Resiina-keskustelu

Oulun Tilataksi Oy:n toimitusjohtaja, tunnetaan myös aputoiminimestä Haapamäen Höyry & Camping, on kuluneen viikon aikana käynnistänyt toisinnon vuoden 2004 tapahtumista. Alueella on tuhottu lukuisia eri toimijoiden kalustoyksiköitä. Tällä kertaa tilanne poikkeaa 20 vuoden takaisesta: Kalustoyksiköiden omistajilta ei ole kysytty lupaa romuttamiseen, eikä tuskin edes informoitu tällaisista toimenpiteistä.

Tuhottuun kalustoon kuuluu kokonaisuudessaan tai osittain ainakin seuraavat:
Tr1 1057 (Lokomo, Tampere, 1953)
Tr1 1094 (Tampella, Tampere, 1957) vain tenderi
RM1 331 (Valmet/Tampella/Strömberg, Tampere 1955)
LHW 719 (Linke-Hofmann-Werke AG, Breslau, 1940)

Veturipuiston omistaja on myös purkanut alueen legendaarisen puistojunan, harrastajaskenen vastustelusta huolimatta.

Romutukset on viranomaisten läsnä ollessa keskeytetty perjantaina 11.10, mutta joidenkin lähteiden mukaan romutusten tilaaja ei ole suostunut ilmoittautumaan viranomaisille.

Tapahtumat jatkavat suomalaisen raideliikennehistorian turvaamista perinteisin tavoin. Tapahtunut on suureksi haitaksi historian jatkumon kannalta, sillä yllämainittu pikaraitiovaunu 331 oli sarjansa viimeinen ehjä yksilö. Muistutettakoon, että Kaupunkiliikenne Oy:n toimihenkilöt lähettivät yksityisin varoin kunnostetun vaunun 339, käytännössä priimakuntoisena, romutettavaksi toukokuussa 2024, niin ikään omistajatahoa täysin informoimatta. 331 oli täynnä käyttökelpoisia varaosia ja omasi suhteellisen ehjän korirakenteen. Tämän hyödyntäminen 339:n korjaustöissä olisi ollut hyvin tärkeää.

Puistoon pelastetut vaunut 331 ja 719 pelastettiin käytännössä sipulikouran alta vuonna 2020, joten on varsin absurdia että vaunut kokevat tällaisen kohtalon.

Haapamäen museoveturiyhdistys ry, tai veturipuistoa vuosikymmenen vaihteeseen asti isännöinyt M. Vainio eivät liity tapahtuneeseen millään tavoin. Ainoa yhdistykseen liittyvä tekijä on selvitystyö siitä, onko yhdistyksen kalustoon kohdistunut tapahtumien aikana vaurioita.

Sisä-Suomen poliisi ei varmaan tarvitse navigaattoria löytääkseen Haapamäen höyryveturipuiston suunnalle.

Juu, siinähän ne on kaikki alan mestat mukavassa nipussa miltei samassa osoitteessa.

Eikös ko. yrityksessä vaikuttanut henkilö toiminut jonkun aikaa Haapamäen museoveturiyhdistys ry:n rahastonhoitajana, vuonna 2021 siitä alkaen kun yhdistys päätti vaihtaa rahastonhoitajaa kesken kauden?

https://salattujasenilta.blogspot.com/2021/11/syyskokous-2021-taloudenhoitajan.html

-Pekka

Sen kerran, kun joku viimein keksii siivota paikkoja, joku toinen soittaa paikalle p o l i i s i n. Eikö käynyt mielessä, että hän tekee vain palveluksen jälkipolville kokoelmien hoidon nimiin? Yleensä museoilla on kokoelmapolitiikka, johon kuuluu myös harkitut esineiden poistot.

Mutta ei tuhoamiset.

Ulkona seisovien kokoelmien hidas tuhoutuminen on vääjäämätön kohtalo joka tapauksessa.

Kenenkään ei tulisi puhua yksinään "harrastajaskenen" äänellä, sillä mielipide on vain yhden harrastajan mielipide.

Toisenlaisiakin mielipiteitä on, kuten tässä keskustelussa näkyy. Annan kannatusäänen ja kunniamitalin kokoelmanhoidollisesta romutuksesta Puistolle. Jos nyt sitten tuleekin sakkoa, siitä selviää maksamalla.

On hyvä huomata, ettei sateeseen hylkääminen ja romuttaminen eroa toisistaan lopputuloksen kannalta mitenkään. Sade tekee hitaasti saman työn kuin kaasupoltin. Rkm 300 on kaikkinensa pullollaan kalustoa, josta ei joka tapauksessa tule enää koskaan mitään, koska tekijöitä niille ei tule milloinkaan riittämään.

Kyllähän ne romuuntuu, jos annetaan seistä tekemättä y h t ä ä n mitään. Toki puiston idea on olla puisto, turha niitä on ennenaikaisesti romuttaa, pysyisivät ilman romuttamista nähtävillä pitkään. Jos halutaan taas, että ne pysyy kunnossa muutenkin, voidaan alkaa miettiä säänsuojia, huoltoja ja päällystekorjauksia.

Onko siis Puistolle deponoitua kalustoa romutettu ilman omistajien lupaa/tietoa? Jos näin on, pidän toimintaa varsin omistuisena, samoin tätä touhua puolustelevia puheenvuoroja. Sama asia, jos vien Pirttilahden ja Ojalan omaisuutta heidän pihoiltaan, ja myyn sen entinen tarjoavalle. Perusteluna voisi käyttää "ulkona seisovien romujen hidas tuhoutuminen olisi ollut vääjäämätön kohtalo joka tapauksessa". Pelkästä Ristosta ja sen tenderistä saa sievoisen summan tämän päivän romuraudan hinnalla. Jos taas romutettu kalusto on ollut Puiston omistuksessa tai kaluston romutuksesta on sovittu niiden omistajien kanssa, niin asiassa ei liene epäselvyyttä. Kuitenkin jokin epäselvyys lienee ollut, mikäli romutuksen tilaajan on pitänyt pakoilla virkavaltaa.

Täällä on nyt useita puolustuspuheenvuoroja näitä romutuksia kohtaan.

Muistutan edelleen, että romutukset tapahtuivat ilman kalustoyksiköiden omistajien lupaa. Niinikään muistutan edelleen, että sille oli aikoinaan painavat syyt, miksi nämä veturit ja raitiovaunut oli Haapamäelle päätetty ottaa.

Siispä, kuinka te, arvoisat kommentoijat, kehtaatte täällä kiitellä romutuksia? En anna näitä romutuksia ikinä anteeksi.

Jos asenne Haapamäellä laajemminkin on tällainen, sitten voin vain sanoa, että asia tuli minulle selväksi. Mitä ikinä toiminnan keskipisteenä sitten onkin, raideliikennekaluston säilyttäminen sinne ei ainakaan kuulu, kun kalustoa todistetusti on luvatta tuhottu, ja tälle tuholle löytyy täältä puolustajansa. Ehkä olen ymmärtänyt jotakin väärin - siinä tapauksessa toivon että kuulen vastakkaisen mielipiteen nopeasti, koska en ole välttämättä ihan ainoa joka aavistuksen on tapahtuneeseen tyytymätön.

On täysin totta, että nyt tuhotun kaluston tulevaisuus pitkällä aikavälillä olisi saattanut olla problemaattinen. Ristoja on Suomessa useita, monet nyt romuksi menneitä paremmassa kunnossa. Myös tuhottujen raitiovaunujen, tai ainakin moottorivaunun 331, kunto tiettävästi oli sellainen, ettei paluu liikenteeseen ehkä koskaan olisi ollut mahdollinen. Silti nämä kaikki kalustoyksiköt, aivan vähintään, olisivat sopineet varaosalähteiksi. Historiallisen kaluston säilyttämisessä varaosasaatavuus on paljon isompi haaste kuin yhä laajamittaisessa kaupallisessa käytössä olevien kalustosarjojen kanssa. Siksi nämä romutukset olivat - jos asiat ovat edenneet niin kuin täällä on raportoitu - rikos paitsi lain kirjainta vastaan, myös niitä periaatteita vastaan joilla harrastustoimintaa on Suomessa asianmukaisimmillaan hoidettu. Lopputulos olisi ehkä ollut ainakin osalle tuota kalustoa romutus joka tapauksessa, mutta vasta kun kriittiset komponentit on otettu talteen ja kaluston omistajia on kuunneltu prosessissa.

Ja ennen kuin kukaan tätä lausuntoani kritisoi, muistutan vielä, että te, romutustiimi ja sen puolustajat, valitsitte itse tämän tienne. Te päätitte, että toisia harrastajia ja heidän työtään saa mitätöidä ja halveksua, jopa näin radikaalien toimien kautta.

Herrat Johannes ja Teuvo, mikäli tällä tontilla saavutetaan jonain päivänä sama piste, jopa omaisuudensuojaani kajoava siivoaminen olisi asiallinen teko. Kunniamitalin myöntää silloin minun perikuntani. - Kunnat ovat jopa lain nojalla velvollisia tekemään tällaisia siivouksia.

Kaluston luovuttajilla on kieltämättä ollut vuosikymmeniä sitten painavat perusteensa antaa kalusto Haapamäelle. Mutta kuinka monta prosenttia näistä perusteista on toteutunut  näiden vuosien aikana?

Aika narsistinen vastaus.

Vertaaminen kuntiin ei tässä tapauksessa ole mielekästä. Tähän on kolme syytä. Endinnä, kunta noin toimiessaan toteuttaa sille määrättyä viranomaistehtävää. Toiseksi, tätä viranomaistehtävää hoitaessaan kunta on sidottu lakisääteiseen menettelyyn, johon lukeutuu velvollisuus informoida, tai pyrkiä informoimaan, hävitettävän omaisuuden omistajia. Ja kolmanneksi, tämän prosessin mukaan toimiessaan kunta ei riko lakia.

Mutta ehkä jo tiesitkin tämän ja halusit vain loukata.

Pahoitteluni siitä, jos mielipiteeni on loukkaava: Sellaiseksi sitä en tarkoittanut, vaan tarkoitin sen kyseenalaistamaan totunnaisia ajattelumalleja. - Jatkan pohdintaa edelleen.

