Otsikko: Meesankuljetusvaunut (Gut-vaunusarjassa) Kirjoitti: Eljas Pölhö - Helmikuu 23, 2025, 12:33:53 Meesankuljetusvaunut
Vaunuja on ollut ainakin kolme vanhaa (vm 1942?) ja kolme uutta (vm 1950). Kysymykset kuuluvat: a) Mitkä olivat kolmen vanhan sarjamerkki (Gut?) ja numerot ja milloin ne poistettiin käytöstä (1950?) b) Mitkä olivat kolmen uuden numerot ja milloin ne poistettiin käytöstä? (Jos löytyy valistunut arvaus poistovuodesta, niin voin tarkastaa mitä VR:n vaunujen käytöstäpoistolista sanoo siltä ajalta, koska yksityisten poistamat vaunut ovat usein mukana = ei saa enää käyttää yleisessä liikenteessä). Ainoa tietämäni on: Gut 15860 = 1950-08 = Enso-Gutzeit Oy, meesankuljetusvaunu, 2-akselinen Vaunun säiliö oli rakennettu Lypsyniemen Konepajassa Savonlinnassa VR:n Pasilan konepajalta ostetulle Hv-vaunun aluskehyksestä vahvistetulle aluskehykselle. Vaunu oli varustettu jalkavipujarrulla ja jarrujohdolla letkukytkimineen. Vaunun taara oli 8400 kg, kuorma 14000 kg ja tilavuus 13 m3. Taustatietoja: 1949 Enso-Gutzeit ilmoittaa haluavansa ostaa kaksi vaunun aluskehystä tarkoituksella rakentaa niistä uusia meesankuljetusvaunuja. 1949.11.17 Konetoimisto/Väinö Tamminen ilmoittaa, että ostoanomuksessa mainittu bruttopaino 15 tonnia ja piirustuksen mukainen säiliö, jonka tilavuus on 10,6 m3 ja johon sopii meesaa 15 t, poikkeavat toisistaan. Jos säiliö ja korirakennelma asennetaan aluskehykselle, tulee tämän kestää vähintään 18 t:n ynnä aluskehyksen painon 6 t, eli yhteensä n. 24 t. Aluskehykseen kuuluu silloin pyöräkerrat luokka n:o 5 ja kannatusjouset G 12 b eli samat kuin Hdk-vaunussa. 1950.02.02 Koneosasto/Mikko Ivalo ilmoittaa, että koska vaunun tulisi kestää 15 tonnin painon, niin H-vaunun alusta sellaisenaan ei käy, koska sellaista saa rasittaa enintään 12 t painolla. Tässä tapauksessa kyseeseen tulee Hv-vaunu tai Pasilan konepajalla muutettu H-vaunu. 1950.03.30 Rautatiehallitus ilmoitti, että E-G Oy saa ostaa kaksi Hv-vaunun aluskehystä hintaan 350’000 mk/kpl. 1950.05.04 Enso-Gutzeit Oy Tornatorin tehtaat ilmoitti, että kuljetuksessa on aikaisemmin ollut kolme vaunua ja nyt he ovat tulleet siihen tulokseen, että eivät selviä vähemmällä vaunumäärällä ja haluaisivat ostaa vielä kolmannenkin Hv-vaunun alustan. 1950.05.11 VR päätti myydä kolmannenkin vaunun alustan hintaan 350’000 mk 1950.05.22 Enso-Gutzeit Oy osti kolme Hv-vaunun aluskehystä. 1950.08.23 Vaunu Gut 15860 tarkastettiin Imatralla ja hyväksyttiin liikenteeseen Minulla ei näytä olevan kuin pari vuodelle 1942 päivättyä piirustusta, jotka esittävät mahdollisesti ensimmäisen sukupolven meesankuljetusvaunuja. Silloin vuosimallista 1950 ei ole kuvaa ainakaan toistaiseksi. Otsikko: Vs: Meesankuljetusvaunut (Gut-vaunusarjassa) Kirjoitti: Petri Sallinen - Helmikuu 23, 2025, 12:56:04 Vuoden 1949 "Vaunuilmoitus- ja vaunuston käyttömääräykset" -vihkosen lopussa on luettelo yksityisten omistamista vaunuista. Luettelossa esiintyy Gut-littera. Se on kuvattu seuraavalla tavalla: Gut (Tornator Oy) 15801-15850; akseliluku 2- tai 3 sekä Gut (Enso Gutzeit Oy) 15851-15875; akseliluku 2, 3 tai 4.
Luettelosta ei selviä olemassa olevien vaunujen lukumäärä tai vaunuyksilökohtainen numerointi. Luettelo kuvaa vain numeroavaruuden, joka Gut-vaunuille on varattu. Otsikko: Vs: Meesankuljetusvaunut (Gut-vaunusarjassa) Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Helmikuu 23, 2025, 13:02:52 Ja jottei jäisi epäselväksi mitä meesa on, niin sivuston smamineral.se (https://smamineral.se/fi/ympyra-sulkeutuu-sellutehtailla/) mukaan Meesa on selluloosan valmistuksessa syntyvä jäännöstuote, joka voidaan muuntaa kalkiksi.
Otsikko: Vs: Meesankuljetusvaunut (Gut-vaunusarjassa) Kirjoitti: Jukka P. T. Ruuskanen - Helmikuu 24, 2025, 21:41:30 Ja jottei jäisi epäselväksi mitä meesa on, niin sivuston smamineral.se (https://smamineral.se/fi/ympyra-sulkeutuu-sellutehtailla/) mukaan Meesa on selluloosan valmistuksessa syntyvä jäännöstuote, joka voidaan muuntaa kalkiksi. Kaivelin prosessiteollisuuden muistiinpanojani: Meesa erotetaan valkolipeästä polttamalla meesauunissa, jolloin vapautuu hiilidioksidia ja syntyy poltettua kalkkia. Kun poltettu kalkki sekoitetaan veteen, syntyy sammutettua kalkkia. Sammutettu kalkki käytetään uudelleen viherlipeän muuntamiseksi valkolipeäksi ja meesaksi. |