Resiina-keskustelu

Jättimäinen sotilashanke pohjoisessa nytkähtää liikkeelle – Junayhteys Rovaniemeltä ja Oulusta Narvikiin

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4248972d-dc33-47d6-b4ec-f30488ba21d1 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4248972d-dc33-47d6-b4ec-f30488ba21d1)

"Käytännössä hanke tarkoittaa, että ensi vaiheessa Haaparannasta Kemiin ja Ouluun tehdään raide leveydellä, joka on yhteensopiva Narvikista tulevan radan kanssa.

Toisessa vaiheessa uutta raideleveyttä jatketaan myös Rovaniemelle. Tämä jatkoyhteyskin on elintärkeä Suomeen tulevien Nato-joukkojen takia. Naton FLF-joukon toiminnan on määrä alkaa vuonna 2026."

Kyseisen selvityksen keskeiseksi osa TULEE ottaa alunperinkin hölmon ja huonon kiertoradan korvaaminen Tornio-Haaparannalla suoralla yhteydellä Tornion kaupunginsaaren lävitse.
Nykyinen kierros ja ratasilta EI OLE poikkeusoloissa puolustettavissa drooni- ja muita lentohyökkäyksiä vastaan!

Sen sijaan nykyisen tiesillan läheisyyteen tehtävää uutta rautatiesiltaa olisi yhdessä tiesillan kanssa helppo tehokkaasti puolustaa. Lisäksi sillat toimisivat tarvittaessa toistensa varasiltoina.
Panssarivaunut ja muu voitaisiin tarvittaess siirtää junasta ja viedä tiesillan kautta Tornionjoen yli.
Vastaavasti pyörä- ja tela-ajoneuvotkin voisivat tarvittaessa ajaa kannellisen rautatiesillan kautta joen yli.
Merkittäviä viivytyksiä ei siten tulisi jos edes toinen silloista säilyy ylityskelpoisena.

Näin toimien vieläpä raideyhteys Suomen ja Ruotsin välillä lyhenisi nykyisestä noin 7 km.
Nykyinen rautatien rajasilta säilyisi tavarasliikenteen järjestely- ja varayhteytenä maiden välillä.

Suoraan Tornion kaupunginsaaren lävistävä rautatieyhteys olisi samalla suuri ja tarpeellinen piristysruiske Tornion ja Haaparannan kaupungeille ja Tornonjokilaaksolle,  sekä matkustaja- ja tavaraliikenteelle maiden välillä.
Yhteinen rautatieasema voi sijoittua valtionrajan kohdille.
Se parantaisi kummankin kaupungin identiteettiä ja tehostaisi turismia maiden välillä.

Pohjois-Suomen ja -Ruotsin on todella syytä herätä!

Nämä ovat asemakaavoitusasioita, voisiko sen kaupungin keskustan läpi kulkeva rata, jos siitä nyt jotain hyötyä on,  toteuttaa ennemmin light-rail ratkaisuna katuun upotetuilla urakiskoilla?

Sitten on se sähköistyskysymys, jos Ouluun tai Rovaniemelle vedetään 1435 mm ratoja Torniosta niin minkä maan sähköjärjestelmä niihin tulisi, vai jätettäisiinkö se pelkäksi dieselradaksi?

Kustannusarvio vaiktutaa niin kalliilta, että olisikohan tarkoituksena rakentaa nykyisten raiteiden rinnalle ihan oma normaaliraiteinen raide sekä Ouluun että Rovaniemelle? Silloinhan sähköistys voisi olla ruotsalaisenkin järjestelmän mukainen sillä normaaliraiteisella raiteella.

Niin vaikuttaa aika kalliilta.

Tornion sijaan paljon isompi ongelma on Kemijoki. Silta menee tällä hetkellä voimalaitospadon yli. Se kun tuhotaan tulee samalla tuhottua biotuotetehdas ja asutusta suistossa.

Kyllä sinnekin tarttee tehdä uusi silta tai ehkä jopa tunneli joen ali. Rahaa kun on ja muut maksaa niin ei kustannuksia tartte edes miettiä.

Onhan siellä entinen ratalinja toisestakin kohtaa. Jos 1945 oli varaa rakentaa väliaikaisesti vaihtoehtoista reittiä, niin on se vähän saamatonta jos nyt ei kyettäisi samaan vähän pysyvämmin.

Halvinta olisi muuntaa nykyinen rata eurooppalaiseen leveyteen jolloin vain pölkyt uusitaan.

Suomen sisäiset kuljetukset kärisisivät, esim Kolarin puutavara ja malmikuljetukset, jotka siirtyisivät kumipyörille. Jos yöjunan matkustajat joutuisivat vaihtamaan junaa Kemissä tai eivät ollenkaan pääsisi Kolariin junalla enää, niin se olisi kuitenkin pikkujuttu, mutta junan suosio länsi-Lapin matkoihin romahtaisi ja Finnair riemuitsisi.

Kuitenkin 1,5 miljardia on valtava summa radoista jonka käyttöaste jäisi kauas esim Länsiradasta (3 mrd), mutta jos siihen saisi EU-tukea kunnolla ja se olisi sitten alku laajemmalle eurooppalaisen raideleveyden käyttöönotolle myös rauhan aikana kaupallisiin tarkoituksiin, niin kyllä siihen ilmeisesti kannattaa panostaa, mutta todella niin että 1435 mm rata olisi rinnakkainen, lukuunottamatta siltoja joissa voi olla kahdet kiskot samalla pölkyllä kuten Tornionjoen ylityksessä.

Sähköistyksen rakentaminen tuskin onnistuu molemmille raideleveyksille, jos kiskot ovat limittäin.

Olen miettinyt näin:

Jos ajolangat eri virtajärjestelmille pystyy rakentamaan vierekkäin ja sallitaan sivuttaistoleranssia niin luulisi onnistuvan. Liikenteen ja sähkönsyötön kauko-ohjauksen pitää tunnistaa minkä virtajärjestelmän veturi on ylittämässä siltaa että osaa kytkeä irti jännitteen "väärältä" ajolangalta.

Jos ei onnistu ajolangat vierekkäin samalle korkeudelle niin ainoa ajolanka syöttää vuorotellen virtaa sen jännitteen mukaan mikä veturi ajaa siltakohdan yli, voi vaatia ylimääräisen virroittimen sille veturille jolle ajolanka ei osu keskelle.

Tai sitten mennään rullaamalla tai dieselin avustamana.

Väylän edellisen raideleveys selvityksen mukaan pitää olla 4 kiskoratkaisu, jossa vain toisessa voidaan käyttää sähköistystä.