Resiina-keskustelu

https://yle.fi/a/74-20195051
Alla tiivistelmä chatgpt:llä

Hallitus esittää 1,9 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta Tornion ja Haaparannan välisen henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi vuonna 2026. Rahoituksen arvioidaan jatkuvan vähintään koko tulevan vuosikymmenen ajan. Hanke parantaa pohjoisen liikenneyhteyksiä, tukee alueen elinkeinoelämää ja vahvistaa Suomen huoltovarmuutta.

Sähköistetty ratayhteys Suomeen ja Ruotsiin valmistui jo vuonna 2023, ja nyt rahoitus mahdollistaa henkilöliikenteen aloittamisen. Alueen kunnat ja kaupungit osallistuvat kustannuksiin: Tornio ja muut Meri-Lapin kunnat sekä Oulu kattavat pienen osuuden hankinnasta, ja vuosien 2026–2030 budjetit odottavat lopullisia kuntapäätöksiä.

Tornion kaupungin arvion mukaan henkilöjunaliikenteen tukitarve olisi 1,4–2,1 miljoonaa euroa vuosittain, ja esitetty rahoitus mahdollistaa noin 30 junavuoroa viikossa. Traficomin mukaan lähijunaliikenne ei kata kustannuksiaan pelkillä lipputuloilla, joten tukirahoitus on välttämätöntä. Alueella hanke nähdään pitkän edunvalvontatyön huipentumana ja merkittävänä askeleena alueen kehitykselle.

Hyvä Näin!

Hyvä ja odotettu uutinen, mutta AI:n tekemä tiivistelmä on joiltain osin virheellinen ja harhaanjohtava:

Rahoitus on sovittu vuoteen 2030, ei "koko tulevan vuosikymmenen ajan", ja sähköistys Tornioon ja edelleen Haaparantaan valmistui 2024, ei 2023.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, ettei tekoälyn tuottamaan "faktaan" kannata luottaa ilman taustojen tarkistusta.

Oma henkilökohtainen näkemykseni on se, ettei tekoälyn antamia "vastauksia" tänne kannattaisi laitella ollenkaan.

Puoltoääneni tälle ehdotukselle.

Noh, ajattelin kokeilla tekoälyllä tiivistämistä juuri sen vuoksi ettei jaksanut poimia pitkästä tekstistä sitä pihviä ja vielä ilman tarkistusta päälle laiskuuttani :-[ .senpä vuoksi linkki kuitenkin itse uutiseen. Anyway, jatkossa jätän tekoälyt pois.

Eipä mitään, vahingoista viisastuu :)

Oman kokemukseni mukaan tekoälyn kanssa saa olla tarkkana, koska se johtaa helposti harhaan ja rautatieasioiden kaltaisissa erityisalueissa saattavat vastaukset olla joskus täyttä huuhaata.

Ehkäpä voisimme ajatella tekoälyä markkinointiterminä? Tuollainen nähtävästi aina pitää keksiä, jotta saadaan "jotain uutta ja maailman mullistavaa" myytyä. Vaan entäpä jos sitä tarkastelisi vain hakukoneen seuraavana kehitysvaiheena, jossa sille voi kirjoittaa pitkänkin hakuohjeen ihmiskielellä ilman että kone menee solmuun? Sisältö todellakin "vaihtelee" (usein huuhaata _kaikissa_ erikoisaiheissa), mutta usein mukana on lähdelinkkejä, joiden etsiminen muuten olisi aikaa vievää. Ja todellakin, olisi jo aika tunnustaa, että arkitekoälyssä harvoin on tekemistä minkään älykkyyden kanssa, pelkkä markkinointermi vaan tekemässä siitä myytävän. Eri juttu sitten isojen IT-yritysten aidot tuottavuussovellukset, jotka taikovat mitä vain jo rutiinipaikoissa ilman ihmistä.     

Esimerkki toimivasta uudesta tekoälylajittelusta:
"Etsi junamatka Tukholmasta Nizzaan"
Tuloksena kosolti lähteitä, joista voi jatkaa sopivan vaihtoehdon löytämistä. Äkkiseltään vaillinaisella rautatietietämykselläni tulokset vaikuttavat juuri siltä reitiltä, jota näkee paljon keskustellun ja joka taas on kehittymässä. (Ensi kesästä Ruotsin ja Keski-Euroopan väliset junayhteydet taas lisääntyvät)   
Tämä ei joskus 5-10 vuotta sitten olisi tainnut ainakaan Googlella onnistua?

Tekoälylle kannattaisi syöttää lähteeksi: - "etsi ja toteuta normaali maalaisjärjen käyttö VR:n pääkonttoriin ja ohjaile sitä". Noilla mentäisiin jo aika pitkälle, nykyisen vastuuttoman sekoilun sijaan.

https://yle.fi/a/74-20226999?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp&fbclid=IwY2xjawR65ZxleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEelUdHsQ3Nv9vS-i1bMLmD9rM-dhb1Pmt_LMi1gWkihbrSOudSGCVd3Gac8OE_aem_9EX1J2lda9lRXX0eYiKsJw (https://yle.fi/a/74-20226999?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp&fbclid=IwY2xjawR65ZxleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEelUdHsQ3Nv9vS-i1bMLmD9rM-dhb1Pmt_LMi1gWkihbrSOudSGCVd3Gac8OE_aem_9EX1J2lda9lRXX0eYiKsJw)

Junalikenne alkaa toivottavasti 10. elokuuta. Millä kalustolla tämä ajetaan, Sr1 ja kolmella eil/ eilf vaunulla?

Aikataululuonnosten perusteella Ouluun yöpyvä kaukojunarunko kävisi aamulla ja illalla kääntymässä Haaparannassa, eli todennäköisesti Sr2/Sr3 ja Edo-runko.

Eka testijuna IC 601 ihan ulkomaille ?

https://juliadata.fi/timetables?s=601&d=8.6.2026

Sr1 + Dv12 kävi tässä taannoin Haaparannassa eli ei ole ensimmäinen testijuna haaparantaan, mikäli tuo IC nyt sitten ajetaan.

Näin liikenne ja viestintävirasto "Valtion ostojunaliikenteen sopimusmuutos, joka mahdollistaa Haaparannan liikenteen, on työnalla Traficomin ja VR:n välillä. Tavoitteena, että junaliikenne alkaisi kesällä 2026. Junaliikenteen alkamisesta tiedotetaan erikseen, kun sopimusmuutos on saatu tehtyä."

Tänään se sitten lähtee juna Ruotsiin.