On hyvä pohtia myös sitä, millaista omaisuuden suojaa tässä käydään turvaamaan. Museotoiminnassa kokoelman hoito alkaa jo heti esineiden vastaanottamisesta. Museo katsoo ihannetilanteessa luovuttajan kanssa yhdessä, että esine on museointikelpoinen. Museot kieltäytyvät usein jo tässä vaiheessa ottamasta tavaraa vastaan, joko siksi että kyseistä esinettä on jo kattava kokoelma, tai esine on huonokuntoinen. Museot eivät ole jäteasemia. - Tämän jälkeenkin museo käy kokoelmiaan läpi yleensä tuhoten ylimääräiset esineet, jotta ne eivät palaa enää takaisin kiertoon.

Näin toimitaan joissain maissa myös junakaluston suhteen. Luovuttaja voi jopa kunnostaa museoitavat kalustoyksiköt ennen luovutusta.

Näin on tapahtunut Suomessa vain poikkeustapauksissa. Voittopuolisesti museoitavat kalustoyksiköt ovat olleet "miesmuistin" aikana enemmän tai vähemmän romutuskunnossa. Luovutettavien yksiköiden mukana ei tietääkseni ole koskaan annettu kunnostusrahaa mukaan, korjatkaa jos olen väärässä.

- Näin muodoin esitän aiheellisen kysymyksen: Kuinka suurella prosentilla kaluston luovutuksista on ollut kyse vilpittömästä rautatiehistorian säilyttämisestä, ja kuinka monella prosentilla ongelmajätteiden siivoamisesta ilmaiseksi pois omista silmistä?

Sanotaan vaikka, että omistan parkkialueen. Sitten vaikka Pentti tuo sinne Ford Escortin ja sovimme, että sitä säilytetään siellä. Sitten huomaan, että siellä on alusta ruostunut puhki, ohjaustehostin sanoi heipat ja sylinterikansi on halki. Sitten päätän viedä sen romuttamolle, koska se olisi muutenkin joskus hajonnut "lopullisesti". Ei sitten muka kuormita parkkialuetta enää. Mitäs mieltä olette?

Ymmärrän tietysti että on monenlaisia näkökulmia, mutta toisten omaisuuden lainvastaisen tuhoamisen puolustelu, kannustuksena "kyseenalaistamaan totunnaisia ajattelumalleja" on varsin uniikki lähestymistapa. Vaikka arvostan sen rehellisyyttä. Kyllähän kaikki muutkin lakia räikeästi rikkovat toimet lopulta ovat totunnaisten ajattelumallien kyseenalaistamista. Se, että pidän varastamista ja toisten omaisuuden tuhoamista vääränä todellakin on jämähtämistä kiinni totunnaisiin ajattelumalleihin.

Ymmärrän kyllä, että nyt tehtyjä romutuksia voisi sinänsä perustella, jos sen näkökulman haluaisi ottaa. "Onhan noita Ristoja jo vino pino", voisi joku sanoa, ja ratikoiden osalta argumentti varmaan menisi ennen muuta niin, että Haapamäellä painopiste on ollut (valtiollisen rataverkon) rautateissä, ei raitioteissä tai muussakaan raideliikenteessä. Toisaalta molemmille voisin esittää myös vasta-argumentteja. Ristot eivät ole mikä tahansa höyryveturisarja, vaan ne olivat höyryveturikauden loppuvaiheessa sarjoista ehkä merkittävin, ja olihan viimeinen VR:lle ylipäänsä rakennettu höyryveturi tämän sarjan edustaja. Kyse on siis suomalaisen höyryveturihistorian kruunaavasta päätepisteestä. Edes muutaman veturin ajokuntoisuus ei nykypäivänä höyryvetureiden kohdalla ole mikään itsestäänselvyys, aiemmin esittämäni varaosasaatavuus on nähdäkseni täysin validi argumentti. Raitiovaunut taas olivat olleet Haapamäellä vain vajaat neljä vuotta, ja vaunun 339 osaromutus viisi kuukautta sitten nosti vaunun 331 arvon aivan toiselle asteelle kuin millä se aiemmin oli ollut, sarjansa ainoaksi ehjäksi edustajaksi. Minun oletukseni oli, että vaunu olisi seuraavien kuukausien aikana päätynyt joka tapauksessa purettavaksi, niin että siitä olisi otettu sisareen 339 tarvittavat komponentit ja loppu olisi heitetty pois. Nyt tämä mahdollisuus menetettiin, koska romutuksella oli ilmiselvästi huutava kiire. Molemmat nyt tuhotut ratikat myös oli kertaalleen romuttamolta poikkeuksellisen arvonsa vuoksi pelastettuja, joten nimitys ongelmajätteeksi on, jos mahdollista, vieläkin asiattomampaa kuin Ristojen kohdalla.

Viime kädessä argumentit yllä, sekä puolesta ja vastaan ovat kuitenkin varsin toissijaisia verrattuna siihen, että omistajilta ei käsittääkseni vaivauduttu kysymään yhtään mitään. Kyllä tällaisista asioista pitää pystyä puhumaan, vaikka Haapamäellä selvästi on niitä, joiden silmissä sakot laittomasta romutuksesta ovat pelkästään ikävä ja merkityksetön sivuseikka.

Näinhän se menee aina, että jos halutaan pitää kiinni moraalisesta toiminnasta, niin aina on joitakin, jotka eivät voi/halua vastustaa tilapäisiä mielentiloja/mielihaluja, vaan väkisin haluavat lain rikkomista puolustaa sanomalla laista ja moraalista kiinni pitäviä vanhoihin ajatuksiin jämähtäneiksi. Sen näkee nyky-yhteiskunnassa aika laajasti. Sitten kun pitkälle mennään, voidaan ottaa haukkumanimet käyttöön, jos kerta niiden käyttäjät ovat niin moderneja, ja "vanhaa kahlitsevaa jähmeyttä", (jollaiseksi osa kutsuu lakia ja järjestystä), vastustavia.

Noista luvatta ja salaa hävitetyistä Hpk:n ratikoista vielä.

Linke-Hofmann-Werke AG:n Saksan Breslaussa vuonna 1939 rakentama perävaunu HRO 369, myöhemmin HKL 719, kuului Helsingin Raitiotie ja Omnibus-Osakeyhtiöllä suunniteltuun nykyaikaiseen 1930-luvun loppupuolen vakioraitiovaunutyyppiin, Typ1938-vaunusarjaan. Yksisuuntaiseen liikenteeseen suunniteltu nykyaikainen vaunu. Vanhemmat 1920-luvun yhdysvaltalaiseen J.G.Brill-tyyppiin perustuneet moottori- ja perävaunut olivat kaksiohjaamoisia ja -suuntaisia, ja valmistajina oli Bremenistä Norddeutsche Waggonfabrik, Västeråsista Allmänna Svenska Elektriska ja helsinkiläinen Suomen Autoteollisuus, joka teki näitä, mutta vain Turkuun. Mutta nyt siis oli tulossa Hesaan jotain täysin uutta.

Typ1938 vaunut olivat siis jotain aivan uutta ja käyttöönotto piti olla ennen 1940-olympialaisia. Autoteollisuuden valmistamat Typ1938-moottorivaunut eivät autokoritehtaitten ylipitkän lakon takia valmistuneet ajallaan, ja tulihan siihen vielä talvisotakin sitten mukaan, eli LHW:ille vastaavia Typ1938-moottorivaunuja saatiin ajoon vasta 1940. LHW:n perävaunut toimitettiin ajoon ajallaan rauhan vuosina 1938-39, hyvissä ajoin ennen ajateltuja olympiakisoja.

Tämä LHW-vaunu 719 oli erityinen, 1970-luvulla muuten täysin tyystin romutetun vaunusarjan viimeinen jäsen, joka jätettiin HKL:n korkeimman johdon toimesta ainutlaatuiseksi museoesineeksi talteen tuleville sukupolville. Ja harvinainen se oli myös sen suhteen, että LHW:n valmistamia perävaunuja ei ollut missään maailmassa muuallakaan yhtäkään ainutta jäljellä. Syynä toisen maailmansodan pommitusten totaalisuus ja hävitys. Nykyisen Puolan alueella tai muuallakaan ei ole tällaisia yhtään missään jäljellä

Sitten. Helsingin Kaupunginmuseo (ja tähän sylttytehtaaseen voisi vetää mukaan myös nykyisen Museovirastonkin, koska päähenkilöhän on se ja sama), ja H.K.Liikennelaitos eli Kaupunkiliikenne KLOY,  päättivät että ei tuollaista vaunua tarvitse Helsingissäkään olla. Myydään ja saadaan pikkurahaa boonuksiin Kuusakosken yhtiöltä. Ja sitten muutamat harrastajat sattuivat näkemään tämän tapahtuneen ja maksoivat sen sileän tien omista lompakoistaan Kuusakoskelle mitä firma vaati ja lisäksi kuljetuksen kuviteltuun ensisuojapaikkaan Haapamäelle. Sitten puistoisäntä siellä noin vaan romutti tämän vaunun - jos muutakin.

Breslaun nimi on toisen maailmansodan jälkeen muuttunut: Wrocław, eli Neuvostoliiton vaatimien rajanvetojen jälkeen kaupunki on nyt Puolassa. Linke-Hofmann-Werke AG lähti kaupungista lipettiin toisen maailmansodan melskeessä länteen ja jatkoi Länsi-Saksassa toimintaansa. Nyt kun ajatellaan että missä oli ja mistä vielä löytyisi LHW:n Breslaussa tekemiä raitiovaunuja? Ei niin mistään kun joku tyyppi Haapamäellä sellaisen just romutti.

Liitteessä muinoin kirjoittamani lyhyt artikkeli tästä vaunusarjasta:
https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2021/03/Raitio-lehti-1985.3.pdf

Onhan meillä vielä jäljellä kuitenkin lähestulkoon samanlainen vaunu 727 (https://www.raitio.org/vanhasivusto/ratikat/ruuhkara/rushtram.htm), mutta ehkei se lohduta.

Museokaluston haltijoista ja suhtautumisesta museaalisuuteen:

Aina Bucyruksesta alkaen, trendi johti tähän. Eikä se tähän lopu, kun kerran on luotu taas uusi "maan tapa".

Se että kalustoa mennään hävittämään ilman, että omistajille vaivauduttaisiin ilmoittamaan, kertoo siitä, että rehellisyys on vedetty vessasta alas.

Miksi enää vaivautua? Ei muuta kuin - HYVÄSTI SELVÄ PÄIVÄ!!!

Ajatukset sun muut voivat olla vaikka kuinka suuret, mutta sielut pysyvät pieninä.

