Resiina-keskustelu

Heinolan Jyrängön ratasillan maalauskorjaus luovutettiin torstaina 14.11.2024. Luovutustilaisuuden juhlapaikkana toimi Bistro Tango & Matto. Tilaisuudessa olivat mukana pääurakoitsija Ralf Ajalin Oy:n edustajista työpäällikkö Markus Tamminen, työnjohtajat Pekka Haapala ja Jan Sipilä, Väyläviraston projektipäällikkö Tommi Kämppi, Ramboll Finland Oy:n edustajista rakennuttajakonsultti Saara Turkka ja pintakäsittelyn valvoja Olli Taimisto, Kuivajääpuhallus Eskimot Oy:n toimitusjohtaja Markku Väntsi, rakennusyrittäjä ja maalausvastaava Janne Nurmi, Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen, bistron yrittäjä Päivi Niemiaho sekä Eve, Sami ja Veikka Vanne.

Ainutlaatuinen silta

Huhtikuun alussa aloitetulla työmaalla ehti työskennellä n. 60 henkilöä. Ralf Ajalin Oy:llä on vahvaa kokemusta työskentelystä rataympäristössä, mutta maalauskokonaisuutena Heinolan Rautatiesilta on ollut isoin. Rakennustelineiden osia toimitettiin paikalle useampi rekkakuorma ja töitä tehtiin päivittäin.

"Juhannus oli ainoa hetki, jolloin työmaa oli tyhjillään. Muutoin töitä tehtiin 7 päivää viikossa koko kevät, kesä ja syksy, kertoo työnjohtaja Pekka Haapala."

Rautatiesilta vihittiin käyttöön vuonna 1932 ja se oli valmistuessaan Suomen pisin. Sillan kaariosan pääjänteen muodostaa 70 metrinen teräskaari ja sillan korkeus vedenpinnasta on 15 metriä. Pituutta sillalla on 337 metriä. Heinolan rautatiesilta on yksi Väyläviraston 12 museosillasta.

"Kyllä tuo sillan kaariosuus ja korkeus erottaa tämän muista Suomen silloista. Koska kyseessä on museosilta, piti tämä peruskorjaus myös dokumentoida todella tarkasti, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Tommi Kämppi."

Peruskorjaus valmistui aikataulussa työn laajuudesta, lyhyestä toteutusajasta ja sääolojen haasteista huolimatta. Rautatiesillan kaariosan joitain teräsosia uusittiin, mutta muutoin isommilta teräsrakenteiden korjaustöiltä vältyttiin. Väylävirasto suorittaa tasaisin väliajoin tarkastustoimintaa, jolla varmistetaan siltojen kestävyys ja turvallisuus. Rautatiesillan korjaus on Väyläviraston tilaama ja maksama. Urakkasumma oli n. 2,1 miljoonaa euroa.

Veikalle sillan värinen Jopo

Ralf Ajalin Oy:n edustajat muistivat myös erityistä nuorta miestä lahjoituksella. Lahjoituksessa olivat mukana myös Ralf Ajalinin aliurakoitsijat: Kuivajääpuhallus Eskimot Oy:n toimitusjohtaja Markku Väntsi sekä rakennusyrittäjä ja maalausvastaava Janne Nurmi. Veikka Vanne sai lahjaksi uuden Rautatiesillan väreillä maalatun kustomoidun Jopo-polkupyörän. Siltatyömaalla aktiivisesti vieraillut Veikka oli urakoitsijan mukaan välillä heitä paremmin perillä ajankohdista. Välillä kysyttiin aikatauluista Veikalta. Nuori mies oli pyörästä mielissään:

"Kiitos! Mun vanhassa Jopossa on kiinni sähköpyörästä otetut vanhat ketjut, Veikka mainitsee. Ne tavalliset eivät kestäneet."

Uuteen polkupyörään oli valmiiksi laitettu nastarenkaat talven varalle. Mukaan Veikka sai toki myös normaalit renkaat.

(https://www.heinola.fi/wp-content/uploads/2024/11/veikka_ja_jopo-1024x683.jpg)

"Sinunlaisia ihmisiä saisi olla enemmänkin, toteaa Jan Sipilä pyörää lahjoittaessa."

Uudistamisen merkitys kaupungille

Rautatiesillan merkitys Heinolalle on omassa luokassaan. Alun perin kalliin sillan rakentamista pidettiin mielettömänä, mutta siitä tuli matkailunähtävyys 1930-luvulla. Heinolan radan avajaisia juhlittiin 10.9.1932 ja paikalla oli myös presidentti Svinhufvud seurueineen. Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen pitää siltaa ainutlaatuisena kohteena:

"Rautatie on osa Heinolan kasvutarinaa, samoin kun sillat ja tässä hankkeessa ne yhdistyvät. Meidän Rautatiesiltamme on kansallisellakin tasolla ainutlaatuinen kohde, jonka laadukasta rakennustyötä maalausurakoitsijatkin nyt kehuivat. Rautatiesilta on tietynlainen portti keskustaan Kymenvirran ylityksen kanssa ja se sisältää paljon symboliikkaa. Luulisin, että silta on kohteena kärkikolmikossa, jos halutaan ikuistaa muisto Heinolasta, vaikka selfien muodossa, hän sanoo. "

Parkkonen uskoo, että kaupunkilaiset ymmärsivät osaltaan tarpeen tehdä laadukas pintakunnostus ja laittaa yksi Heinolan käyntikorteista kuntoon. Urakoitsijoille hän nostaa hattua siitä, miten he pyrkivät paikallisesti ja avoimesti kertomaan hankkeen etenemisestä, erilaisista löydöksistä tai haasteista. Nyt Heinolassa voidaan ylpeänä taas esitellä siltaa.

Museojunalla Heinolaan

Lättähattu-dieselmoottorivaunuilla ajetaan lauantaina 23.11. koko perheen pikkujoulujuna Helsingistä Lahden kautta Heinolaan. Museojuna pysähtyy Heinolassa juuri remontoidun Rautatiesillan luona. Heinolaan on järjestetty pienimuotoista ohjelmaa Tango & Matto bistron edustalle. Myynnissä on lihakeittoa, glögiä ja puuroa. Heinolan torilla juhlitaan lauantaina klo 10–12 myös joulukauden avajaisia. https://www.heinola.fi/tapahtumat/heinolan-joulunavaus-4/ (https://www.heinola.fi/tapahtumat/heinolan-joulunavaus-4/)

Juna lähtee Helsingistä klo 11.25 ja Lahden rautatieasemalta klo 13.30. Heinolaan juna saapuu klo 14.25 ja paluumatka Heinolasta lähtee klo 16.00. Paluukyyti saapuu Lahteen klo 17.00 ja Helsinkiin klo 19.09. Matkan voi tehdä myös välipysäkeiltä (Tikkurila, Kerava, Mäntsälä, Henna ja Vierumäki). Tarkat aikataulut, lippujen hinnat ja lisätietoa löydät tapahtuman Facebook-sivulta. %7D&locale=fi_FI]https://www.facebook.com/events/487773590983891/?acontext=%7B%22event_action_history%22%3A[]%7D&locale=fi_FI (https://www.facebook.com/events/487773590983891/?acontext=%7B%22event_action_history%22%3A[)

Tervetuloa tutustumaan uuden pinnan saaneeseen siltaan ja juhlistamaan joulukauden avausta Heinolaan!