Vaunu tiedot julkistettu NOK-HPA: Sr2 + 2 Ed + Edfs + ERd + CEd + Edo (178 m)

Totta se on.;) Näkyy tulevan nrolla 602 jo yöllä takaisinkin. Ouluun asemalle tulo klo 02.30

Tornion kaupungin omasta webcamista (https://www.skylinewebcams.com/en/webcam/finland/lapland/tornio/tornio.html) näkyi hyvin äsken sekä Tornion aseman pysähdys että Torniojoen ylitys. Paluumatkan ehtii vielä nähdä tuolta.

Ja taas testaillaan  S 601 su 28.6.2026

https://juliadata.fi/timetables?s=601&d=28.6.2026

Ja paluujuna

https://juliadata.fi/timetables?s=602&d=28.6.2026

Miksikähän nämä ajetaan IC/S junanumeroilla eikä MV?

Ei nyt liity tähän henkilöliikenneasiaan, mutta luin Ruotsin uutisista että alkavat raivata pusikkoa vanhalta Haaparantabaanalta. Tuskin sille käyttöä silti löytyy, kun uusikin on vajaakäytöllä mutta ehkä sieltä jotkut Baltian pojat saavat helpolla haettua kiskoja romuksi.

Tämän areenan ruotsalaisella vastineella postvagnen.com keskustellaan myös aiheesta. En tiedä, mitä ohessa T27 tarkoittaa, mutta näin tuollaista tietoa aiemminkin. Oheista on joku kommentoinut, että lauantaina Tukholmasta lähtevällä yöjunalla sentään olisi melko hyvät vaihtoyhteydet.

(Originally posted by Anders Wettemark Solna) Från T27 blir tidtabellen Luleå-Boden:Haparanda ändrad från tre till två tåg per dag med 100% anslutning till Uleåborg vilket försämrar förbindelserna Stockholm - Haparanda med noll anslutning till/från Nattåg i Boden. En lite underlig prio då inrikes resor är större än Luleåbornas behov att åka till Uleåborg/Helsingfors.

ja toisessa kommenti viitataan tuleviin Suomi-aikatauluihin, johon kirjoittaja: "Dessa tider stämmer bra med Norrtågs ansökan för T27 för Luleå-Haparanda. Under T26 är det inte lika bra. "

Ai-yhteenveto: "Termillä T27 viitataan rautatiealalla tieto- ja tågplaneår 2027 -nimiseen tieliikenne- ja rautatieaikataulukauteen. T27-kausi astui voimaan 13. joulukuuta 2026 ja se korvasi edeltävän T26-kauden"

Ilmeisesti joku on ollut hereillä silloin, kun näitä aikatauluja on soviteltu yhteensopivaksi...

Ymmärrän että T -jotain Ruotsissa tarkoittaa aikataulukautta mutta eikö T27 kuitenkin tarkoita vuonna 2027 tai aikaisintaan joulukuussa 2026 alkavaa kautta?

Tornion kaupungin sivuilta löytyi tälläinen aikataulu (ehdotus ?)


https://tornio.oncloudos.com/kokous/2026884-4-65001.PDF

Juuri noin, T27 alkaa tämän vuoden joulukuussa.

Tässä on selitys miksi lauantai ja sunnuntai vuorot yliviivattu

vastaavasti norrtågetin aikataulut https://norrtag.se/app/uploads/2026/03/2026-05-Tidtabeller-Lulea-Haparanda-0511-0802.pdf.pdf

Trafikverket:

Här är en överblick över de viktigaste kommande stegen för T27:  6 juli 2026: Förslag till Tågplan 2027 publiceras.


Parin viikon päästä pitäisi olla tiedossa, millaisia aikatauluja on ehdotettu mm. Boden - Haaparanta välille ja edelleen jatkoyhteyksistä etelään ja Kiirunan suuntaan.

 
Nyt se on varmaa: Suomen ja Ruotsin välinen junaliikenne alkaa elokuussa

"Traficom ja VR ovat alle­kirjoittaneet ostoliikenne­sopimuksen. Päivittäinen junaliikenne Oulun ja Haaparannan välillä käynnistyy 10. elokuuta

VR ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat allekirjoittaneet ostoliikennesopimuksen Oulun, Tornion ja Haaparannan välisestä matkustajajunaliikenteestä.

VR kertoo tiedotteessaan, että liikenteen käynnistäminen on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä Suomen ja Ruotsin viranomaisten kanssa esimerkiksi tulli- ja rajanylityskäytäntöihin liittyen.

Maiden välinen päivittäinen raideliikenne alkaa 10. elokuuta, jolloin reitin asemilla järjestetään myös juhlallisuuksia."

https://yle.fi/a/74-20233326

Ja juna vie vaikka Sisiliaan. On sitä junaa ennenkin vaihdettu. Ei se ole raideleveydestä kiinni.
Käsittääkseni Haaparannassa homma onnistuu asemahallin läpi kävelyllä. Vai miten? En ole siellä käynyt.

Millä kalustolla tuota liikennöidään?

Normaalipituisilla IC-rungoilla. IC 407 ja 402 liikennöivät tosiaan junien 37 ja 38 jatkeina (ja 404 ehkä 26:n jatkeena?).

VR:n Haaparanta – sivut: Junissa 37 (19.30 jälkeen etelästä Ouluun)  ja 38 ( klo 9 jälkeen Oulusta etelään )  junan numero vaihtuu junan saapuessa Ouluun. Matka jatkuu samalla junakalustolla, eikä junaa tarvitse vaihtaa.

Eikös tuo tarkoita sitä, että käytännössä yksi runko ajaisi pitkän reissun.

Aamulla Oulu - Haaparanta - Oulu - Helsinki ja illalla Helsinki - Oulu - Haaparanta - Oulu. Junanumero vaihtuu Oulussa ja VR infon mukaan myös istumapaikka voi vaihtua Oulussa, varmaan koska myyntinumero Oulun pohjoispuolella on 4xx ja etelän suuntaan 3x.

Oulussa tuskin junia pätkitään tai jatketaan (?), joten Ruotsin puolella voisi käväistä pidempikin runko. Kaljahanat pysyy rajareissuilla kuitenkin visusti kiinni.

Jos sinne matkustaisin, ei kaljahanan kiinni olo juuri  haittaisi, mutta miksi moinen?
On useita ihan naurettavia säännöksiä kuten tämäkin että viinaa saa pian  tilata kotiin tuotuna mutta en voi ostaa kaupasta yhtä saunaolutta ennen yhdeksää!

VR Haaparanta - sivut (linkki tuoreessa VR:n omassa tiedotteessa):

Junan ravintolapalvelut ovat suljettuina Haaparannan ja Oulun välillä. Syynä tähän ovat eroavaisuudet maiden välisissä elintarvike- ja anniskelusäädöksissä.

Lisäksi tuolla on pari lausetta extraluokkien kahvi ym. tarjoiluista.

