Resiina-keskustelu

YLEn uutiset https://yle.fi/a/74-20113501 kertovat liikenteen keskeytyneen Peräseinäjoen pohjoispuolella vikaantuneen junayksikön vuoksi. Pelastuslaitos oli saanut tiedon liikennevälinepalosta.noin 19.30.aikoihin.
Häiriön arvioidaan kestävän puolelle öin.

Julian tietojen perusteella kyseessä olisi S69 Helsinki - Kokkola. Viimeinen varaantunut raide on sillä LYÖ 867925  klo 19.21.
Tilannehuone kertoo puolestaan palohälytyksen ajaksi 19.32.

Taas kerran Tampere - Seinäjoki liikenne pysähdyksissä. Taannoin taisi olla liikenteen seisauttanut sähköratavaurio? Olisiko ongelman ratkaisu kenties kaksoisraide Lielahti - Parkano - Seinäjoki? Silloin vauriokohta voitaisiin ohittaa kätevästi raiteenvaihdolla. Liikennemäärät tuolla rataosalla ovat tasaisesti kasvaneet, joten myös välityskyvyn kasvamisella voisi olla tarvetta? Kovin tuntuu olevan vikaherkkää tämä Suomen Rautatieliikennöinti. Eikä vielä olla edes talvessa.

BTW: Onko olemassa jokin tekninen este, kierrättää pidemmän vauriokatkon sattuessa, junia Tampere - Haapamäki - Seinäjoki rataosan kautta. Nythän näin ei kai ole tehty enää vuosiin?

Iltalehti kertoo ongelman syynä olevan pendoliino-junan kärähtänyt ajomoottori https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f40181be-9a93-49ff-b806-e148e3f595ad .
Tapahtumassa yksi vaunu oli tullut täyteen savua ja konduktööri evakoi matkustajat muihin vaunuiin.

Iltalehden kuvatekstissä mainitaan ”Pendolinon ajomoottori paloi Parkanon ja Seinäjoen välillä”. Tämä Ilman yleisesti käytettävää mainintaa ”kuvituskuva”. Kuvassa on kuitenkin aivan jotain muuta. Näyttää nykyjään että IP lehtiin on ”palkattu” (eli otettu ilman palkkaa harjoittelija nimikkeen varjolla töihin) nuoria jotka eivät ymmärrä maailman menosta tuon taivaallista. Yksi viime viikolla ollut artikkeli koski lusikoita ja haarukoita. ”Oletko laittanut aina aterimet väärinpäin pesukoneeseen”, voi herra isä kyllä uusavuttomuus on saavuttanut huipputasonsa.   

Ja homma venyy, eli radan liikenteelle avaaminen viivästyy? Jostakin syystä Pendolinoa pelastamaan lähtenyt VET 11812 on jämähtänyt Pohjois-Loukon ja Peräseinäjoen puoliväliin. Ollaanko Pendolinoa tuuppaamassa Peräseinäjoelle sivuun?

  Nykyään monissa eri medioissa työskentelee todella täysiä noviiseja, ja sen lukija kykenee havaitsemaan kirjoituksista.Termit ja monesti koko asiasisältö hieman hukassa.

Etelä-Pohjanmaalla on yöllinen junamiittinki. VET11812 seisoo yhä siellä jossakin, ja Pohjois-Loukossa odottelee T53084. Jalasjärvellä seisoo T3061 ja T3817. Peräseinäjoelta pakenee kohti etelää S56 ja Paikallaan seisoo PYO265. Julian karttasivulla tuo rypäs näyttää...noh...hieman huvittavalta. Etelästä on tulossa PYO269 ja jos oikein onnistaa, niin PYO266 ehtii kokoontumisajoihin mukaan.

Noin klo 0.05 ja 1.10 välillä on pientä liikettä ollut havaittavissa. Mutta MV 10403 Dv12 + Sm3-ykzikkö ei ole vielä lähtövalmis, vaikka lähtöaika olisi ollut jo 0.05. Ilmeisesti pendon hinauksessa on poikkeuksellisia haasteita.

Veikkaanpa, että 273 ja 274 ehtivät myös mukaan 'kokoontumisajoihin'.Eivät ehdi. Rata on saatu auki 1.51, jolloin MV 10403 saavutti Pohjois-Loukon.

Hirveä junakasa, kuulostaa ihan Keystone Kopseilta tai kiinalaisen palokunnan harjoitukselta, mitä liikennejärjestelyiden suorittajan "taitavuuteen" tulee!

