Resiina-keskustelu

Ohessa yleiskuva 600 mm:n kääntöpöydästä yhdessä varastossa Viipurissa.

Vähän aiheen sivusta: Onko se yleisesti tiedossa, että asemarakennusten, varastojen yms piirustukset ovat suurelta osin eri rtj:n (ratajaksojen) piirroskokoelmissa Mikkelissä (60 kansiota, yleensä n. reilut 100 piirrosta/kansio)?

PS: kuva tulee sitten, kun "sallittu liitteiden koko" on se mikä on sallittu. En jaksa enää testata mikä koko menee läpi.

Löytyykö tuolta myös vahtitupien sijainnit ja piirustukset? Monet vahtituvat ovat jo kadonneet niin, että vain hyvällä mielikuvituksella voi maastosta ehkä havaita vanhoja pihapuita tms., esim. Rantaradan Yliskylä ja vanhan ratalinjan varrella Nokian vanhalla tontilla, tai sen vieressä, ollut vahtitupa.

Siellä on paljon vahtitupien ja kaksoisvahtitupin, ulkohuoneiden, varastorakennusten yms piirustuksia. Näistä monet ovat tyyppipiirustuksia ja osaan on merkitty missä sitä piirustusta on käytetty. Jonkun tietyn piirustuksen löytäminen ei ole aivan yksinkertainen juttu, koska ne eivät etene ratakilometrien mukaisessa järjestyksessä, vaan rakennuksen rakennusehdotuksen tai -päätöksen ajan mukaan. Piirrokset on mapitettu ratajaksojen numeroiden mukaan, sillä ei ole merkitystä missä päin rataverkkoa jakso on sijainnut eri vuosina. Tämä kyseinen mappisarja käsittää vuodet 1921-1946.

Tuoreemmat tiedot vahtituvista ym ja niiden sijainneista karttalehtineen löytyvät ainakin Lko:n kansioista (1946-1971) silloin kun vahtituvista on tehty vuokrasopimus tai tontti on myyty. Lko:n yleisten asioiden kansioita tältä kaudelta on noin 170 ennen kuin puhtaasti aikaan perustuvasta jaosta siirryttiin toisenlaiseen mapitusperiaatteeseen samalla kun koneosaston yleiset asiat siirrettiin tähän samaan joukkoon.

Sellainen lisäys (poikkeustieto) vielä, että ennen kuin kukaan innostuu tilaamaan mappia I-60 Yksityisratojen piirustukset, niin sen sisältö on vain kaksi piirustusta Rauman radalta.

Useimmat radat on rakennettu jo 1800-luvun puolella; ennen rakentamista on oletettavasti laadittu suunnitelmat kaikesta siitä, mitä rataan on alun perin kuulunut, myös rakennuksista. Mistä ne suunitelmat löytyvät?

Ennen Rautatierakennusosaston perustamista se oli Tie- vesirakennusten ylihallitus, joka rakensi radat. TVH:n arkisto lienee Helsingissä.

Mikkelissä on ajalta ennen 1920 kohtuullisen hyvin rakennusaikaista kirjelmöintiä, tilaussopimuksia ja Oulun rataan saakka painetut rakennuskertomukset.

Ne rakennukset ja rakennelmat, jotka tehtiin rautatierakennuksen lukuun (1920 jälkeen) ovat rautatierakennusosaston rataosakohtaisissa kansiokoteloissa, joissa on jossain määrin piirustuksia ja karttoja. Näitä kansioita on ainakin 218 (suurin numero, jonka olen kuvannut).
En tiedä joko koko rakennuspiirustusvarasto - siltä osin kuin on säilytetty - on siirretty Helsingistä Mikkelin keskusvarastoon vai ei.

Rtj:n piirustukset, joista aloin puhua, käsittävät siis rakennukset, jotka on tehty rataosan avaamisen jälkeen, tai ovat lisäyksiä oleviin rakennuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi uudet veturisijat veturitalleihin, asemarakennusten laajentaminen, uudet varastorakennukset (myös vieraiden, kuten osk:t, rautatiealueelle tekemät), uudet viemäröinnit, vesitornien ja niiden pumppuhuoneiden muutokset, uudet yli- ja alikulkusillat, johtojen ja putkien veto ratojen ylä- tai alapuolitse yms.

Ohessa satunnaisesti valittu yhden ratajakson yhden vuoden piirustusluettelo. Kuten näkyy, se kertoo vain mihin dokumenttiin piirustus liittyy, mutta ei piirustuksen aihepiiriä (pitäisi tehdä oma lista, jos olisi aikaa).