Sehän siinä syy on, mutta paljon hulluja säännöksiä on eri maissa. Islannissa sai aikoinaan viinakaupasta viinaa mutta olutta ei tainnut saada sieltäkään. Nyt tilanne on muuttunut.
Italiassa huomasin että viinaa myytiin yöllä auki olevassa  kaupassa mutta johonkin aikaan päivästä ei saanut olutta ilman ruokaa. Siksi kyllä riittivät perunalastut joista yleensä ei edes laskutettu oluen lisäksi.

Mutta miksei riitä, että ravintolan pistäisi kiinni Tornion kohdalla, juuri ennen rajan ylitystä ja pitää kiinni just sen ajan kun juna käy Ruotsissa.

Facebookissa ravintolapalveluiden puutetta perusteltiin sillä, että Oulu on lähin asema josta toteutuu vaihtoyhteys, mutta eihän ravintolapalveluilla ja vaihtoyhteyksillä ole tekemistä keskenään. Ja kyllähän esim kolarilaisen ollessa kulussa joku Tornio-Itäinen tarjoaa vaihtoyhteyden, mitä nyt joudut muutaman tunnin odottelemaan.

tuo kuullostaa ihmeellisellä kun Venäjän allegroissa ollut mitään rajoituksia ?

Tuo on nyt tekosyy olla avaamatta ravintolaa. Voisihan se olla auki vain Suomen puolella mutta kun eivät viitsi. Ravintolavaunun voisivat jättää kokonaan pois Haaparannan junasta tai ajaa koko juna taajamajunakalustolla. Tärkeintä on että junaliikenne nyt ylipäänsä alkaa.

Allegro oli ns premium juna joten siinä oli tottakai ravintola aina auki paitsi rajatarkastuksen aikana.

Taitaa Ruotsin tiukempi alkoholilainsäädäntö tulla esiin ?

Junan kalusto määrätään ostoliikennesopimuksessa Traficomin kanssa. 

Kyllä syy on se että ei haluta palkata henkilökuntaa pitämään ravintolaa auki edes Suomen puolella. Vaunurunko on ilmeisesti tullut Helsingistä ja siksi siinä on ravintola mutta ei pidetä auki.

Onko tämä vain VR:n hanke vai onko jokin ruotsalainen yhtiö mukana myös?

Vain VR:n ja Suomen valtion. Ruotsi hoitaa liikenteen Haaparannasta eteenpäin muualle Ruotsiin.

Ok! Kiitos tiedosta!

Tämä pitäisi sanoa että VR Ja Traficom ovat tehneet ostoliikkenne sopimuksen Haaparantaan josta pääsee junalla koko eurooppaan.

Rainerin ajatuksessa saattaa olla totuuden jyvänen.

Kysyin nimittäin asiaa Lupa- ja valvontavirastolta, ja heiltä hetki sitten saamassani sähköpostissa lukee näin (poistin ylitarkastajan nimen):

"Tervehdys,
 
ymmärtääkseni VR Ravintolapalvelut Oy ei ole ollut yhteydessä Lupa- ja valvontavirastoon Haaparantaan kulkevien junien anniskelusta enkä osaa myöskään arvioida mihinkä anniskelusäännöksiin VR:n Facebook-uutisessa viitataan.
 
Terveisin,
 
Ylitarkastaja | Överinspektör
Lupa- ja valvontavirasto | Tillstånds- och tillsynsverket (www.lvv.fi)"

Katselin noita elokuun aikatauluja ja hieman ihmettelen: maanantaista lauantaihin vaihtoaika suomalaisesta junasta ruotsalaiseen on 5:45-07:40. Aamuvarhaisella ei ole oikein kiva aika odotella asemalla matkatavaroiden kanssa noin kauaa. Sunnuntaisin ruotsalainen juna lähtee 07:40 ja Suomesta juna saapuu 5 min myöhemmin, onko tämä totta?

Bodenissa olisi hyvä yhteys muualle Ruotsiin, mutta vaihtoaika on 3 minuuttia Luulajan junaan ja ainakaan Norrtåg ei näytä eikä myy yhteyttä liian lyhyen vaihtoajan takia. Liput ovat jo myynnissä eli tuskin aikataulut muuttuvat.

Sujuvin tapa matkustaa kohti Eurooppaa, mikäli ei halua seudulla yöpyä, on odottaa yöjunaa koko päivä tai matkustaa aluksi 8 tuntia bussilla Uumajaan.  Toiseen suuntaan yhteys on parempi, joskin vaihtoajat ovat kyllä osittain aika reilut. Parasta koko hommassa on varmaan Tornion kannalta aamujuna Oulun kautta Helsinkiin ja iltajuna takaisin.

 
VR avaa uuden rajalinjan Haaparannalle

29.6.2026 Google konekäännös

"VR ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat allekirjoittaneet sopimuksen sopimusjunaliikenteestä Oulun, Tornion ja Haaparannan välillä. Päivittäiset junavuorot alkavat 10. elokuuta 2026 ja sisältävät 28 junavuoroa viikossa. Reitti luo uuden rajat ylittävän yhteyden Suomen ja Ruotsin välille.

Liike rahoitetaan pääosin valtion varoilla. Myös Tornion kaupunki, Oulun kaupunki ja Järvi-Lapin kehittämiskeskus osallistuvat rahoitukseen. Junavuorot lisätään viranomaisen ja rautatieyhtiön väliseen olemassa olevaan sopimusjunasopimukseen.

Uusi yhteys Ruotsiin

Uusi rata sisältää kaksi päivittäistä junavuoroa molempiin suuntiin Oulun ja Haaparannan välillä, joka päivä viikossa. Samalla henkilöjunaliikenne palaa Tornion keskustaan ​​useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ennen liikenteen aloittamista Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat tehneet yhteistyötä muun muassa tulli-, rajanylitys- ja rautatieliikenteeseen liittyvissä teknisissä kysymyksissä.

Rahoitukseen osallistuvat kunnat korostavat, että raideyhteydellä on alueellinen merkitys Pohjois-Suomen, Ruotsin ja Norjan välisten parempien matkustusmahdollisuuksien kautta. Tornion, Oulun ja Haaparannan kaupunkien kohdalla liikennettä korostetaan myös saavutettavuutta parantavana tekijänä."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260629/18806/vr-oppnar-ny-granslinje-till-haparanda

Ruotsin puolen joulukuussa 2026 alkavalla T27-aikataulukaudella on junia soviteltu paremmin toisiinsa Haaparannassa. Muistelen jossain nähneeni tiedon, että samassa yhteydessä Norrtågin Luulaja-Haaparanta-liikenne supistuu nykyisestä kolmesta junaparista vain kahteen. :(

Itse asiassa ei tuo, vaan tämä:
https://norrtag.se/app/uploads/2026/06/Tidtabell-Lulea-Haparanda-T26-260810-261004.pdf

Kun ostaa Norrtågin kesälomalipun siten, että valitsee ostettaessa aktivointipäiväksi sunnuntain 9.8., ehtii vielä hyödyntämään lippua lähes kaksi viikkoa ensimmäisestä Oulu-Haaparanta-junasta eteenpäin. Taidanpa hankkiutua 10.8. lähtevään 401:een taskussa tuo lomalippu. Sen kanssa voi kokeilla vaihtoa Bodenissa Uumajan suuntaan, kun vaihtoaika on varsin tiukka 3 min. Juna 7183 Haaparannasta saapuu klo 9:08 ja 7103 Uumajaan lähtee klo 9:11.

https://norrtag.se/biljetter-rabatter/tagsemester/

Ja Norrtågiahan ajaa Ruotsissa VR myös.