Suomessa 337 neilökilometriä ja silti - ei mahdu säilytettäväksi!!! Arvovallan näyttämisestäkö on pohjimmaltaan kyse?

Eikö tuolla linkin takana ole kannettu vuosia huolta, ettei toiminta ole Haapamäellä avointa ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaista? Pakko kysyä, mistä 180 asteen käännös näkökulmaan johtuu, jos salaa toimiminen onkin nyt peräti kannatettavaa ja ilmeisesti edes sakon ei tarvitsisi antaa aihetta huonoon omatuntoon vaan olisi pelkkää rahan menoa?

Hyvin sanottu Jorma ja Esa! Mutta siis: onko se HMVY mikä nyt pitää sitä puistoa ja on saanut päähänsä romuttaa? Vai onko sillä puistolla toinen pitäjä?

Ei, ei, HMVY ei pyöritä Haapamäen höyryveturipuiston toimintaa, vaan jälkimisellä on oma, yhdistyksestä erillinen ja riippumaton yrittäjänsä. Yhdistyksellä on kalustoa siellä näytteillä ja sen tietoon on kyllä tullut, että Haapamäen höyryveturipuistossa sijaitsevaa kalustoa on romutettu. Tätä kirjoitettaessa ei kuitenkaan ole varmuutta, onko juuri yhdistyksen kalustoa joutunut romutuksen kohteeksi. Haapamäen museoveturiyhdistys ei ole antanut lupaa kalustonsa romuttamiseen, eikä ole osallinen veturipuistossa tapahtuneeseen kaluston romutukseen.


Terveisin

Olli Aalto

taloudenhoitaja
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry

Petri: Kannatan kokoelmanhoidollisesti perusteltuja kaluston poistoja kaikissa tapauksissa sen vuoksi, että muutoin kaluston poistoja tapahtuu lähinnä vain silloin, kun kunta on pakotettu toimimaan tai sen uhka on päällä. Jotta poistoja ei jouduttaisi tekemään summittain rumilla ja laittomillakin keinoilla niinkuin nyt, maahamme pitäisi luoda kattava museokiskoliikennekaluston kokoelmanhoitosuunnitelma. - Sen voin myöntää, että asiantuntemukseni ei riitä raitiokaluston museoarvon arvioimiseen, ottakoot muut kantaa siihen.

Mielestäni museotoiminnassa ei pitäisi miettiä näin paljon sitä, k u k a museoesineen omistaa. Pitäisi miettiä kokonaiskuvaa, pitäisi olla kokoelmanhoitosuunnitelma joka sisältää suunnitelman tarpeettomien kappaleiden poistamisesta ja säilytettävien yksilöiden realistiset kunnostus- ja rahoitussuunnitelmat. Lisäksi ennen toimeen ryhtymistä olisi oltava suunnitelma siitä miten kalusto suojataan ja minkälainen näyttely siitä kootaan.

Jos ideana on vain haalia omalle kasalle mahdollisimman monta esinettä ilman sen kummempaa ajatusta kunnostamisesta ja esillepanosta, lopputuloksena ei ole kokoelma. Lopputuloksena on puhkiruostunut romukasa, jota kovin moni ei halua maisemassaan nähdä. Myös se on rikos, nimittäin ympäristörikos.

Suurten museoesineiden deponointiin liittyy piirre, jota museoitsijat eivät useinkaan osaa nähdä. Sijoittaminen on sinänsä sopimuskysymys ja niin voidaan yhteisymmärryksessä toimia. Sopimus on kuitenkin säilyttäjälle huono, jos sijoitus tapahtuu määräämättömäksi ajaksi eikä omistaja anna mukaan kunnostus- ja säilytysrahoitusta. Kun vuodet kuluvat, aluksi hienostakin museoesineestä tulee rappeutuva kuluerä ja lopulta jäteongelma.

Äsken tuli läärättyä digiasioita, meikäläisellä on digipeukalo keskellä kämmentä. Mutta siis: Ollille piti vastata: näin arvelinkin, ja kun käsitys on ollut ja on että HMVY ymmärtää kalustosta ja on kunnollinen yhdistys, niin olin hetken sillee: häh? Se johtui, joko jonkun tekstin epäselvyydestä, tai viasta omassa ymmärryksessä. Mutta siis, asia on kunnossa ja selkeä. Ja hyvää museojunatoimintaa tosiaan teikäläisiltä, itsekkin piti tulla useammallekin museojuna-ajolle, mutta opiskelukiireet on nyt mitä on. Mutta kuha kerkee. Kesän dieselvetoiset reissut olivat kyllä mahtavia!

Luulin, että kauniisti kunnostetun VTS-vaunun 339 romutusyritys olisi ollut pahinta, mitä kyseiselle vaunusarjalle voi tapahtua, mutta sitä vastoin toiveeni meni metsään, vieläpä saman vuoden puolella. Tämän menettelyn ei missään nimessä pitäisi edustaa sitä, miten museoraitiovaunuihin suhtaudutaan, mutta kaksi jotakuinkin samankaltaista tapausta, joissa vaunuja romutetaan omistajalta kysymättä, enteilevät epämiellyttäviä oletuksia museokaluston tärkeydestä. Olivatkohan romutuksesta vastaavat kartalla siitä, että VTS:n romutuspäätöksellä toistettiin varsin uskollisesti toukokuun tapahtumia? Kenties eivät.

En nyt erottele yksittäisiä kalustotyyppejä, vaan ihmettelen sitä, että kuinka on mahdollista romuttaa toisen omaisuutta. Aivan vastaava tilanne, että antaisin oman autoni automuseoon näytille ja tilanpuutteen takia automuseo romuttaisi sen. Toivottavasti kaluston omistajat vaativat samanlaisen kaluston romutetun tilalle, ei rahallista korvausta vaan samanlaisen kuin romutettu, vaikka uudisrakenteen, jos vanhaa ei enää ole saatavilla. Ja romuttaja/romutuksen tilaaja rikosoikeudelliseen vastuuseen toisen omistaman omaisuuden tuhoamisesta. Rikosnimikkeeseen en ota kantaa, onko tämä törkeä tuhotyö vai joku varkaus vai mikä, se on oikeusviranomaisten tehtävä tarkaista.

Herra Lasse, olen samaa mieltä kanssasi, jos huolehdit sijoitetusta museoesineestäsi tai maksat säilyttäjälle. Eri asia on, jos unohdat sen 40 vuodeksi museon pihaan ruostumaan. En kiistä omaisuudensuojaasi unohduksenkaan kyseeseen tullessa, mutta kyllä 40 vuoden jälkeen ristiriidassa omaisuudensuojan rikkomisen kanssa on pääasiassa ympäristölaki.

Jotta nyt ei synny väärinkäsitystä, en ole kehottanut ketään rikkomaan toisen omaisuudensuojaa, enkä aio kehottaakaan. Odotan ihan mielenkiinnolla omistajien kantaa tapahtuneeseen. Olettaen että veturien omistaja on VR, en tosin odota kovin jyrkkää reaktiota. Tähän asti omistajalla ei näytä olleen vuosikymmeniin mitään kiinnostusta vetureita kohtaan.

Raitiovaunujen osalta on sanottava, että niiden suurin uhka on toiminnan täydellinen järjestäytymättömyys. Vaunuja seisoo sateessa lahoamassa sielä sun täällä, eikä mikään museo ota kantaa niiden säilyttämiseen koko maassa. Helsingin kaupunki ei ole kiinnostunut joukkoliikennemuseon pitämisestä. Voisiko sitten Tampereen kaupungilla olla hartioita toiminnan järjestämiseen? Onhan kaupungissa ollut omaa vaunujen valmistusta, eikä sekään aika ole niin kaukana, kun ensimmäiset Tampereen raitiovaunut menevät uusintaan.

Eräs kiinnostava piirre tapahtuneessa on. HMVY:n tiedoituspolitiikka näyttää muuttuneen selvästi parempaan suuntaan. Aiemman kahden puheenjohtajan aikana yhdistys ei halunnut ottaa kantaa juuri mihinkään, kun olisi pitänyt käsitellä mm. ihmisoikeuskysymyksiä. Pidän kehitystä hyvänä, ja toivon että yhdistys jatkaa uuden puheenjohtajan johdolla samaa linjaa.

Mitenkähän kauan omistusoikeus säilyy ja miten se todistetaan?
Esim. poliisihuutokaupoissa myydään jatkuvasti hylätyksi katsottua tavaraa.

Tällaisessa tapauksessa olisi museon/puiston pitänyt viimeistään 10 vuoden jälkeen olla yhteydessä omistajiin ja kysyä, että aikovatko huolehtia kalustostaan, vai maksavatko kulut, että museo huolehtii, vai lahjoittavatko museolle, vai vievätkö romunsa mihin haluavat.

Juu on kyllä aika absurida väittää, että "ympäristölaki" oikeuttaisi yksityistä hävittämään toisen yksityisen omaisuutta aina "tarvittaessa".

Asiasta löytyy myös YLEn uutinen: https://yle.fi/a/74-20119028

Haapamäen kyläläisten fb-ryhmässä on ollut kuvia täysin romutetusta venäläisestä L-höyryveturista ja voinee olettaa että myös TE-veturikin on romutettu? Nuo lienivät Keuruun kaupungin hankkimia.
Sitten on kysytty Arvo Ylppö -veturin peräänkin, eli Tk2. Sekin on kai poissa. Entä mitä kaikkea muuta...

Veturipuistosta katosi kaksi VR:n höyryveturia – poliisi tutkii

Veturien katoamisen huomasivat paikalliset veturiharrastajat.

Poliisi tutkii Keski-Suomessa erikoista tapausta, jossa Haapamäen höyryveturipuistosta on viety romuttamolle höyryvetureita ilman omistajien lupaa.

Sisä-Suomen poliisin mukaan asiasta on tehty rikosilmoitus noin viikko sitten. Poliisi tutkii tapausta törkeänä kavalluksena.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Kari Aaltion mukaan rikosnimikkeeksi tulee luultavasti myös törkeä vahingonteko. Nimikkeet tarkentuvat tutkinnan edetessä.

Ylen tietojen mukaan veturit ovat VR:n omaisuutta, ja ne on viety romuttamolle ilman omistajan lupaa. Aaltion mukaan romuttamolle on viety myös kaksi raitiovaunua, jotka ovat yksityisten ihmisten omistamia.

