Resiina-keskustelu

Linkki  http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/85294-eusta-uhka-suomen-kannykkalipuille

Onkohan nyt ihan varmasti A) valtakunnan ja Euroopan viisaimmat aivot toiminnassa? ja B) tuleekohan kallis työaika varmasti hyödyllisesti käytettyä kun tällaisia pohdiskellaan?

Jaha!  >:( Minä ostan aina kännykkälippuja siellä missä se on mahdollista (Helsingissä).
Tosi kätevä varsinkin kun ei ole rahaa taskussa. Olen pankkikortti-ihminen.

Taas yksi EU:n byrokraattien tekemisen puutteessa keksitty turha sääntö, ei ensimmäinen eikä todellakaan viimeinen.

Luitko artikkelin? Siinä ei sanottu EU:n tahtovan kieltää kännykkäliput, vaan että Suomen hallituksen kanta on, että kännykkälipusta ei ole matkustajalle mitään hyötyä (eli lisäarvoa) verrattuna kuljettajalta tai automaatista ostettavaan lippuun. Kyseessä ei siis ole EU:n sääntö, vaan Suomen hallituksen linjaus.

Uutisesta päätellen EU:n uusi maksupalvelulainsäädäntö kieltää sellaiset maksutavat, jotka eivät ole käytettävissä kaikille EU-kansalaisille, ellei niistä ole jotain erityistä hyötyä verrattuna muihin kaikkein käytettävissä oleviin maksutapoihin. Ihan looginen sääntö sinänsä, koska ei EU-maiden asukkaita pidä kotimaansa perusteella syrjiä missään päin EU:ta (mun mielestä ei oikeastaan ylipäätään ketään pitäisi syrjiä, mutta tästä ovat EU-maat eri mieltä). Se, että tekstiviestilipusta ei ole mitään lisäarvoa, tarkoittaa että täsmälleen samaan lopputulokseen olisi mahdollista päästä koko EU:n laajuistenkin maksutapojen avulla. Miksi siis ei käytettäisi tätä toista mahdollista tapaa, jolla kuka tahansa EU-kansalainen pystyy ostamaan lipun kätevästi, joutumatta käyttämään käteistä, kun sellainen kerran Suomen hallituksen mukaan on olemassa?
Itseäni harmitti Tukholmassa, että ulkomaalaisille ei myydä bussilippuja. Siellä eivät kuskit myy lippuja, vaan olisi käytettävä kännykkälippua. Se ei kuitenkaan toimi muilla kuin ruotsalaisella kännykkäliittymällä. Pysäkeillä ei ole lipunmyyntiautomaatteja, vaan lippu pitää osata ostaa kioskista, jollaisen löytäminen voi olla vähän tenkkapoo. En ehtinyt ratkoa lipunoston mysteeriä siinä vartissa, joka oli aikaa bussin tuloon, joten päädyin kävelemään viitisen kilometriä mieluummin kuin odottamaan seuraavaa bussia. Aamuviideltä muuten on hauskaa etsiä auki olevaa lippuja myyvää kioskia... Tällaisia tilanteita varten se maksupalvelulaki on hyvä.

EU:ssa ei tahdota käytettävän maksujärjestelmiä, jotka eivät ole käytettävissä EU-kansalaisen asuinmaasta riippumatta, paitsi jos niistä maksujärjestelmistä on jotain erityistä lisäarvoa verrattuna muihin järjestelmiin.
Jos Suomen hallitus sanoo kännykkälipusta olevan matkustajalle jotain lisäarvoa, kännykkäliput saavat jäädä eloon. Ja onhan siitä kännylipusta lisäarvoa, kuten Robert tuossa juuri sanoikin. Eli ongelmaa ei ole (paitsi jos Suomen hallitus ongelman haluaa luoda)

Tuukan kommenttiin ensin erityisesti: Satuitko kävelemään bussin reittiä pitkin? Outoa (muttei kai mahdotonta), jos ei muutaman seuraavankaan pysäkin kohdalla tullut lippuautomaattia vastaan.

Sitten noin yleisesti: Eikö kännykkälippujen ostaminen aina vaadi a.o. maan puhelinliittymää vai onko jossain poikkeuksellisesti kaikkien EU-maiden liittymät hyväksyttyjä? Ainakin lippu tulisi kalliimmaksi kuin kotimaan liittymällä.

Käteisellä maksaminen paikallisbusseissa on ainakin Ruotsissa katoavaa kansanhuvia, ei toimi myöskään Norrköpingissä, Linköpingissä ja poistuu Malmöstä viimeisiltäkin linjoilta pian. Syynä osittain matkan nopeutuminen ja osittain paikallisbussien kassojen ryöstelyn riistäytyminen käsistä. Vierasmaalaiselle matkustaminen on kieltämättä joskus hankalaa uusien sääntöjen myötä.

Siis että mikäli kaikki EU-kansalaiset eivät pysty näitä lippuja liittymillään ostamaan niin silloin ei kenenkään pitäisi saada niitä ostettua? Eli tasapuolisuuden nimissä huononnetaan osan palveluja jotta kaikki olisivat tasapuolisia.