Tänään on alkanut lippujen myynti Haaparannan  juniin

Koskahan VR myy lippuja muualle eurooppaan ?

Ravintola "La Vaunut" ovat kuulemma kiinni Oulusta lähtien? Syynä erilaiset elintarvike- ja anniskelusäännökset Suomessa ja Ruotsissa? Mistä lähtien Oulu - Tornio ovat kuulunut Ruotsalaisten säännösten piiriin?

On varmaan helpompi sulkea ravintola isommassa kaupungissa ja päästää ravintolatyöntekijät joko tauolle tai kokonaan pois töistä. Paino sanalla varmaan :)

Kurkkaas Juha tuo mun kommenttini tämän saman ketjun edelliseltä sivulta.

VR:llä (Suomen siis) ei ole yhdysliikennesopimusta ulkomaisten rautatieyhtiöiden kanssa. Kun ei ole enää UIC:n jäsen.

Ainoa lippuyhteistyö jossa VR on mukana on Inter-Rail. Kuka tietää kuinka kauan?

Onko olemassa minkäänlaista järkevää aikataulua Seinäjoki - Tornio - Haaparanta - Uumaja - Vaasa - Seinäjoki (tai päinvastoin) rengasmatkalle?

Tiedän, että sen voisi itsekin selvitellä, mutta josko joku harrastajatoveri olisi jo sen tehnyt.

Ei VR:llä tarvitsekaan olla vaan välittäjällä jonka kautta voi ostaa junaliput ja hotellit yms. muut kuten lentoliikenteessä tehdään jo nyt. Lentolipun Tampere - Pariisi saa yhdestä osoitteesta mutta junaliput ?

Lentolippuja saa koska lentoyhtiöt ovat liittoutuneet alliansseihin. Tampereelta menee reittilentoja ulkomaille joiden lippuja voi kytkeä muiden Finnairin allianssikumppaneiden lentoihin.

Rautateillä ei ole vastaavaa. UIC:n jäsenyys takasi aikoinaan että junalipun pystyi ostamaan VR:ltä ulkomaisille valtiollisten rautatieyhtiöiden osuuksille mutta ei enää. Deutsche Bahnin verkkokauppa pystyy myymään junalippuja Ruotsissa Uumajaan asti tietyille vuoroille jotka ovat SJ:n operoimia mutta ei sitä kauemmas.

Näin komissio patistelee rautatieyhtiöitä  "Matkusta Euroopassa – kaikki yhdellä lipulla: komissio yksinkertaistaa Euroopan laajuisia matkavarauksia. Tämä koskee erityisesti junamatkustusta, johon sisältyy useiden rautatieyhtiöiden osuuksia. Lisäksi junamatkustajien oikeudet suojataan matkan alusta loppuun saakka. "   

https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset-ja-tapahtumat/uutiset/matkusta-euroopassa-kaikki-yhdella-lipulla-komissio-yksinkertaistaa-euroopan-laajuisia-2026-05-13_fi

Paitsi että jos katsoo Norrtågin sivuilta (tai SJ:n), niin ainakin koko elokuun aikana tuo 07:40 juna ei ilmeisesti kuljekaan. "Inte tillgänlig". Ei muita selityksiä. Ratatöistä ei ole mainintaa.

Ja arkisin 20:30 Haaparantaan saapuva VR:n juna on noin tunti liian myöhässä. Viimeinen juna Bodeniin on lähtenyt 19:38. Paitsi että sekin juna on "Inte tillgänglig" joka päivä.

Ilmeisesti ainakin nyt elokuussa kulkee vain yksi juna päivässä Haaparanta–Boden(–Luulaja), 13:47.
  
Kyllä tämä meni nyt juuri niin heikosti kun saattoi pelätä. Saatanan tunarit. Olisihan tässä ollut molempien maiden ja Ruotsin kohdalla myös alueen joukkoliikennettä tilaavien viranomaisten monta vuotta aikaa suunnitella tuleva liikenne yhdessä, sen jälkeen kun sähköistyksestä oli päätös. Mutta kun ei.

Eikös nuo VR:n aikataulut ole tehty Ruotsin aikataulukauden (tågplan) T27 mukaan, joka alkaa vasta 13.12.2026?

Täten se synkkaa paremmin Norrtågin aikatauluun vasta myöhemmin.

Saattaa olla, mutta miksi? Olisi ollut monta vuotta aikaa suunnitella hyvin yhteensopivat aikataulut. Mutta kun ei ollut poliittista tahtoa. Sitten Pena sen yhtäkkiä viime metreillä kuitenkin keksii (tarkoitan siis arvoisaa liikenneministeriämme) että aloitetaankin liikenne jo nyt kesällä. Ilman minkäänlaista koordinointia. Ensin on puhe jopa kesäkuusta muistaakseni, sitten Trafi toppuutteli vähän, ja ajankohdaksi tuli elokuun 10.

Tällainen kuva tästä ainakin ulkopuoliselle syntyy.

Toki voi myös olla että Ruotsin Trafikverket tai neljän pohjoisimman läänin liikenneviranomaiset ovat osin syyllisiä, ei pelkästään Suomen poliitikot.

Jos Suomi ja Ruotsi olisivat Sveitsi, Tornio–Haaparanta-rata olisi aikoja sitten vedetty uudestaan kaksoiskaupungin keskustan läpi ja Oulu–Luulaja-välillä olisi tiheä liikenne, yhdellä helpolla junan vaihdolla, ellei peräti raideleveyttä vaihtavalla kalustolla. Nyt sekä Tornion että Haaparannan asemat ovat ikävästi keskustasta syrjässä.

Mutta nyt on tilanne kuten Balkanilla  :(

Osaatko Tor sanoa mitä tarkoittaa jos SJ:n matkahaussa lukee vuoron kohdalla "Inte tillgänglig"? Onko se pelkästään siksi että juna on peruttu vai voiko olla tilanne että lippujen myyntiä ei ole aloitettu tai että vuoro olisi loppuunmyyty?

