Resiina-keskustelu

Mikäli aiotaan kaventaa raiteet koko maassa EU normiin miten käy nykyisen kaluston? Kaikki veturit ja vaunut uusiksi vai vain telit uusiksi?

Oletettavasti nykyiset kuormaulottumat säilytettäisiin joten kalustoa voisi käyttää jos telit tai pyörät vaihdettaisiin.
Osalla kalustoa se ehkä on niin hankala toteuttaa että ei tehdä, ja vanhimmat joutuisivat romuksi kun varaosia ei löydy.

Oletettavasti Sr2, Sr3 ja Dr19 veturit ja uusimmat sähkömoottorijunat Sm3:sta ylöspäin saisivat varmasti uudet telit. IC-vaunut kanssa. Tavaravaunuista en osaa sanoa. Osa saisi uudet pyörät, osa ei. Osa tavarajunaliikenteestä hoituisi ulkomaisella kalustolla.

Taajamajunia varten ostettaisiin ehkä käytettyä kalustoa länsi-Euroopasta tai kilpailevat ulkomaiset operaattorit toisivat oman kalustonsa suoraan tänne.

Yksityisistä vetureista Dr18 , 20 ja 21 ovat alunperin rakennettu normaaliraiteisista joten uudet telit alle vaan.

Tämä tapahtuu seuraavan 50 vuoden aikana hitaasti, jonka jälkeen Suomen rautateiden kalusto-ongelmat poistuvat.

Ensimmäisenä kavennukseen ja oikein peruskorjauksen kautta, lähtenee Hv2 680, joka jo viime vuosisadalla suunniteltiin ja rakennettiin juuri kavennusta silmällä pitäen. ;D

No mites on voiko 3,2m leveällä kalustolla ajaa muualla kuin Suomessa?

Suomalaisella kalustolla ei ole tarvetta liikennöidä Keski-Euroopassa — riittää, että keskieurooppalainen kalusto voi liikennöidä Suomessa. Ajan myötä Suomi voi omaksua keskieurooppalaisen ulottuman kalustossa. Lisäksi suomalaiset operaattorit voivat ryhtyä ostamaan keskieurooppalaista kalustoa. Sr2 taisi jo olla valmistettu keskieuroppalaisen ulottuman mukaisesti kapeammaksi.

Ei kai meidän ole mitään järkeä ottaa kapeampaa (eli huonompaa) kuormaulottumaa käyttöön Suomen sisäisen liikenteen kalustossa, VAIKKA raideleveys vaihtuisikin.
Jos raideleveys vaihtuisi, veikkaan että tulisi tilanne, että suomalaisomistuksessa tulisi olemaan paljon eurooppalaisen leveyden kalustoa, jota käytettäisiin pääosin kansainvälisessä liikenteessä ja jossain määrin kotimaisessakin ja sen lisäksi paljon Suomen sisäisen liikenteen leveämpää kalustoa.

Mitkäs oli kuorma-ulottumat Baltiassa, eikö Virossa 1520mm verkolla ollut Flirttejä joiden leveys oli suurempi kuin Suomessa.

Raideleveyden/kuormaulottuman lisäksi kalustossa jota käytetään Pohjoismaiden pohjois-osissa pitää olla lämpötila vaatimus -40 astetta jota löytyy harvoista keskieurooppalaisista kalustosta.

Ruotsalaisessa Stambanan.online foorumissa on keskustelua aiheesta tässä ketjussa.

https://stambanan.online/index.php?threads/sovvagnsupphandling-avbruten-inga-bud-enligt-sr.2816/

Suomen ja Ruotsin kuormaulottuma sallii kumpikin 3400 mm leveät vaunut mutta Ruotsissa vain laiturireunan yläpuolella, alapuolella max 3150 mm.

Taitavat suomalaiset kalustot ottaa ensimmäisessä sillassa kiinni katostaan.

Ei sillat Ruotsissa niin matalat ole mutta ajojohtimista voi lentää valokaari. Ajojohtimet ovat siellä 5.5 m ja Suomen kuormaulottuma yltää 5,3 metriin.

Ruotsissa ja Norjassa tuntuu riittävän ratapenkkojen sortumisia:
https://yle.fi/a/74-20181761

Onpa vaikea tilanne Pohjois-Ruotsissa. Tulvien takia on tavarajunat suistuneet pohjoisella pääradalla (Stambanan genom övre Norrland) ja Ådalsbanalla, ja Botniabanakin on suljettu. Vain Inlandsbana on käytössä, mutta sen kapasiteetti ei riitä raskaalle tavaraliikenteelle.

https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasternorrland/stora-problem-for-godstagen-landet-avskuret-pa-mitten

Viron Flirtit taitaa olla 3500mm leveitä

Kapeille raiteille tarvittavien ratapölkkyjen määrä on aika suuri eli 8 882 240 kpl käytössä olevalle rataverkolle. Kuka toimija pystyy tekemään näitä noin monta esim. 5 vuodessa?

Saksalainen kiskokalustoyhtiö aikoo aloittaa tavaravaunujen valmistamisen Suomessa https://areena.yle.fi/1-76311348