Johtuuko Pendolinon (eli Lombardian Luikeron) ajomoottoripalo teknisestä viasta, väärästä ajotekniikasta vaiko painavasta lastista? Sen näemme aikanaan.

Vihje suunnitteluporukoille: - mahdollisuus erottaa viallinen ajomoottori sähkösysteemeistä, jotta lopuilla ajomoottoreilla päästäisiin ryömimään pois linjalta.

Jos kyseessä on mekaaninen vika (esim. vaikkapa laakereissa tai ajomoottoreiden jäähdytyspuhaltimissa) niin haloot pitää suunnata kuntotarkkailuun tai ennakkohuollon suunnittelijoille.

Unohtakaa vi**u se "kevennetty huolto" viimeinkin!

En malta olla maalaamatta piruja seinille. Jos, jos ja jos... Kyseessä olisikin ollut kalusto tai ratavaurio, joka olisi vaatinut 24-72 tunnin korjauksen, niin kuinka sekaisin koko rautatieliikenne olisi saatu tuon katkon aikana? Entäpä vastaava tilanne esim. poikkeusoloissa, jolloin mm tavaraliikenteen suorittamat kriittiset huoltovarmuuskuljetukset olisivat katkenneet kyseiseksi korjausajaksi? Viime aikoina tuolla rataosalla on ollut runsaasti erilaisia vauriokatkoja, joka on pysäyttänyt koko rataosan liikenteen. Olisiko tämän asian korjaamiseksi ja etenkin sen estämiseksi tulevaisuudessa kenties syytä tehdä jotakin todella konkreettista?

Lopuksi kysymyksenä: - Kuinka paljon jatkuvat liikenteen häiriötekijät ja pitkät viivästymiset lisäävät kaukojunaliikenteen houkuttelevuutta ja parantavat kyseisen liikennemuodon imagoa?

Sähköistyksen puutehan se on joka tekee siitä hankalaa nykyisen vaunukaluston aikana.

Haapamäen ratojen sähköistys sai hiljattain suunnittelumäärärahan, mutta nähtäväksi jää, että toteutuuko sähköistys jossain vaiheessa.

En nyt pitäisi poikkeusolojen näkökulmasta tuota rataosaa pahimpana ongelmana.. Tarvittaessa kun tavaraa voisi ajaa Tampere-Haapamäki-Seinäjoki. Enempi itsestä ainakin tuntuisi, että pahimpia ongelmakohtia katkojen varalta olisi vaikka Pohjois-Suomi kun Oulun yläpuolella ei vaihtoehtoisia reittejä kulje tai Pori/Rauma tms..

Tietysti kaukoliikenteen suosioon voi tuollaiset vähän vaikuttaa..

Jep, nykyiset henkilövaunut vaativat 1500V sähkön ja sitä ei Haapamäen radalla voi käyttää edes aggregaattivaunun kanssa, ratainfrasta johtuvista syistä.

Eli siis: - Ymmärsinkö oikein? Pätkäkiskotus estää 1500V vaunujen käytön?

Onko samaa ongelmaa muilla kiskobussireiteillä?

Vaan mistä riittävä dieselvetokalusto ja välityskyky poikkeusolojen ylikuormitetulle tavaraliikenteelle? Jos näin onnettomasti kävisi, että Suomea jouduttaisiin huoltamaan "yläkautta", niin sen toteuttaminen vaatisi todella paljon kalustoa ja kapasiteettia. Epäonnistumiset ja viivytykset eivät olisi sallittuja, ilman vakavia seurauksia. Niin rauta-, kuin maanteilläkin. Tuossa painajaismaisessa tilanteessa Suomeen tuotaisiin/vietäisiin aivan kaikki, maayhteyksiä käyttäen.

Nykyiseen ratainfraan olisi syytä investoida nopeasti ja rajusti, - jo ihan näin normaaliolojenkin aikana. Jos rautatieliikenteen suosiota oikeasti aiotaan kasvattaa, niin järjestelmän ja liikenteen toimivuus, ovat varsin tärkeitä noiden tavoitteiden osalla. Mitä mahdollisesti saataisiin aikaan koko rataverkolla sillä summalla, jota nyt ollaan painamassa Turun tunnin junaan?

1500 V kääpelissa on vain yksi johdin. Paluuvirta tarvitsee kunnollisen sähköisen yhteyden. Tästä on kyse, eli pelkät sidekiskot eivät tuo riittävää sähkön johtajuutta. 
Samoin turvalaitosten raidevirtapiireissä pitää olla huomioitu paluuvirran kulku, kuten sähköradoiloa.