Tässä on joka tapaukessa Norrtågin painettu aikataulu 3. elokuuta - 4. lokakuuta 2026: https://norrtag.se/app/uploads/2026/06/Tidtabell-Lulea-Haparanda-T26-260810-261004.pdf

Kuvittelisi että jos aikataulu on painettu niin junia todella ajetaan?

En osaa sanoa, sitä itsekin ihmettelen. Myös Norrtåg ilmoittaa niin 07:40 ja 19:38 junille Haparanda–Boden–Luleå elokuussa (en toki ihan kaikkia päiviä kokeillut). Mitään syytä ei kerrota. Ratatöitä pitäisi olla vain 15. ja 16. päivä.

Nuo vaikuttaa olevan tehty VR:n kalustokiertoihin pohjautuen ja muu yhteiskunta sitten sopeutuu perässä.

Ruotsin T27 on vasta prosessissa, mutta valmistuu vielä tässä kuussa.

Postvagnen-sivustolla joku ajatteli ääneen että kenties Norrtåg harkitsee aikatalun muuttamista hieman jo nyt (eikä vasta T27:ssa) jotta sopii paremmin yhteen VR:n junien kanssa, ja sen takia junat on nyt merkitty "ei saatavilla" -tilaan. Toivossa on hyvä elää.

Puhuin vähän höttöä. Tässä kuussa valmistuu vasta ehdotus. Syyskuussa on valmiit taulut tiedossa.

T27-prosessiaikataulu määräaikoineen löytyy täältä: https://bransch.trafikverket.se/for-dig-i-branschen/jarnvag/tagplan-att-skapa-tidtabeller-for-tag/tagplan-2027/datum-for-processteg-tagplan-2027/

Juliasta löytyy nyt tuotanto liikenne varauksina lokakuun loppuun, esim eka juna

https://juliadata.fi/timetables?s=401&d=10.8.2026

Kuulemma on todennäköistä että Norrtåg on pyytänyt Trafikverketiltä että saisivat ottaa T27-kaudelle haetut ajat käyttöön Luulaja–Haaparanta-välin junille jo 10.8 lähtien. Haaparannasta lähtisikin aamujuna jo 06:20, eli ihan siedettävä odotus VR:n junan saapumisen jälkeen. Saapuminen Luulajaan 8:18, eli juna sopisi paremmin työmatkalaisillekin, jos sellaisia Haaparannan ja Luulajan välillä on. Ehtisi kai myös paremmin etelään päin meneviin juniin.

https://www.postvagnen.com/node/62568

 
Tornion ja Haaparannan välinen rautatieliikenne

"Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Ruotsin kuljetushallitus (Transportstyrelsen) ovat sopineet kansallisten turvallisuusviranomaisten tehtävien käytännön järjestelyistä Tornion ja Haaparannan välisessä rautatieliikenteessä. Sopimus tuli voimaan 10.4.2026.

Yhtenäinen turvallisuustodistus kattaa rajaliikenteen

Liikennöinti Suomesta Haaparantaan

Turvallisuustodistus, jonka toiminta-alue on Suomi, on voimassa myös 1524 mm rataverkolla Suomen rajalta Haaparannan raja-asemalle, jos rajaliikenne on huomioitu turvallisuustodistuskäsittelyssä.

Rautatieyrityksen tulee noudattaa Ruotsin kansallisia sääntöjä ja muita Ruotsissa sovellettavia menettelyjä, jotka koskevat raideliikenteen harjoittamista. Lisäksi rautatieyrityksellä tulee olla vakuutussopimus tai sitä vastaava järjestely, joka kattaa rautatieliikenteen harjoittamisesta Ruotsissa mahdollisesti aiheutuvan vastuun.

Jos aiot liikennöidä Suomesta Haaparantaan, ilmoita siitä turvallisuustodistushakemuksessa.

Lataa olla olevasta linkistä lomake ruotsinkielinen RU5621 ja liitä se täytettynä turvallisuustodistushakemukseen.
Liitä hakemukseen lisäksi todiste voimassa olevasta vakuutussopimuksesta tai sitä vastaavasta järjestelystä."

https://www.traficom.fi/fi/rautatieliikennointi/tornion-ja-haaparannan-valinen-rautatieliikenne

Tämä on hyödyllinen tieto museo-operaattoreille tai sellaisiksi aikoville. Haaparantaan liikennöinnin kustannusten ja mahdollisten tuottojen on vastatrava toisiaan.

Pienenä vinkkinä Höyryraide Oy:n tolmitusjohtajalle ja hallitukselle.

Nuo T27 linkkien aineistot näyttää melkoiselta dokumenttihimmeliltä, missä koko Ruotsin vuoden rautatiejärjestelmä kuvataan. Lukusilla rautatie- ym. virkamiehillä on varmasti sanomisia mahdollisiin etukäteismuutoksiin. Itse suhtaudun VR:n aikatauluihin heti alusta synkattuihin Norrtågin aikatauluihin toiveajatteluna siihen asti, kunnes kaikki halukkaat on päässeet kopauttamaan oman pienen nuijansa hyväksyvästi pöytään ja sellaiset aikataulut on virallisesti julkaistu.    Jos niitä ei saada aikaan, Länstrafiken & Norrtåg & VR voinee harkita Suomen puolella päättyvän korvaavan pikavuorobussiliikenteen jonkinlaajuista käynnistämistä Ruotsin puolella niiltä osin kuin juna-aikataulut ei vielä osu.   Haaparannasta Luleåån on E4:sta pitkin 130 km. Onnibus ajaisi sellaiisen matkan yhdellä Kalix pysähdyksellä tien varressa alle kahdessa tunnisssa. Nykyiset bussit ajavat yli 2,5 tuntia, mutta varmaankin osin eri reitti ja runsaammin pysähdyksiä.  Tällä hetkellä Luleåsta lähtee 8.30 juna Umeåån ja siltä on Bodenissa yhteys Kiirunaan.Siihen ehtisi melko hyvin.

Tutkin reilu viikko sitten tilannetta Trafikverketin kapasiteetinhallintajärjestelmästä (MPK) ja sen suunnittelugrafiikan mukaan näyttää siltä, että välillä Boden (Bdn) - Haparanda södra (Hp) olisi 10/8 2026 varattu kapasiteettia kolmelle henkilöjunaparille siten, että junien tulo- ja lähtöajat olisivat Hp:ssa noin 0730-0740, 1330-1348 ja 1929-1939. Tilanne saattaa toki vielä muuttua. Radalla on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia, joten junat voisivat kulkea muinakin aikoina. Sen sijaan saattaa välillä Boden-Luleå olla enemmänkin ahtautta ja siellä taitaa olla ratatöitäkin kesken. Sinänsä on hieman hassua, että tuolla sangen vähäliikenteisellä radalla on suurin sallittu nopeus Kalixin ja Haparanda södran välillä peräti 250 km/h eli kyse on suurnopeusradasta. Oma ennätykseni siellä on tosin "vain" 160 km/h veturivetoisella junalla.