Kuulostaa niin käsittämättömältä logiikalta, että toivon ymmärtäneeni väärin tämän asian...

Arto, sitä voi toivoa, mutta on iso pelko, että olisit oikeassa...

Eihän kyse ole palvelun huonontamisesta, jos palvelu kerran ei muihin olemassaoleviin palveluihin nähden tuo mitään lisäarvoa! Jos mitään lisäarvoa muihin palvelun muotoihin ei ole, se tarkoittaa että muillakin tavoilla pääsee samaan lopputulokseen, Mitäs pahaa siinä on?
On ihan järkevää poistaa palveluja tasapuolisuuden nimissä silloin kun ne eivät tuota mitään lisäarvoa, koska tällöin on suurempi motivaatio laittaa ne kaikille toimivat palvelun muodot kuntoon.

Tietty, kännykkälippu kyllä tuo lisäarvoa, eli sikäli tämä pointti ei oikein toimi. Suomen hallitus rokkaa..

Hesarissa oli vähän tarkemmin kirjoitettu artikkeli, jossa kerrottiin kyseen olevan maksuliikenteen valvomisesta.
Eli, maksuliikennettä voidaan valvoa ja säännellä sen tapahtuessa pankkikortin kautta, mutta sitä ei voida valvoa sen tapahtuessa kännykkämaksuna. Tähän halutaan muutos, eli myös kännykkämaksut halutaan valvonnan ja sääntelyn piiriin.
Teleoperaattorit ovat sitten uhanneet, että jos heidän on rakennettava kalliit järjestelmät tämän sääntelyn toteuttamiseksi, he lakkauttavat mahdollisuuden maksaa ostoksia kännykällä.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen on sitä mieltä, että sääntelyn lisääminen voisi olla tarpeen, koska kännykkämaksupalvelujen käyttäjinä on myös lapsia ja koska matkapuhelimella saadut pikavipit ovat aiheuttaneet ongelmia. Hän pitää kuitenkin yhteiskunnan kannalta tärkeänä, että pieniä ostoksia ei ulotettaisi järjestelmän piiriin.

Hesarin(kaan) artikkeli ei selventänyt, että millä ihmeen tavalla se lisäarvon saaminen muuttaa yhtään mitään. Jotenkin ilmeisesti tuota lakia ei tarvitse noudattaa, jos on kyse jostain kansallisesta erikoisesta asiasta, joka tuottaa erityistä lisäarvoa. Kännykkämaksamisessa ei kuitenkaan ole Suomen hallituksen mielestä kyse lisäarvoa tuottavasta palvelusta, joten sille ei kannata mitään poikkeuslupia hankkia. Ja, kun kännymaksaminen ei tuota lisäarvoa, se ei haittaa mitään vaikka siitä luovuttaisiin. "Ei tuota lisäarvoa" nimittäin tarkoittaa käytännössä samaa kuin "turha".

No, kaiken kaikkiaan en kyllä usko kännykkäoperaattoreiden pitävän kiinni uhkauksestaan. Jos kännykkämaksaminen loppuisi, se kaiken järjen mukaan tarkoittaisi soittoäänien tilaamisen kännykällä loppumista. Ja siitä operaattorit eivät ihan hevillä luovu, vaikka kertaluontoinen kustannus järjestelmän rakentamisesta olisikin suuri.
Eli vaikka Suomen hallitus jäisikin nykyiselle kannalleen, että mitään poikkeuksia ei tarvita, koska kännykkämaksaminen on turha ominaisuus ja operaattorit siten joutuisivat maksamaan järjestelmämuutoksen, se järjestelmämuutos tehtäisiin. Toisin sanoen, kännykkäliput ovat varmasti pysymässä käytössä.

Tämä kaikki siis perustuen tuohon linkattuun Uuden Suomen artikkeliin sekä  tähän hesarin artikkeliin: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/K%C3%A4nnyk%C3%A4ll%C3%A4+ostaminen+saattaa+loppua+EU-direktiivin+tulkintaan/1135253009417 . Voi olla, että asia on jotenkin muuten kuin noista artikkeleistä ilmenee.

En edes ole jaksanut tarkasti lukea, mitä tästä asiasta on 'mediassa' tai tällä palstalla kirjoitettu, mutta pöhköjen hommalta haisee. Olen juuri oppinut, miten kätevää on maksaa ratikkalippu kännykällä tultuani junalla Helsingin keskustaan: Ei tarvitse landelaisen etsiä jotain lippuautomaattia, joka kuitenkin on rikki...

EU:n maksupalveludirektiivin soveltamisestahan tässä on kyse.

Asia on ollut käsittelyn alla ministeriössä jo aika pitkään, vuoden verran. Itse ministeri on jo kertaalleen ottanut kantaa aiheeseen ja sen kannan mukaan pinihintaiset tuotteet kuten juuri paikallisliikenteen matkaliput, limsat yms. jäisivät ulkopuolelle, todennäköisesti kuitenkin siten, että laskuttavat operaattorit joutuisivat nykyistä tarkemmin erottelemaan puhelinlaskuissa palvelunumeroiden käytön. Mikä toki olisi kuluttajan kannalta hyvä asia.