Poliisi ei kerro, ketä tapauksessa epäillään tai kuka rikosilmoituksen on tehnyt. Tutkinta etenee omistussuhteiden selvittämisellä, kuulusteluilla ja materiaalin hankinnalla.

Paikalliset harrastajat huomasivat veturien hävinneen
Haapamäen höyryveturipuisto sijaitsee Keuruulla Keski-Suomessa. Veturien katoamisen huomasivat paikalliset veturiharrastajat, jotka ilmoittivat asiasta Suomen rautatiemuseoon.

Rautatiemuseon johtaja Tiina Lehtinen kertoo ilmoittaneensa asiasta VR:lle.

VR ei kommentoinut asiaa Ylelle viikonlopun aikana.

VR:ltä kerrottiin kuitenkin perjantaina Suur-Keuruulle, että konsernissa tiedetään, että sen omistamia höyryvetureita romutetaan Haapamäen höyryveturipuistossa.

– Edellytimme, että luvaton toiminta keskeytetään välittömästi, VR:n rahoitus- ja riskienhallintajohtaja Janne Runsamo sanoi Suur-Keuruun haastattelussa.

Runsamon mukaan luvatta on ehditty romuttaa kaksi VR:n käytössä ollutta TR1-höytyveturia, jotka tunnetaan myös Risto-vetureina.

Lehti kertoo, että VR on käynyt neuvotteluja vetureiden omistussuhteesta. Neuvottelut ovat kuitenkin vielä kesken, eikä VR ole antanut lupaa kaluston hävittämiseen.

Suur-Keuruulle höyryveturipuiston yrittäjät kertovat romuttaneensa huonokuntoista kalustoa. He myös vakuuttavat lehdelle romutettujen olleen heidän omaa kalustoaan.

Yle ei sunnuntaina tavoittanut höyryveturipuiston yrittäjiä.

Osat voivat olla satojen tuhansien arvoisia
Janne Runsamon mukaan taloudellisesti kyse on lähinnä keräysmetallin arvosta.

Suomen rautatiemuseon Tiina Lehtinen toteaa, että romurautana yksi veturi olisi noin 20 000 euron arvoinen.

Lehtisen mielestä veturit eivät kuitenkaan ole romurautaa. Hänen mukaansa niitä on säilytetty Haapamäellä muun muassa varaosien vuoksi, sekä siksi, että niitä on ollut mahdollista vielä kunnostaa liikennekäyttöön.

– Risto-veturit eivät ole aivan ainutlaatuisia, mutta niiden osat voivat olla satojen tuhansien eurojen arvoisia, kertoo Lehtinen.

Lehtisen mukaan suomalaiset veturiharrastajat ovat juuri kunnostamassa liikennekäyttöön yhtä Risto-veturia.

– Jos osia ei löydy Suomesta, niiden teettäminen ulkomailla voi tulla todella kalliiksi.

Myös rikoskomisario Kari Aaltio mainitsee, että vastaavanlaiseen veturiin hankitut akselit olivat maksaneet 100 000 euroa kappale. Aaltion mukaan yhdessä veturissa on neljä akselia.

Aaltion mukaan ainakin tutkinnassa mukana olevat raitiovaunut ovat edelleen romuttamolla. Hänellä ei ole tietoa veturien ja raitiovaunujen tämänhetkisestä kunnosta.

Kaikki VR:n veturit olivat vielä kesällä tallessa
Haapamäen höyryveturipuisto perustettiin vuonna 1988, ja sitä pidetään maailman suurimpana höyryveturipuistona.

Puisto on yksityisyrittäjien omistama ja ylläpitämä, ja yrittäjä vaihtui muutama vuosi sitten.

Suomen rautatiemuseon johtaja Tiina Lehtisen mukaan puistossa on noin kymmenkunta VR:n omistamaa veturia sekä yhdistysten ja yksityisten tahojen omistamia vetureita, vaunuja ja raitiovaunuja.

Lehtisen mukaan VR kriisivarastoi veturit Haapamäelle höyryveturikauden loppuessa, jotta ne oli mahdollista ottaa tarvittaessa uudelleen käyttöön.

Kriisivarastot purettiin aikanaan, mutta veturit pysyivät Haapamäellä, koska niiden ympärille oli kehittynyt puistotoimintaa.

Lehtisen mukaan VR on myynyt vetureita pois puistosta vuosien varrella. Viime kesänä puistoon tehtiin tarkastus ja kaikki veturit käytiin läpi.

– Vielä silloin siellä oli tallella kaikki, mitä pitikin, Lehtinen sanoo.
https://yle.fi/a/74-20119028

Pääjohtaja Erkki Aalto,jonka tunsin  lahjoitti aikoinaan Arkkiatri ylilääkäri  Arvo Ylpön kanssa sovittuaan ulkopuolisesti kunnostetun Tk2 veturin Lastenlinnan sairaalalle lasten leikkikentälle!
Tällä veturilla kultuurisellisesti oli jalo tunteisiin menevä  kertomus joka on myös dokumentu filmiarkistoihin ja maamme yhteiseen rautatiehistorialliseen muistiin ,en ymmärrä mitä nyt tapahtuu!(I's Breking My Heart)
Ei vaikuta aikuisen ihmisen touhulta!

Siel on joku ihan kipee tyyppi takana.

Kauniisti sanottuna, Touhu tuolla tavalle ei missään suhteessa lisää yhteisymmärryksen ja yhdessä tekemisen motivaatiota vaan toimiikin  täysin väärään suuntaan lietsotaan epäluottamusta ja epäluuloa sekä turvattomuutta arvokkaan kaluston kohtalosta,tätäkö halutaan?

Sitä varmaan. Siellä jollain tosiaan on pipi pönttö.

 "There will never Be any Peace" The Chi -Llites 1974.

Ihan silkkaa uteliaisuuttani kysyn, mitkä "Ristot" on romutettu ja missä ne on romutettu? Lehtijutusta saa kuvan, kuinka kaksi Ristoa olisi viety kaikessa hiljaisuudessa - ikään kuin "yön pimeinä tunteina" romuttamolle.

Asiasta kun on nyt syntynyt kaksi eri ketjua, niin ensimmäisen aloitusviestissä kerrotaan, mitkä Tr1 veturit on romutettu: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15563.msg116769#msg116769

Ylläpito voisi kyllä yhdistää nämä ketjut seurannan helpottamiseksi

Onko tämä nyt uusin trendi museokaluston kohtelussa?

Eli hallintotehtäviin on valittu nuoria ja typeriä jauhojulppeja, jotka ymmärtävät museaalisuuden tärkeydestä yhtä paljon kuin sika hopealusikasta?

Nämä, jotka nöyrästi hokevat "kylläkylläkyllä" ja kieli syvällä Very Big Bossin sanonkomämissä?

Toukokuinen Helsingissä tapahtunut museoratikoiden kanssa porsastelu oli kouluesimerkki tästä.

Muistan, kuinka joskus 1990-luvun hulluina vuosina, höyryvetureiden ja niiden varaosien romuttamista tuolla organisoi eräs keskeinen kylätason pätemistarpeinen "taustavaikuttaja", joka kuitenkin loppuviimeksi ymmärsi höyryvetureista ja niiden arvosta yhtä vähän, kuin sika jalkapallosta. Perusteluna hän esitti mm. -"Olen keskustellut VR:n X.X:n kanssa, eikä Suomessa tulla enää entisöimään yhtään höyryveturia", joten Wilsonin varakattila, isonumeroinen määrä käyttämättömiä vetureiden pyöränrenkaita, sekä paljon muuta todellista varaosaa meni romuksi, ja tuolloin lähes pilkkahinnalla. Tämän "visionäärin" ilmoituksen jälkeen Suomessa on entisöity jokunen höyryveturi.

Täytyy toivoa, että poliisilla, ympäristö- ja työsuojeluviranomaisilla on resursseja tutkia, purettiinko asbestit määräysten edellyttämällä tavalla sekä.se että romutuspaikka siivotaan säädösten edellyttämällä tavalla.

Ylen uutinen koski kahta romutettua raitiovaunua ja kahta Ristoa, mutta onko näiden lisäksi vielä pilkottu mm. Tk2 ja muita vetureita?

Muistaakseni venäläinen L veturi ostettiin suoralla kaupalla ja varsin halvalla. TE (BR 52) vaihdettiin Pietariin toimitettuun Tk3 1105:n Molemmat kaupat toteutettiin Keuruun kaupungin toimesta.

Siivoamisen järkevyyden tai sen välttämättömyyden vastikkeeksi, esitän täysin vastaisen mielipiteen ja tulkinnan siitä, kuinka esim. keski-Euroopassa kymmenien höyryvetureiden "romupihat" vetävät yleisöä lähes jonoksi asti. Esimerkkeinä Hermeskeil ja Falkenberg (Elster). Molemmat suuret, romutason kokoelmat ovat saman yksityishenkilön omistuksessa infroineen ja maksavia asiakkaita lappaa aina, kun portit ovat auki. Eli myyntiä on. Tämän myötä myös edistystä säilytettävän kaluston kunnon osalta on ollut havaittavissa. Toki tiedostan, ettei Suomi ole samassa asemassa matkailijavirtojen suhteen, kuin esim. Saksa.

Esa J. Rintamäki: "...nuoria ja typeriä...". -Hei mäkin oon paikalla ;D Ei se vanhan kaluston arvostus ole iästä kiinni. Vai olenko ainoa sarjassani...?

Tänään tämä "Veturigate"on päässyt myös Iltasanomien otsikoihin!

Mitä siis on kaiken kaikkiaan kadonnut/romutettu? Ketjussa puhutaan kahden raitiovaunun ja kahden Riston lisäksi väljästi myös L ja TE sekä Tk2 vetureista? Mitä muuta?

Jokin v**un Tilataksi Oy ja Höyryveturiperinteen vaaliminen... kalskahtavat lähinnä täysin rikkinäisiltä ja niin ristiriitaisilta soraääniltä keskenään. Miten tilanne on jälleen kerran päässyt näin pahaksi?

https://yle.fi/a/74-20119121

Tämä artikkeli on päässyt useaan mediaan tänään. Ainakaan YLE:n artikkelin kuvamateriaan perusteella kyse ei ole kahdesta Ristosta ja raitiovaunuista vaan myös ainakin L-veturin jäänteitä on havaittavissa.

Mitäköhän muuta puistosta on hävinnyt?