Juuri tänään on Norrtågin aikatauluihin ilmestynyt 10.8 aamulähtö Haaparannasta 06:24. Outoa kylläkin, seuraavina päivinä ei, vaan näkyy edelleen vain 07:40 lähtö, mutta "ei saatavana" -tilassa.

 
Suomesta Ruotsiin kulkevaan henkilöjunaan ei saatu ravintolavaunua byrokratian vuoksi

"Moni iloitsee uudesta junayhteydestä Oulun ja Haaparannan välillä, mutta matka taittuu ilman ravintolapalveluita.

VR:n uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen vahvistaa, että ainakin aluksi uuden junayhteyden ravintolapalvelut ovat suljettuina.

– Koska kansainvälistä junaliikennettä koskevat erilaiset elintarvike- ja anniskelusäädökset kuin kotimaan liikennettä ja liikenne haluttiin aloittaa mahdollisimman pian, ravintolapalveluiden avaaminen näissä junavuoroissa vaatii vielä lisäselvityksiä.

Hannukaisen mukaan kansainväliseen liikenteeseen liittyvä lainsäädäntö vaikeuttaa muun muassa anniskelua ja verotusta.

Jos VR saa ratkaistua ravintolapalveluihin liittyvät kysymykset viranomaisten kanssa, ravintolavaunut voidaan ottaa käyttöön rajanylisessä liikenteessä myöhemmin. Aika-arviota ei vielä tässä vaiheessa ole.

...

Päivittäinen junaliikenne Oulun ja Haaparannan välillä käynnistyy 10. elokuuta. Ensimmäinen juna vie matkustajat Suomesta Ruotsiin jo aamuviiden aikaan.

Kaupunkien välillä ajetaan kaksi päivittäistä vuoroa.

VR:ltä kerrotaan, että uusi yhteys on ollut odotettu. Matkustajat ryhtyivät ostamaan lippuja heti, kun ne tulivat saataville tiistaina 30.6."

https://yle.fi/a/74-20234404

Olen pannut merkille että olet ansiokkaasti ottanut selvää Postvagnen -foorumissa mikä noiden Haaparannasta Bodeniin kulkevien junien aikataulutilanne on. Kiitokset tästä!

Ja näyttää olevan saapuminen Bodenista 5:55.  Olisiko jonkinlainen 'juhlajuna', joka ainakin ajetaan ja jolla alueen liikenneinstituutiot, media ja junafriikit voi 'korkata' yhteyden ihan tuoreeltaan. Jatkoa sitten ehkä tuota pikaa tai hieman myöhemmin.

Kahdenkymmenen vuoden päästä me junafriikit jotka olimme mukana ensimmäisellä normaalilla aikataulutetulla junalla Haaparantaan tällä vuosisadalla, ja jatkoimme kohtuullisen odotuksen jälkeen kohti Bodenia, muistelemme kiikustuoleissamme: "Oi muistatko sen ohikiitävän hetken kun Suomen ja Ruotsin välillä oli toimiva rautatieyhteys ilman outoja monen tunnin odotuksia".

Kalix - Haaparanta suurnopeutta keinopää valaisee näin:

Ennen vuotta 2012 Kalixin ja Haaparannan välistä suoraa rautatieyhteyttä ei ollut. Junayhteys Haaparantaan rakennettiin ja vihittiin käyttöön vasta vuosina 2012–2013, jolloin valmistuivat uusi rataosuus Kalixista Haaparantaan sekä peruskorjattu ja sähköistetty osuus Bodenin ja Kalixin välillä.

Kalix–Haaparanta-rataosuus on osa Ruotsin rataverkon Haaparannan rataa (Haparandabanan), joka yhdistää Bodenin, Kalixin ja Haaparannan. Kalixin ja Haaparannan välinen noin 42 kilometrin osuus on valmistunut vuonna 2012, ja sen suurin sallittu nopeus on korkean standardin vuoksi 250 km/h.

Onkohan nyt jokin Nej tack - nuija kopahtanut pöytään ? Sekä Norrtåg että Resrobot myy 10.8. varhaisvuoroa 'ei saatavilla'. Sen sijaan myydään normaalia runsas tunti myöhemmin kulkevaa paria. Vai täyttikö varausrynnäkkö vuoron ja nyt myydään toistakin. Onko joillain onnellisilla lippu tuohon haamuvuoroon ?

Tätä ihmetellään muillakin foorumeilla ja someissa.

Siellä on varmaan sellainen ATK että sitä ei osaa kunnolla käyttää kukaan muu kuin joku parhaillaan kesälomalla oleva. Jos katsot yhteyttä Haparanda–Umeå tuona maanantaina, niin Norrtåg kyllä näyttää lähtöä Haaparannasta 06:24, jolla vaihto Bodenissa. Mutta tosiaan jos etsii Haparanda–Boden tai Haparanda–Luleå, siis ilman vaihtoa, niin sama juna ei löydykään.

No, luotan kuitenkin siihen että viimeistään 07:40 pääsen eteenpäin. Tarkoitus on mennä Gällivareen, yöpyä siellä, ja seuraavana päivänä ottaa Inlandsbanan (https://inlandsbanan.se) Östersundiin.

Harmi vaan että Inlandsbanan liikennöi vain 12.8 asti, eli en tällä matkalla ehdi kuin mennä päästä päähän (Gällivare–Östersund–Mora) kahden päivän aikana. Olisi ollut kiva pysähtyä parilla väliasemallakin. Otan telttailuvälineet mukaan, nuohan on mainiot retkeilyalueet. (Paitsi että taitaa olla pahin hyttyssesonki?) No, joskus toiste tutustun väliasemiin.

Matkustin Inlandsbaanalla viimeksi 1986... ja silloinkin taidettiin mennä vain osa. Eikä valokuvia juurikaan ole, piti "säästää filmiä". Silloin käytiin ainakin Porjuksen voimalamuseossa, hieno paikka, suosittelen. (Vaikka taitaa juuri nyt olla suljettuna rempan takia.)

Itselläni pohjoisen osuus vielä katsomatta. Etelämpänä yksi ajelu, josta pieni kuvasarja digiajalta.

https://vaunut.org/kuva/39375?u=843&d=19.07.2007&ns=1

Liikennettä oli juhannuksesta jonnekin sinne asti minne tänäkin vuonna ja huippuviikkoina tuplavuorot välillä Mora Östersund.

