Jos onkin asbestia, niin älkää sitä täällä mainostako  ;)
Muuten tulee viranomainen ja pakottaa jättämään porkkanat "kasvimaalle" ;D

Menee kyllä sivu aiheen, mutta pitääpä rauhoitella, että ei siellä ole asbestia. Vaikka sekin vaihtoehto oli Valmetin suunnitelmissa esillä siihen aikaan, sitä ei kuitenkaan lopulta valittu. Kaikki eristykset (kori, vesiputket) on siis tehty sen aikaisella 'karhulevyllä' ja 'karhuntaljalla' eli lasivillalla (eikä kyllä sekään ole pölyn takia ollenkaan niin miellyttävä aine käsitellä...).

En kuitenkaan halua vähätellä mahdollisen asbestin haittoja, joten olen selvittänyt kyseisen aineen olemassaolon. Joissain tuon aikaisissa lattiamatoissa, liimoissa ja tiivisteissä voi olla joukossa vähän asbestia. Todella vähän sitä Porkkanoissa lopulta on käytetty. Keskiverto 60- ja 70-luvun kerrostaloasunnon vessan lattiasta löytyy jo paljon enemmän...

Mitä olen noita remontteja havainnoinut, niin niistä löytyy sekä sahanpurua, että kutterilastua. Ja korjausten jäljiltä lasivillaa.

OT:
Asbesti on ihan hyvää ja kestävää tavaraa, kun ei mene sitä jyrsimään, murustelemaan ja haistelemaan. Sehän on aito luonnontuote, siis lähes "vihreä". Siinä ei ole mitään vaaraa, kun antaa sen olla paikallaan mitä jossain on. Meikäläisen omakotitalon kattokin on sitä täyttä tavaraa, eikä ole vaaraa että lumikuorma tai muu sitä rikkoisi, niinkuin uudet heppoisammat materiaalit. Eli mulla on siis kyseessä 80-luvun Vartti-kattolevyt. Nykyiset Vartit eivät kestä kuulema halkeamatta suurta painoa tai kävelyä.