Itse katsoin kans samaa että eikös nuo punaiset pyörät kuulu siihen Neuvostoliittolaisten Joutsen-veturiiin. Kohtuu härskiä touhua pilkkoa Suomen suurin muistomerkkiveturi, vaikka ei idän tuotteet toki tällähetkellä kovin rajussa nosteessa ole, minusta tuo oli koko puiston mielenkiintoisin veturi.

Tsekkasin ton linkin uutiseen. Semmonen juttu, että tänä yönä en kyllä pitkään aikaan nuku. Varmaan parhaillaan tulee savua korvista. Sen verran härski homma.

Tähän viitaten: näyttää siltä, että Höyryveturipuiston tunkeminen tuollaiseen kurjaan pikkukaupunkiin keskelle-ei-mitään kantaa nyt sitä hedelmää, mitä itse uumoilin, kun Junat-lehdestä aikoinaan luin Wilskin varakattilan tuhoamisesta, kovin yllättyneenä vielä.

Oliko Haapamäki virhetikki? Siltä näyttää, kun pikkusieluisilta nilkeiltä (kaupungin hallinnossa) ei lähde koskaan mitään muuta kuin pikkusieluisia ja halpamaisia päähänpälkähdyksiä ja tekoja! Malliesimerkki nurkkakuntaisesta ja sokeasta kyläpolitikoinnista.

Suomalaisilta politikoitsijoilta puuttuu tyystin kyky nähdä asiayhteyksiä vaalikautta pitemmälle, tämä on nähty liian monta kertaa. Silkkaa impotenttia puuhastelua jonkun tyhjänpäiväisen kylätyrannin arvovallan pönkittämiseksi.

Haluaisin tietää tässä herra Toivosen mainitseman pätemisentarpeella hevostelleen henkilön sukupuolen. Vai lieneekö näitä intersellaisia..!?

Mitenkäs tämä liittyy veturikeskusteluun?

         '' Vai lieneekö näitä intersellaisia..!?''

Onko intersellaisilla jotain himoja veturien tuhoamiseen?

https://yle.fi/a/74-20119121

Yle löysi Haapamäen höyryveturipuistossa romutetun Risto-veturin palasina liminkalaiselta romupihalta


Romuta Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Mutanen kertoo, että yhtiö pysäytti purkutyöt heti, kun VR:n käsky tavoitti romuttajat.

Romuta, höyryveturipuisto ja VR sopivat, että jo romutettu veturi ja puretut raitiovaunut kuljetetaan Haapamäeltä Liminkaan. Valtaosa veturista on menossa romuraudaksi.

Varaosiksi kelpaavat osat, kuten jopa 100 000 euron arvoisiksi arvioidut veturin akselit, odottavat Limingassa selvyyttä veturien omistussuhteista. Myös romuraudasta saatavat myyntitulot menevät aikanaan veturien omistajalle.

Mitkähän on Puiston ylläpitäjän kulttuurihistorialliset arvot? Homma meni päin Mäntyä osastolle! Mitähän ulkomaalaiset junaharrastaja kolleegamme asiasta tuumailevat ainakin Höyryveturipuisto on saksalaisten ja muiden harrastajien hyvin tuntema,sekä arvostama paikka! Mainehaitta saattaa olla meille melkoinen koska kulttuurihistorialliset arvot sivistyneessä maailmassa on luokiteltu korkealle!

Hetken ajattelin kyseessä olevan puiston siistiminen, mikä on selvästi hyvin tarpeellista, mutta tutkin myös Haapamäen Höyryveturipuisto Oy:n talouslukuja. Vuodet 2021 ja 2022 ovat kumpikin lähellä nollatulosta. Mutta vuoden 2023 liiketulos on -13 000 € ja tilikauden tulos -35 000 €. Onkohan tässä nyt kyseessä puiston talouden paikkaaminen keinolla millä hyvänsä? Se ei olisi ensimmäinen kerta puiston historiassa, kun kylmää rautaa on muutettu käteiseksi vetäjän taskuun.

Museolta tai tässä tapauksessa liiketaloudellisin perustein toimivalta puistolta voisi edellyttää edes jonkinlaisen kokoelmapolitiikan olemassa oloa. Kokoelmapolitiikan täydellinen puuttuminen voi johtaa tällaiseen sekoiluun, jossa naapurinkin omaisuus tulkitaan omaksi.

Somessa on jonkun verran kommentteja puistosta eikä kaikki ole aivan mairittelevia. Vauva.fi:ssä puhuttiin jo 2019 "Martti Vainion kaatopaikasta". Suomi24:ssä on myös ollut keskustelua Haapamäestä, puistosta ja "asemapäällikön" touhuista. Otsikoista mainittakoon "Haapamäen romut".

Google mapsin arvosteluissa puistoa on viime aikoina kuvailtu ränsistyneeksi ja huonosti opastetuksi. Kommenteissa mainitaan, että vetureihin ei enää saa kiivetä katsomaan hyttejä. Pikku-hurun puuttuminenkin on noteerattu. Useat sanovat, että aika on ajanut ohi ja että puiston parhaat päivät ovat takanapäin. Arviointi 3,9 / 5 googlessa on silti melko hyvä saavutus.

En ole seurannut itse höyryveturipuiston toimintaa ja kehitystä, sitten 1990-luvun puolivälin. Kysyisinkin, onko Haapamäen Höyryveturipuisto Oy edelleen Keuruun Kaupungin omistama yhtiö, vai onko se kenties myyty vuosikymmenien kuluessa uudelle omistajalle?

Tässä kohtaa suosittelisin harrastajayhteisöille ja museoliikennetoimijoille pitkän etäisyyden ottamista varsinaisen Höyryveturipuiston kohdalla. Moinen hämärä romutussooloilu tullaan aivan varmasti noteeraamaan myös ulkomailla, eikä suinkaan positiivisessa mielessä.

Tiedä sitten, miten menetellä. Jos boikottaaminen johtaa Jumbo 609:n ja Henskeli 1800:n tuhoon, niin  sekään ei välttämättä ole hyväksi.

Mielestäni kaikista parhain konsti olisi tehdä asiasta hyperjulkinen ja tiedottaa asiasta ulkomaisille harrastajakollegoille niin laajalti kuin mahdollista. Jos sieltä päin tulisi jotain painostusta/panostusta, niin eikun pelit soimaan!

Erityisesti puiston nykyjohdon kroonisesta typeryydestä kertominen voisi olla hyväksi?

Haluaisin tietää tässä herra Toivosen mainitseman pätemisentarpeella hevostelleen henkilön sukupuolen. Vai lieneekö näitä intersellaisia..!?
[/quote]

Kyseessä oli miespuoleinen ikääntynyt henkilö, joka ei ollut varsinasta Keuruun Kaupungin/Höyryveturipuisto Oy:n/Keuruun Matkailun henkilökuntaa ja ilmeisesti oli joskus työurallaan ollut rautateiden palveluksessa. Ei kuitenkaan VEK. Omien sanojensa mukaan häntä oli pyydetty selvittämään, kuinka paljon hyödytöntä materiaalia voidaan romuttaa ja myydä. Tässä selvityksessä lahjaton amatöörimäisyys, täysi tietämättömyys ja kapea katsantokanta muodostivat asennevammaisuuden kera sen ainoan lähestymistavan tuon materiaalin osalle. VR oli tuolloin ilmeisesti X.X:n kertomana ilmoittanut, ettei SE tule enää korjaamaan yhtään höyryveturia ajokuntoon. Huomautin kuinka parhaillaan myös muualla kuin VR:n pajoilla rakennetaan ajokuntoisiksi höyryvetureita. Jopa useammassakin paikassa Suomea. Vapaasti siteeraten suunnilleen näin: - "poikasten touhuilua, vailla valmistumista milloinkaan" - oli suurin piirtein hänen vastauksensa minulle. Ja hetkien kuluttua alkoi siis romuttaminen. Nyt ko henkilö on jo ilmeisesti edesmennyt? Tässä romutuserässä meni todella paljon uusia ja myös hyväkuntoisia varaosia sulattoon. Taisi mennä jokunen veturikin. Noiden osien hankkiminen tulevaisuudessa, saattaa osoittautua varsin kalliiksi ja hankalaksi. Saadut vähäiset rahat ilmeisesti käytettiin osakeyhtiön surkean talouden pönkittämiseen.

Mehtään män.

No nythän tapahtunutta tutkitaan poliisin toimesta törkeänä kavalluksena ja mahdollisesti toisena rikosnimikkeenä olisi törkeä vahingonteko. Molemmista rikoslain mukaan voidaan tuomita vankeutta. Eli ei vaikuta kovin heppoisilta teoilta nämä enää.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010778410.html
Nyt juttu ontuu. IS uutinen kertoo kahden Riston tulleen laittomasti romutetuksi. Mikä röyhkeys! Kuitenkin jutun kuvituksessa ja videostriimissä näkyy myös L-veturin kappaleita, mm vetopyöriä. Entäpä TE (BR52)? Jne...Siis kuinka monta veturia on kaikkiaan tullut romutetuksi, ja mitä muuta mahdollisesti on kadonnut?

Tällainen kavallustoiminta (poliisin tutkintanimike) on hyvä viheltää heti poikki runsain sanktioin.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Rautatiemuseon tulisi viipymättä irtisanoa kaikkien vetureidensa sijoituksen Haapamäen Höyryveturipuistoon. Hk5, Hv2, Tv1 ja Tv2, Pr2 ja oliko kenties Tk2 myös? Kun kerran "arvoisa puistoyrittäjä" näin innokkaasti haluaa muuttaa veturipuistonsa, pelkäksi keski-ikäisten biletys- ja viinanmyyntipaikaksi, - keinolla millä hyvänsä, ja vaikka vähän likaisemmillakin sellaisilla, - niin tokihan sitä tahtotilaa tulee mitä kiireimmin kunnioittaa ja kaikin mahdollisin keinoin  edesauttaa. Tilaa pitää saada, ja sitähän saadaan roudaamalla veturit ulos puistosta. Mikäli puistossa on joidenkin muiden toimijoiden omistamaa kalustoa, niin sama niille. Kylmästi ulos. Eiköhän jo 2020-luvulla riitä tällaisen primitiivisen hölmöilyn suvaitsemisen lopettaminen. Kyseinen omistaja on jo 100% todistanut olevansa tuhovoimainen ja -hakuinen toimija Suomalaisen Rautatieperinteen säilyttämisen estämiseksi. Tätä sekopäistä p-aukisten romutustouhuilua on katseltu aivan riittävästi - siis todellakin liikaa, sitten 1990-luvun alun.