Nyt kun kiskot on pohjoisessa auki, mielessä on ollut 20-vuotis reissu ainakin pohjoisen osalla ensi kesänä.

Tarkastin äsken rataosan Bdn-Hp liikennesuunnittelutilanteen 10.8.2026 uudelleen TRV:n kapasiteetinhallintajärjestelmästä (MPK). Ilmeni, että tuolle päivälle on pantu kulkuun Norrtågin (RICS^B 5068) lisäjunapari operatiivisilla junanumeroilla (OTN^C) 786^Aja 40075^A, joka lähtee Bodenista noin 0431, saapuu Haparanda södraan noin 0555 sekä lähtee paluumatkalle noin 0625 saapuen Bodeniin noin 0810. Lisää junia ei ole mahdollista panna kulkuun, koska välillä Ran-Hp on ratatyövaraukset junien välissä.

^A) TRV:n hallitsemalla rataverkolla lisäjunien numerot vaikuttavat olevan lottokoneen tuottamia (voivat kokemukseni mukaan olla mitä tahansa).
^B) Railway Interchange Coding System
^C) Operativt tågnummer

Seuraavana päivänä tuota aikaisempaa junaa ei ole, vaan kulussa ovat vain aiemmin selostamani kolme junaparia sekä GC:n tavarajunapari ynnä lisää ratatyövarauksia junien välissä.

Paljon kiitoksia! Tuleekohan juna olemaan täynnä ei pelkästään junaharrastajia vaan myös viran puolesta uutta yhteyttä korkkaavia...

Ainakin Norrtågin oman lipunmyynnin mukaan aikataulusynkkayksia astuisi voimaan maanantaista 5. lokakuuta lähtien. Illalla aina NT Haaparannassa 20:10 - 20:59, missä välissä VR käväisee siellä. Aamuisin NT Haaparannassa 7:00 - 7:11, paitsi perjantaisin 6:05 - 7:11.

 
Tulli tehostaa huumesalakuljetuksen valvontaa Tornion rajaylityspaikoilla

6.8.2026

"Tulli uusii valvontalaitteitaan Torniossa heinäkuusta alkaen. Uusilla valvontalaitteilla parannetaan Tullin kykyä suojata yhteiskuntaa ja laillista kauppaa.

Tornion rajanylityspaikan on arvioitu olleen yksi tärkeimmistä huumesalakuljetusreiteistä Suomeen.

Torniossa uusittava laite- ja järjestelmäkokonaisuus kustannetaan osin EU:n tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä saadulla rahoituksella.

...

Laitteita uusitaan neljässä rajanylityspaikassa Torniossa: Näränperässä, Krannikadulla, E4-tiellä ja rautatiesillan vieressä Ratatiellä Kirkonmäellä. Asennustöistä aiheutuu tilapäistä haittaa liikenteelle, mutta haitat pyritään minimoimaan.

”Uusintatöihin liittyy pienimuotoisia maansiirto- ja päällystystöitä. Lisäksi liikenne hieman lisääntyy alueilla, kun uusia valvontalaitteiden rakenteita kuljetetaan kohteisiin, ja asentajia ja kuljetuskalustoa liikkuu kohdeympäristöissä”, sanoo toimitila-asiantuntija Jaakko Salminen Tullin toimitilayksiköstä."

https://www.ostologistiikka.fi/kuljetus/tulli-tehostaa-huumesalakuljetuksen-valvontaa-tornion-rajaylityspaikoilla/

Ajatteleeko ne että rautatiesellan yli tulee kävellen salakuljettajia? Vai juniako aikovat tarkastaa niillä laitteilla?

 

Näin Tulli kertoi sivullaan "Torniossa Tullin valvontakenttä laajenee, kun se jatkossa valvoo myös Ruotsista saapuvaa junaliikennettä. Tämä on uusi liikennemuoto valvottavaksi Tornion tullilaisille, mutta itse tullivalvontatyöhön sillä ei ole vaikutusta. Valvontatyötä tehdään liikkuvassa junassa" https://tulli.fi/-/tulli-valvoo-jatkossa-myos-junaliikennetta-torniossa

Liikenne Oulusta Haaparantaan ja vice versa alkaa siis ylihuomenna maanantaina. Millaisia mahtavat olla matkustajamäärät näin alkuun...? Entä kuinka moni Vaunut.orgin väestä aikoo tuonne pohjoiseen, Tornio-Haaparanta, kuvaamaan näitä ensimmäisiä IC-junia ihan tuoreeltaan?

Säännöllinen henkilöliikenne Tornioon ja Haaparantaan loppui toukokuussa 1988. Itse tuolloin Torniossa asuneena olen ollut 11-vuotias, ala-asteella, enkä muista olleeni juuri kiinnostunut rautateistä. Ensi vuonna tuleekin sitten viisi vuosikymmentä tätä eloa täyteen.

No minä ainakin, en valokuvausmielessä vaan ihan matkustan sillä, ja jatkan junalla. (Katso aikaisempia viestiäni.)

Saattapa olla nikotiini-, alkoholi- ja ei-niin-helposti-pilaantuvien tuotteiden reppumatkaajien suosiossa ainakin Kemistä, mahd. myös Oulusta...

Sehän on hienoa, että olet siellä mukana. Itse en töiden vuoksi pääsisi sen enempää matkustamaan kuin kuvaamaankaan. Ehkä sitten myöhemmin syksyllä.

Olen uteliaisuuttani silloin tällöin seurannut starttia niin, että simuloin lipun ostossa paikanvaihtoa, vaikka en matkustamassa olekaan. Katsoin nyt vastaavasti aamun tilanteen välille Kemi - Haaparanta. Yhden Eco lipun olisi pystynyt vaihtamaan toiselle Eco paikalle, Extra rauhalliseen tai  hytteihin. Extra Rentoa eli ravintolavaunun yläkertaa ei tarjottu. Sen matkustajat voi VR:n ohjeen mukaan hakea kuumat juomansa Extra Rauhallisesta, joten veikkaan että osasto on varattu tuolla matkalla VIP käyttöön. Tilanne on sama paluusuunnassa, mutta illalla mennen tullen Rento on myynnissä.

Laskelman tulos oli että tällä hetkellä matkustajia mennessä on luokkaa 150, joista kaksi kolmasosaa vaunuissa 2 ja 5.  Todennäköinen VIP väki erikseen näiden päälle. Paluusuunnassa silmämääräisesti väkeä samaa luokkaa.  Illan junissa kumpaankin suuntaan luokkaa 35 matkustajaa. Näistä enemmistö vaunussa 5 mikä on näyttänyt olevan trendi, palvelee varmaan pitkän rungon sijoittumista Haaparannan asemalla. Ja myös sitä, että ei tunnu yksinäiseltä matkustaa hajasijoitettuna melko autioihin vaunuihin.