Toisaalta Korkea Suomalainen Virkamies on sen verran taulapää, että haluaa Suomen olevan tässäkin "mallioppilas" eli noudattavan direktiivin määräyksiä tavalla, jolla mikään muu EU-maa ei sitä tule noudattamaan. Tuukka voisi kokeilla onko joku siellä saksanmaalla kuullut jotain aiheesta. Tuskin on.

En oikein tiedä, keneltä Saksassa kysyä. Ehkä jossain on jotain tekstiviestimaksamista, mutta ainakaan joukkoliikennevälineissä en sellaiseen ole törmännyt, enkä myöskään limuautomaateissa. DB:n puhelimitse toteutettava polkupyörävuokrauskin toimii siten, että puhelimessa näppäillään vastaaja-automaatille oman visa-kortin numero...
Tekstiviestimaksaminen on kehittyneiden maiden juttuja, maissa jotka ovat teknologian suhteen kehitysmaita, ei sellaista harrasteta.

Arvelisin kyllä, että tällaisestakaan tekstiviestimaksun ongelmasta ei ole mitään kuultu edes siellä, missä tekstiviestimaksu on arkipäivää, kuten ei esimerkiksi siitä bussiliikenteen kilpailuttamisestakaan, joka virallisen sanan mukaan ihan vaan EU-sääntöjen vuoksi otettiin Helsingissä käyttöön...
Ehkä parempi olisi, jos Eljas aiheesta kyselisi Ruotsissa :)

Tuo Suomen "olemme mallioppilaita" -juttu on kyllä niin pahaa kansan kusettamista, koska useimmissa tapauksissa kyse on todellisuudessa siitä, että EU-direktiivin pystyy tulkitsemaan sellaisellakin tavalla, että sen varjolla saadaan vietyä läpi sellaisia muutoksia, joita kansa ei kannata. Osassa tilanteista kyse on kyllä ihan rehellisestäkin pelistä, ja etenkin pienelle Suomelle vahvasta EU:sta on erityisen paljon hyötyä. Ja EU:han on vahva vain, kun sen jäsenet eivät yritä fuskata. Vähän niin kuin koululuokka - jos jokainen oppilas vain tavoittelee omaa lyhyen tähtäimen etuaan, kaikki häviävät. Tuo on kuitenkin huono tekosyy sille, että yksi oppilas saisi pelata Gameboytä sen sijaan että tekisi oikeita koulutehtäviään. "Nokun jos näitä sääntöjä juuri minun tavallani tulkitsee, tämä on oikeastaan minun velvollisuuteni!"

Ruotsissa ja Tanskassa jutulle (ja siis suomalaisille) naureskellaan.

Tämä on aivan totta. On myös direktiivejä, joita Suomi (lue: hallitus tai joku voimakas painostusryhmä) ei halua noudattaa, joten niistä ei sitten välitetä. Seurauksena mahdollisesti sakot maksetaan sitten aikanaan vuosien kuluttua kun byrokratia on pyörittänyt ne lävitseen.

Ei kai sitä tarvitse edes kysellä, kun kaikialla suositellaan kertalipuissa kännykkälippuihin siirtymistä. Jos jossain muussa maassa, kuten Suomessa tai EU:ssa, ollaan eri mieltä, niin se on sitten niiden maiden oma ongelma.

Ei Suomessakaan olla. Paitsi noin kaksi oikeusministeriön virkamiestä.

Itse käytän juuri näitä "kännykkälippuja". Helppoja ja nopeita ostaa/tilata,
jos ei ole esim. rahaa mukana.

Mihinkä sitä rahaa muuten oikein tarvitaan? Eihän sitä käytä kuin mummot.
Kännykällä kun ostaa, saa kaiken paljon halvemmallakin. Ja lisää kännykkärahaa saa tilaamalla sitä kännykällä erilaisista rahanjako-palvelunumeroista. Helppoa ja halpaa!

Tarkoitin äsken sitä, että mielummin ostan lippuni kännykällä kuin, että
alan maksamaan 5 euron lisämaksun, jos ostan lipun junasta.
Täälläpäin asemalla ei ole lipunmyyntiä.

"Lisämaksu on tarkoitettu perittäväksi vain silloin, kun asiakas selkeästi olisi
voinut hankkia lipun asemalta tai muusta palvelupisteestä."

Katkelma eräästä paikallislehdestä koskien viiden euron lisämaksua.

Taitaa katkelma sisältää vanhentunutta tietoa. Vai tietääkö joku, onko lisämaksukäytännössä palattu vanhaan?

Katkelma oli kylläkin tämän päivän lehdestä, (20.12.2011) jossa matkustaja joutui
pulittamaan viiden euron lisämaksun mennessään Vaalasta Ouluun.
Lehtihän on siis Tervareitti.