Myöntää täytyy. Kipeetä tekee jälleen. Rautatieharrastukseni lopahti 1990-luvulla osittain juuri tästä syystä. Keuruun Kaupungin yhtiön umpisurkeaa taloutta ja edes-takaisin tempoilevaa kyvytöntä päätäntää & poliittista suhmurointia paikattiin romuttamalla kymmeniä vetureita ja iso määrä erinomaisen käyttökelpoisia varaosia. Nyt 30 vuoden jälkeen puisto on ilmeisesti yksityisomistuksessa? Ja sama umpi-idioottimainen meno sen kun vain jatkuu hourulassa... Vaikka tuolloin 1990-luvulla todettiin, ettei romutuksia enää milloinkaan tehdä. Satavarmasti! Noihin lipeväkielisiin saastoihin kun ei vain voi luottaa!

Mihinkäs meinaat että ne sitten sijoitetaan?

Veturipuiston omistaja on yksityinen liikeyritys:
Oulun Tilataksi Oy (2523473-5), jolla on kaksi aputoiminimeä:
Taksi 299 Oulu ja
Haapamäen Höyry & Camping

Yrityksen vastuuhenkilöt ja omistajat ovat:
16.04.1972 Nikula, Juha Petri, Suomen kansalainen, Oulu
22.12.1972 Teräs-Nikula, Sari Hannele, Suomen kansalainen, Oulu

Toimitusjohtaja on Teräs-Nikula, Sari Hannele.

Tämä kaikki on PRH:sta saatavaa julkista tietoa

Kyseinen henkilö tuntuu olevan sitä mieltä somessa että koska muillakin on romuja niin miksi hänellä olisi. Ihmeellistä pommitusta ja ketkuilua laittaa huonokuntoisimpien vetureiden kuvia Hmvy:n ja Pro Haapamäen sivuille. Henkilö lienee päästään vajaa niinkuin me taksikuskit yleensä ollaankin kun tulosta ei ole.
Saa mun puolesta jatkaa taksiuraansa Oulussa ja myydä Haapamäen liiketoiminnan edelleen. Tässä skenessä on onneksi ihmisiä jotka ymmärtävät A) kaluston arvon ja B) liiketoiminnan periaatteet.

Oulun tilataksi Oy vaikuttaa todella uskottavalta Höyryveturipuiston pyörittäjältä!  >:(

Yritys ei ole työnantajarekisterissä (pakollinen, jos palkattuja työntekijöitä)
Yritys ei ole ALV-rekisterissä (pakollinen, jos hiukkaakaan arvonlisäverollista liiketoimintaa)

Liikevaihto on kehittynyt hienosti!
- 2020 81 k€
- 2021 4 k€
- 2022 3 k€
- 2023 0 € (!)
- 2024 0 € (!)

Omavaraisuusaste on erittäin mainiot -258% (!!!)

Firma on sellainen, että sillä on hyvin vähän tekemistä rehellisen tai todellisen liiketoiminnan kanssa ja kukaan täysipäinen ei myisi tai muuten asioisi tällaisen yrityksen kanssa.

Viikon huonon huumorin kevennys:
Haapamäen Höyryveturipuisto Oy on päättänyt muuttaa nimensä Haapamäen Höyryveturipoisto Oy:ksi!

Toinen nimivaihtoehto oli: Hoopomäen Houruveturipoisto Oy.

"Ja jälleen kerran täytyy lainata edesmenneen vek E. Palojärven sanoja: "Asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja.""

Tähän täytyy kyllä nyt yleisellä tasolla kommentoida sen verran, että nykyään kirjanpitovelvollinen saa esittää tiettyjen ehtojen täyttyessä tuloslaskelman soveltamalla ns. bruttotuloskaavaa, jossa tuloslaskelman erät liikevaihto, valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos, valmistus omaan käyttöön, liiketoiminnan muut tuotot sekä materiaalit ja palvelut esitetään yhteenlaskettuna eränä nimikkeellä ”Bruttotulos”. Tällöin liikevaihtoa ei eritellä tilinpäätöksessä, eikä sitä siten julkaista missään, ja se selittää, miksi se joidenkin yritysten kohdalla puuttuu tai on joissain palveluissa virheellisesti esitetty nollana, vaikka sitä tosiasiassa onkin voinut kertyä vaikka kuinka paljon.

Näitä ruotiessa täytyy olla siis tarkkana, ja tietää, mistä puhuu, eikä moittia mitään ilman pitäviä perusteita. Höyryveturipuiston liiketoiminnasta vastaa Haapamäen Höyryveturipuisto Oy, ja yritys on ollut sekä alv- että työnantajarekistereissä jo ihan perustamisestaan saakka. Toisin sanoen, tekemäsi erittely ei ole sellaista, joka itsessään toimisi todisteena väitteelle liiketoiminnan rehellisyydestä tai todellisuudesta.

Tämän kommentin kirjoitan aihepiirin vihkiytyneen alan ammattilaisen ominaisuudessa.

Kuinkahan moni "VR-herroista"  edes tiesi noiden vetureiden omistussuhteista  tai olisi jopa ollut kiinnostunut niistä? Tietenkin toisen omaisuuden varastaminen on rikos, eikä puolusteltavissa.

Jos nuo talousluvut pitävät paikkansa, niin: A L A R M ! ! !  Toivottavasti ulkopuolisten vetureiden, ym rautatiekaluston poissiirrot alkavat välittömästi. En mitenkään voi välttyä ajatukselta, että noiden kahden 0€ vuoden tulosta olisi yritetty paikata luvattomalla romutuksella. Nuo luvut eivät kerro mistään muusta, kuin täydellisestä sakkaustilasta.

Hajasijoitus ja mahdollinen deponointi myös muille yhteisöille on varteenotettava vaihtoehto, ellei esim. HMVY:llä ole resursseja tai halua ottaa noita säilytykseen.

Siellä taisi mennä myös muiden, kuin VR:n omaisuutta. Raitiovaunut. En suostu uutisissa ilmi tulleiden tietojen perusteella uskomaan, että romutuksen tilaaja ei muka olisi tiennyt romutettavan kaluston todellisia omistussuhteita. Ja yrityksen kaikki taloustiedot viimeisen 4-5 vuoden ajalta, vain tukevat tätä skenaariota.

En tiedä mitä tuolla "Haapamäen höyry & Campingissa" on ajateltu, vaiko tuskin edes mitään? Ilmi tulleet talousluvut kertovat pikemminkin noiden käsien siirtyneet isokokoiselle paniikkkinappulalle, ja ilmi tulleiden luvattomien romutusten olleen sama "arvoisille puistoyrittäjille", kuin pyromaanin palkkaaminen tappiollisen sahan omistajalle.

Ajatellaanpa nyt edes vähän. Suomen Rautatiemuseo = Auktorisoitu korkeimman tason erikoismuseo omalla sarallaan... jatkaisi nykyisellään hallitsemansa kaluston sijoittamista erittäin kyseenalaiseen yhtiöön, jonka toimintatavat/yrityskulttuuri ovat rikostutkinnassa, ja jonka talousluvut ovat vähintäänkin konkurssikypsällä tasolla. Meneekö mielestänne nuottien mukaan, tai edes likimain?

Juha, havaitsen epävireisyyttä.

Oli muuten hyvät nimenpäivitykset Hannulta ja Teuvolta. ;D Tämä on sitä hyvää huonoa huumoria.

Kannataisikohan nyt kuitenkin varmistaa KAIKKI TAUSTAT ja FAKTAT tuosta yhtiöstä, sen henkilöistä ja yrityskulttuurista? Taidat kirjoitella sumean kotiseutu hengen riivatessa?

Olemmeko Olli koskaan edes tavanneet? Hienosti luokittelit minut suoraan asiaa tuntemattomaksi, joka antaa asiantuntijalausuntoja...

Palataanpa aiheeseen:
Olli totesi: "nykyään kirjanpitovelvollinen saa esittää tiettyjen ehtojen täyttyessä tuloslaskelman soveltamalla ns. bruttotuloskaavaa, jossa tuloslaskelman erät liikevaihto, valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos, valmistus omaan käyttöön, liiketoiminnan muut tuotot sekä materiaalit ja palvelut esitetään yhteenlaskettuna eränä nimikkeellä ”Bruttotulos”

Kopioit tuon lauseen suoraan Asteri Oy:n verkkosivuilta.

Eli, Valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista (1753/2015) toteaa seuraavaa (suora lainaus):
"Edellä 2 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimintokohtainen tuloslaskelma laaditaan seuraavasti:

1. LIIKEVAIHTO
2. Hankinnan ja valmistuksen kulut
3. Bruttokate
4. Myynnin ja markkinoinnin kulut
5. Hallinnon kulut
6. Liiketoiminnan muut tuotot
7. Liiketoiminnan muut kulut
8. LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

Aikaisemmin asetuksessa todettiin 2 luvun 1 §:n 1 momentissa "Pienyritys saa kuitenkin esittää I liitteessä säädetyt 1―5 kohdat ja II liitteessä säädetyt 1―3 ja 6 kohdat yhdistettynä Bruttotulos -nimiseksi eräksi."

***
Miten Olli alan ammattilaisena kommentoisit Oulun Tilataksi Oy:n liiketoiminnallista tilaa? Yhtiöllä on samat omistajat kuin Haapamäen Höyryveturipuisto Oy:llä.
- Yritys on raportoinut liiketoimintansa Ollin hienosti kopioiman yleiskuvauksen mukaisesti bruttotulos-nimisenä eränä. Bruttotulos on ollut vuonna 2020 68 k€, vuonna 2021 2 k€, vuonna 2022 4 k€, vuonna 2023 0 k€ ja vuonna 2024 0 k€.
- Yrityksen taseen loppusumma vuonna 2024 oli 26 k€. Yhtiöllä oli kuitenkin pääomalainaa omistajille 82 k€ ja muuta lainaa 12 k€.
- Yrityksen omavaraisuusaste 30.4.2024 päättyneellä tilikaudella oli -257,7%. Tämä saattaa kertoa jotain alan ammattilaiselle?
- yrityksen tilintarkastajaa 30.4.2024 päättyneellä tilikaudella ei ole ilmoitettu

***

Haapamäen höyryveturipuisto Oy:n omistaa Oulun tilataksi Oy:n vauhtikaksikko tasaosuuksin. Myös tämä yritys on raportoinut tuloksensa Ollin hienosti kopioiman yleiskuvauksen bruttotulos-erällä.
- yrityksen bruttotulos on 31.10. päättyneillä tilikausilla ollut 2021 58 k€, 2022 66 k€ ja 2023 135 k€
- Tilikauden voitto on kehittynyt myös mittavasti: 2021 2k€, 2022 2 k€ ja 2023 -35 k€. Vuoden 2024 tilinpäätös pitäisi ilmestyä viimeistään helmikuussa 2025.
- Yrityksen taseen loppusumma on kehittynyt seuraavasti: 2021 126 k€, 2022 119 k€ ja 2023 130 k€
- Taseesta löytyy vuoden 2023 tilinpäätöksestä mm. pitkäaikaista vierasta pääomaa 85 k€ ja lyhytaikaista vierasta pääomaa 67 k€. Näiden jakautumista eri lainoihin ja velkoihin ei ole eritelty tilinpäätöksessä.
- Yhtiöllä ei ole pääomalainaa.
- Yhtiön omavaraisuusaste oli 2023 -16,9%
- Yhtiö maksoi palkkoja vuonna 2023 65k€, vaikka talous oli retuperällä. Vuosina 2021 ja 2022 yhtiö maksoi palkkoja 4k€ ja 9k€.
- Yhtiön liiketoiminnan muissa kuluissa tapahtui mielenkiintoinen hyppäys: muut kulut olivat 2021 -32 k€, 2022 -36 k€ ja 2023 -69 k€.
- rahoituskulut pomppasivat vuonna 2023 -22 k€ tasolle, aikaisempina vuosina ne olivat olleet 0 k€ ja -2 k€
- alan ammattilaisena Olli osannee tehdä näistä luvuista johtopäätöksiä?

***

(Vähän ärsyttää, että joku kokee tehtäväkseen päteä ammttilaisuudellaan. Olen itse toiminut yrittäjänä ja oma yritykseni toimitusjohtajana 26 vuotta ja mm. erilaisia liiketoimintalaskelmia on tehty jokunen pino vuosien mittaan.)

Liikevaihto on kehittynyt hienosti!
- 2020 81 k€
- 2021 4 k€
- 2022 3 k€
- 2023 0 € (!)
- 2024 0 € (!)

Omavaraisuusaste on erittäin mainiot -258% (!!!)

Niin jäätäviä lukuja, ettei noita sivuuta millään keinotekoisella pelastavalla argumentilla. Nolla on nolla! ...eivätkä 4k€ ja 3k€ / 2021 ja 2022, tee paljoakaan eroa nykyiseen karuun nollaan.

Nuo ovat siis saman vauhtikaksikon omistaman Oukun Tilataksi Oy:n luvut. Erityisesti pääomalaina on mielenkiintoinen, yritys on kupattu kuiviin ja nyt se voidaan vetää konkurssiin. Haapamäen höyryveturipoisto Oy:n tilinpäätös antaa saman kuvan, yritys pumpataan tyhjäksi ja laitetaan sitten konkurssiin.

Minussako?

Sitä ennen yritettiin ruopata polttoleikkaajan avulla ja myötävaikuttajana vielä muutama kymppitonni harmaata.

Otetaan vielä tarkasteluun Haapamäen Höyryveturipuisto Oy:n viimeisin tilinpäätös: https://www.dropbox.com/scl/fi/6czd0vaj8r3qdu7ri8uck/tuote-Tilinp__t_s-9324073.pdf?rlkey=y16bt50587mo5b5ze9v0b2d7z&st=0nqhmt4k&dl=0 (https://www.dropbox.com/scl/fi/6czd0vaj8r3qdu7ri8uck/tuote-Tilinp__t_s-9324073.pdf?rlkey=y16bt50587mo5b5ze9v0b2d7z&st=0nqhmt4k&dl=0)

Juha, kysyit meneekö nuottien mukaan ;D. Touhu siis on epävireistä, mistä me täällä lätistään.

Aikaisemmin todettujen seikkojen lisäksi voidaan lisätä muutama asia:
- yritys on pidentänyt viimeisintä tilikautta 18 kuukauden mittaiseksi. Miksi?
- kohdassa yrityksen varojen riittävyys on rivi "Aineellisten hyödykkeiden tasearvon ja käyvän arvon erotus", summa 99490,75 €. Tämä muodostunee puiston höyryvetureiden romumetalliarvosta. Yritys onkin päättänyt tarmokkaasti realisoida tätä omaisuuserää!
- tilintarkastuskertomuksessa ei ollut poikkeavaa.

Yrityksen taloudellinen tilanne on sellainen, ettei sillä ole edellytyksiä toimia pitkään. Lisäksi viime tilikaudella yhtiöstä on pumpattu palkka- ja muina kuluina varat ulos, vaikka yrityksen taloudellinen tilanne ei olisi sitä sallinut.

Hannun yhteenvedot ovat hyvin järkeenkäyviä!

Haapamäen Höyryveturipuisto Oy
3099316-2

Aputoiminimet:
Haapamäen Junapuisto
Haapamäen Veturipuisto
Oulun Projektikonsultointi
Höyryveturipuiston Ravintola

Vastuuhenkilöt:
Hallitus
Puheenjohtaja:
16.04.1972 Nikula, Juha Petri
Jäsenet:
22.12.1972 Teräs-Nikula, Sari Hannele
Varajäsenet:
05.08.1998 Puolakanaho, Maria Katariina

Toimitusjohtaja:
22.12.1972 Teräs-Nikula Sari Hannele

Lisätietoa tapauksesta  https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010781001.html 

Tällä viikolla oli ainakin Aamulehdessä juttu, kuinka romukauppiaat on velvoitettu ilmoittamaan viranomaisille eli poliisille, vähänkään epäilyttävät romumetallierät. Järjestelmä on toiminut hyvin. Näinhän ei ilmeisesti ole kuitenkaan tapahtunut tässä Haapamäki-keississä? Onkohan missään tietoa siitä, oliko romutuksen tilaaja mahdollisesti aiemmin tiedustellut kyseisen romutuksen tilaamista, myös muilta romualan yrityksiltä, ja mikäli oli tiedustellut, niin mikä oli ollut noiden vastaus? Eli siis, oliko mahdollisten tiedusteluiden tuloksena tullut kieltäytyviä vastauksia?

En näkisi että tämä olisi oleellinen ulottuvuus tässä Haapamäki-casessa. Jos yritän kuvitella itseni romuyrittäjän saappaisiin, kärjistäen epäilyttävää olisi jos kolme suomea murtaen puhuvaa nuorta hupparipäistä tulisi kauppaamaan vuokrapakulla sekalaisia kuparitavaroita, kuten maasta revityn näköisiä kaapeleita. Mutta tuskin ei-rautatieharrastajana osaisin epäillä lainkaan, jos höyryveturipuiston yrittäjä toisi ränsistyneen näköisiä höyryvetureita (tai vastaavasti kuvitteellisen "museovenepuiston" omistaja uppoamispisteessä olevia veneitä) saatesanoin "haluamme keskittää resursseja ja kunnostaa tärkeiksi katsomiamme yksilöitä" kuten yhden uutisen mukaan oli romuttamisen syyksi kerrottu. Olelettavasti en osaisi epäillä mitään vääryyttä.

Tein hiukan omia tutkimuksia, joten:

Romukauppiaat.fi: romuliikkeitä on Rma, Jy, Ikaalinen, Kpy, Lai, Kji, Pp, Tpe, Keu, Jäs, Ov, Alv, Kuortane, Äht, Kha, Jämijärvi, Pko ja Vs.

Kuusakoski-firmalla: 19 kpl, mainittakoon Pri, Muurame ja Lapua.
Romuta Oy: Liminka, Lahti, Kouvola ja Hämeenlinna.

Matka Haapamäeltä Liminkaan reittiä:
Hpk -> Jy, VT 23: 73,0 km
Jy: Keljon liittymästä "Ysitietä" kohti Tourulaa (VT 4 liittymä) = 4,2 km
VT 4 (E 75) (via Äänekoski, Konginkangas, Viitasaari, Pihtiputtaa, Pyhäsalmi, Kärsämäki, Pulkkila, Rantsila, Ala-Temmes) VT 8:n liittymästä vasemmalle -> Liminka (3,3 km), tekee 315,5 km. Kaikki yhteensä eli Grand Total: 396,0 km.

Entäpä mahdollisia oikoteitä:

Hpk -> Keu VT 23 kuten edellä (14,5 km)
Keu -> Multia KT 58 (20,7 km)
Multia -> Uurainen -> Hirvaskankaan tienhaara (maantie 627) = 51,3 km, josta vasemmalle pohjoiseen VT 4:lle, kohti Liminkaa: tekee yhteensä 349,3 km.

Erotus: 46,7 km. Jos olisin rekkakuski, jolta on "edellytetty" ripeää toimintaa, niin itse olisin oikaissut Uuraisten kautta. Siellä ei kovin paljon uteliaita silmiä olisi...

Lisää: Haapamäeltä Parkanoon valtatietä 23 on noin 98 km ja edelleen Poriin 192 km.

Tietysti normimenetelmä olisi kysellä romuttajilta ja kuljetusliikkeiltä tarjouksia ja tehdä valinnat sen mukaan.

Keissin nopeus herättää parit kysymykset: ainakin Veturipuiston omistajilla on ollut hätähätäkiire, eikä mitenkään puhtaita jauhoja pussissaan. Rekkafirmakin, kuinka se nyt noin kiireellä teki "hälytyslähdön"?

Kuinka Romuta Oy Liminka antoi rekkakuskin kipata veturisilppukuormansa laanilleen noin vain, ilman liian tarkkoja kysymyksiä???

Mitenkähän olisi käynyt, jos ne pari harrastajaveljeä eivät olisi olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan?

Vetureiden romuttaminen tällä tavoin on kuin myisi Rembrandtin halvalla poltettavaksi, jotta kehyksiin riittäisi rahaa.

Halvemmalla olisi "puistomestarit" päässeet, jos olisivat pistäneet pystyyn ilotalon makuuvaunuhyteissä!

Kiinnitin huomion samaan. Googlettamalla "bruttotulos", nousee tulosten kärkeen ensimmäisenä Asteri Oy:n sivu. Todellinen taloushallinnon ammattilainen osaa selittää omin sanoin, mitä bruttotuloskaava tarkoittaa.

Bruttotuloskaavan käyttämisestä huolimatta julkisesti saatavilla olevat taloustiedot heittävät kyseisen yrityksen taloudellisessa mielessä oikealle hehtaarille — voimme siis hyvin arvioida, minkälaisesta yrityksestä on kyse. Hannun analyysi avaa asetelmaa hyvin.

Pienenä yksityiskohtana lisäisin: Kuinka monta rekkakuormallista pilkottua veturirautaa onkaan kuljetettu? Mitkä ovat Tr1 ja L-veturin, sekä erillisen tenderin "kuivapainot"? Menikö em. lisäksi romuttamolle kenties jotakin muuta? Kaksi suurinta sallittua yhdistelmää, eivät kantavuudeltaan ole riittäneet Riston-, L-veturin, ja vielä erillisen tenderin palasten kuljettamiseen. Tuskin edes kolmekaan yhdistelmää riittäisi. Ihan pienestä operaatiosta ei siis voi olla kyse.

Entäs sitten, vaikka sen tiivistelmän sieltä otinkin? Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että asia on näin. Niin ikään seison sanojeni takana, että nollaliikevaihtoon ei voi vedota tavalla jolla sen alunperin teit, ja että liiketoimintaa harjoittaa eri yritys, kuin se jota tuossa perkasit. Siihen minun kommenttini rajoittui, ei muihin talouslukuihin, tai siihen, onko toiminta sitä tai tätä.

Sen sijaan nyt erittelemäsi luvut ovat sellaisia, joiden perusteella näitä johtopäätöksiä (edit: toiminnan tilasta ja laadusta) voidaan tehdä. Edit 2: Eli miten selität, että +135 k€ bruttotulos olisi ammennettu nollaliikevaihdolla?

Ja ei, pelkkä yrittäjänä toimiminen ja toimitusjohtajana toimiminen ei useinkaan tee vielä säädösten asiantuntijaa, vaan kokemukseni mukaan tämä on todellinen musta aukko yritysten johdossa, johon sekä taloushallinto että tilintarkastajat joutuvat puuttumaan.

Minuakin ärsyttää ihan yhtä lailla, että tässä somekiimassa tehdään lynkkauksia väärien tietojen perusteella.

Onko sillä väliä? Määritelmä on silti yksi ja sama, ja Asteri Oy:n sivuilla hyvin tiivistettynä täysin oikein, eikä ole olennaista selittääkö sen omin sanoin vai turvautuuko kirjalliseen lähteeseen väitteidensä tueksi. Menetelmän periaatteen tunteminen on olennaisempaa, joka ammattitaustani puolesta on minulla hallussa, ja sen ansiosta tämän nollaliikevaihdon osasin selittää. Jos olisit alalla töissä, niin tietäisit, kuinka ammattilainen tuon tuosta turvautuu kirjallisiin lähteisiin varmistaakseen, että asia todella on niin kuin sen muistaa tai on ymmärtänyt olevan, tämä sen vuoksi, että kaikki varmasti menee oikein. Joten tämäkin kommentti on sinulta Petri taas turhaa pätemistä ja nälvintää minua kohtaan.

Minulla tätä varmistelutarvetta on nykyisin hieman enemmän nyt kun olen toiminut neljä vuotta johdon laskennan ja raportoinnin parissa, mutta se ei silti nollaa aiemmin hankittua ammattitaitoa mihinkään. Niin ikään olen työskennellyt suuremmille yrityksille IFRS-raportoinnissa, jolloin kansallisten säädösten bruttotuloskaavan soveltaminen käytännön työssä on ollut vähäisempää. Asian tarkistaminen on lillukanvarsi johon ei kannata takertua.

Täällä keskustelussa on pohdittu viimeaikoina monien asioiden ohella romuliikkeen roolia. Romuliike Romuta julkaisi nettisivuillaan asiasta julkisen viestin. Julkaisen osia viestistä, loput voitte katsoa Romuta Oy:n Facebook-sivulta.

"Voihan veturi!
Olemme tilanteessa, jossa vilpittömästä aikomuksestamme huolimatta olemme aiheuttaneet vahinkoa toisten omaisuudelle. Teimme Haapamäen Höyryveturipuiston yrittäjän kanssa sopimuksen vetureiden ja raitiovaunujen romuttamisesta ja hoidimme kaikki sopimusasiat kirjallisesti. Tarkistimme, että sopimuksen allekirjoittajalla oli oikeus tehdä tämä päätös.
"

"Kun VR otti meihin yhteyttä ja ilmoitti omistavansa alueella vetureita, ja kertoi meidän purkavan niistä yhtä, keskeytimme työt välittömästi. Pian saimme tietää, että myös raitiovaunut kuuluivat yksityisille tahoille. Tämän tiedon perusteella pysäytimme työt ja ryhdyimme välittömästi selvittämään tilannetta asianomaisten kanssa.
"

"Olemme sittemmin keskustelleet asiasta kaikkien asianosaisten kesken ja tehneet päätöksen jatkotoimenpiteistä yhteisymmärryksessä. Siivosimme alueelta jo puretut materiaalit ja siirsimme ne Limingan romupihallemme odottamaan asioiden selvenemistä."

Eli tämän viestin perusteella romutusliike on tehnyt kirjallisen sopimuksen vetureiden romutuksesta puiston omistajien kanssa, mutta on epäonnistunut kuitenkin varmentamaan vetureiden todellisen omistussuhteen ennen alkanutta romutusta.

Mutta tämän artikkelin mukaan leikeltyjen vetureiden siirto Liminkaan on tapahtunut oikeiden omistajien luvalla eli siinä ei pitäisi olla mitään väärää ainakaan tiedotteiden perusteella.

Tämä tapaus muistuttaa hieman joitakin tapauksia, jossa metsuri kaataa metsää väärällä tontilla jonkun virheen seurauksena. Jutun lopputulema riippuu poliisin tutkimuksista ja omistajien sekä romuliikkeiden suhtautumisista asiaa kohtaan. Teoriassa romuliikkeellä ja vetureiden sekä raitiovaunun omistajilla voi olla korvausvaatimuksia esim. romutuksen tilaajaa kohtaan.

Ja teoriassahan tuolta romuliikkeestä VR voisi halutessaan pyytää esim. Riston pyöräkertoja vielä varaosiksi. Mutta kaikki riippuu omistajien ja romuliikkeen sopimuksista tästä eteenpäin.

Toivottavasti tämän episodin jälkeen vanhoja höyryvetureita menisi vähemmän pataan.

Mutta tämän artikkelin mukaan leikeltyjen vetureiden siirto Liminkaan on tapahtunut oikeiden omistajien luvalla eli siinä ei pitäisi olla mitään väärää ainakaan tiedotteiden perusteella.

Hetkinen! VR on siis antanut luvan siirtää paloitellun Riston osat Liminkaan? Antoivatko raitiovaunujen omistajat myös luvat vastaavaan? Entäpä isoryssä, eli L-veturi?

Luvatta romutettujen veturien ja raitiovaunujen korvaaminen maksaisi miljoonia – poliisitutkinta kavalluksesta etenee https://yle.fi/a/74-20127332

Missä mennään tällä hetkellä?

YLE Keski-Suomen uutisen https://yle.fi/a/74-20130249 mukaan tutkinta on loppusuoralla.

Poliisin mukaan raitiovaunut ovat olleet yksityisen henkilön omistuksessa ja veturit omisti VR.

– Tapahtumien kulku on poliisille aika selvä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kari Aaltio Sisä-Suomen poliisista.

Jutun rikosnimikkeet ovat nyt tarkentuneet. Ne ovat törkeä kavallus, törkeä vahingonteko, ympäristön turmeleminen, julkisrauhan rikkominen, salakatselu ja kunnianloukkaus.

Valokuvia otettu ilman lupaa ja jaettu somessa
Aaltio kertoo, että rikoksista epäillään yhteensä neljää henkilöä.

Pääepäiltyä, yhtä miestä epäillään törkeästä kavalluksesta, törkeästä vahingonteosta ja ympäristön turmelemisesta. Toisen miehen epäillään syyllistyneen törkeään vahingontekoon. Lisäksi yhtä miestä ja yhtä naista epäillään julkisrauhan rikkomisesta, salakatselusta ja kunnianloukkauksesta.

– Salakatselussa höyryveturipuiston aluetta on valokuvattu luvatta ja kuvia on jaettu someen. Tämän ympärille kiertyy myös kunnianloukkaus. Aluetta on kuvattu, kun romustusjupakka tuli ilmi, sanoo Aaltio.

Salakatselu on tässä hämmästyttävä, koska alueen kuvaaminen poliisin kertomalla tavalla ei voi täyttää salakatselun määritelmää. Salakatselun tulee aina kohdistua henkilöön.

Ymmärsinkö oikein? Se, että joku kuvasi laitonta romutusta ja julki toi rikoksen, niin tulkitaan nyt "salakatseluksi"? Jos näin on, niin ei hyvää päivää... Miten muka keräät selkeästä rikoksesta/rikoksista todisteita, ellet kuvaa niiden tapahtumista? Onko kavaltajan (=rikollisen)oikeusturva yhä ykkösprioriteetti Suomessa?

Tässä voi piillä jokin juridinen kommervenkki siitä mitkä todisteiksi kelpaa ja mitkä ei. Kyllä tuo pistää oikeustajun koetukselle!

Ja taas ilmeisesti isosti mättää Keuruulla? On tuo "Keuru" erikoinen erityisalue. Lähes aina kun rautatieharrastusasioissa "palaa reippaalla avoliekillä", niin Keuruu on takuuvarmasti otsikoissa. Mikä niin j-lauta mättää? ...Vuodesta toiseen?

Voihan siellä puiston alueella olla ollut ihmisiä joita on salakuvattu

Eihän se romutus kai ole siellä puistossa tapahtunut. Tässä varmaan on myös osittain olennaista se että niitä kuvia on jaettu julkisesti, mistä tulee varmaan tuo kunninanloukkaus. Tottakai rikoksia saa kuvata, mutta kuvat toimitetaan silloin poliisille

YLEn uutisten mukaan esitutkinta on vamistunut ja etenee syyteharkintaan https://yle.fi/a/74-20139240

Aiempaan keskusteluun liittyvänä asiana tuolta voisi nostaa, että epäillyssä salakatselussa/kunnianloukkauksessa ei lopulta täyttynyt rikoksen tunnusmerkistö.