Ei ole varattu VIPeille. Minullakin on Ekstra Rauhallinen -lippu…

Jep, Extra Rauhallinen on vapaassa myynnissä, kuten olen maininnut. Puhuin VIP + Extra Rennosta eli ravintolavaunun yläkerrasta

Ah ok, luin huonosti. No hyvä, tykkäänkin enemmän rauhallisuudesta kuin ns rennosta meiningistä, hehe.

Aikamoinen VIP kun ei edes tarjoilua ole. ;D ehkäpä sitä ei myydä, koska ei kuitenkaan voi ravintolaa hyödyntää

Eiköhän tuo ravintolavaunu sääntö/verotus hierarkiakin olisi täysin soviteltavissa, jos svedujen kanssa oikeasti neuvoteltaisiin poikkeussäännöistä/-laeista riittävästi. Kaksi EU-valtiota, ja jo vuosikymmeniä noiden kahden valtion välillä toiminut autolauttaliikenne myymälöineen. Mikä nyt aiheuttaa ongelman kiskoilla? Asiakas on se, joka kärsii nykytilanteesta....

 
Ensimmäinen juna saapui Suomesta Ruotsiin 40 vuoden tauon jälkeen – kulki myöhässä

"Uusi junayhteys Suomesta Ruotsiin aloitti tänään maanantaina 10.8.

Ensimmäinen juna lähti liikkeelle Oulusta kohti Ruotsin Haaparantaa kello viiden jälkeen. Se ylitti Suomen ja Ruotsin rajan vartin myöhässä, noin seitsemän aikaan aamulla. Syynä myöhästymiseen olivat ratatyöt.

Junan kyydissä ollut Ylen toimittaja Hanna Juopperi kertoi, että ensimmäinen juna ei ollut lähellekään täynnä.

Ensimmäisen junan kyydissä matkustivat myös muun muassa Lumi Hultkrantz ja Vilma Jaatinen, jotka olivat lähdössä Abiskoon vaeltamaan.

– Tämä sopi todella hyvin aikatauluun. Ajattelimme, että on siistiä mennä tällä ensimmäisellä yhteydellä.

He kertovat, että jatkossa heitä voisi kiinnostaa lähteä myös muualle Eurooppaan Ruotsin kautta."

https://yle.fi/a/74-20231524

 
Uusi junayhteys yhdistää Suomen ja Ruotsin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin

11.8.2026 Google konekäännös

"Uusi matkustajajuna yhdistää Suomen ja Ruotsin ja on aloittanut liikenteen. Tämä on ensimmäinen rautatieyhteys Pohjois-Suomen ja Etelä-Euroopan välille lähes 40 vuoteen.

Pian maanantaina kello 5.00 paikallista aikaa (kello 4.00 Suomen aikaa) jälkeen kaksikerroksinen juna lähti liikkeelle Oulun rannikkokaupungista ja jyrisi tiensä rajan yli Ruotsiin.

Kun ensimmäinen juna ylitti Tornionjoen Suomesta ja saapui Ruotsin Haaparannan asemalle, sitä odotti ihmisjoukko, joka heilutti Suomen ja Ruotsin lippuja.

Reitti oli alun perin keskeytettynä 1980-luvun lopulta 1990-luvun alkuun alhaisten matkustajamäärien ja Suomen ja Euroopan välisten raiteiden teknisten erojen vuoksi.

Suomessa käytetään samoja raideleveyksiä kuin Venäjällä, jotka ovat leveämpiä kuin eurooppalainen standardi – jäänne ajalta, jolloin Pohjoismaa oli osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa 1800- ja 1900-luvun alussa.

Se on parhaillaan päivittämässä raideleveyksiään vastaamaan eurooppalaista standardia.

Uusi, kahdesti päivässä kulkeva matka Ruotsin Haaparantaan kestää 100 minuuttia, sillä se kulkee Suomen länsirannikon ohi ennen kuin ylittää kahden pohjoismaisen naapurin välisen rajan.

Haaparannasta jatkavien matkustajien on vaihdettava eri junaan jatkaakseen etelään.

Palvelu mahdollistaa kuitenkin noin 5 000 kilometrin junamatkan Portugalin Algarvesta Suomen pohjoisimpaan rautatieasemalle Kolariin – Kolarin uskotaan olevan Euroopan pisin junareitti.

Se mahdollistaa myös 24 tunnin junamatkan pääkaupunkien Helsingin ja Tukholman välillä.
Suomen liikenneministeri sanoi, että rajat ylittävän palvelun paluu osoittaa, että maiden välinen yhteistyö kasvaa "jatkuvasti".

Suomen valtion omistaman rautatieyhtiön VR:n toimitusjohtaja Elisa Markula sanoi toivovansa, että palvelu hyötyy junaliikenteen "renessanssista" kaikkialla Euroopassa.

"Junaliikenne elää uutta tulemista kaikkialla Euroopassa. Myös Suomessa matkustajamäärämme ovat kasvussa paljon", Markula kertoi AFP:lle."

https://www.bbc.com/news/articles/cx2lwpzz6qjo

Kuten aiemmin tänne kirjoitin, Norrtåg hioo aikatauluja jo 5.10. lähtien. Joulukuun puolivälistä lähtien Postvagen eli Ruotsin Resiina kertoo AI:n mukaan seuraavaa. Hyvä yhteensopivuus kaikkiin Suomen vuoroihin, mutta Ruotsin vaihtoyhteydet saattaa kärsiä jonkin verran. Jostain lähteestä luin että NT saa lisää junayksiköitä ja mm. Umeå - Luleå ja Luleå - Kiruna väleille jokaiselle päivälle tulisi yksi vuoropari lisää. Lopulliseti T27 ei kuitenkaan vielä ole vahvistettu.

Förändringar för Norrtåg i Boden (T27)
 
Minskad turtäthet: Antalet tåg på Haparandabanan via Boden minskar från tre till två tåg om dagen.

Nya tidsteman (från Luleå via Boden till Haparanda):

Morgontavgång från Boden ca kl. 04:36 (måndag–lördag) och 06:36 (söndag), med ankomst till Haparanda tidig morgon.   Kvällsavgång från Boden ca kl. 18:46 med ankomst till Haparanda kl. 20:15.

Returresor (Haparanda till Boden):

Tåg från Haparanda ca kl. 06:20 med ankomst till Boden kl. 07:47.  Kvällstur från Haparanda ca kl. 20:45 med ankomst till Boden kl. 22:12.

Anslutningspåverkan: De nya tidsscheman innebär begränsade eller förändrade anslutningsmöjligheter till vissa av de långväga nattågen i Boden.

7 vaununen IC juna on jo aika paljon yli-kapasiteettinen siheen. Eikähän kolme IC vaunua siheen riitäsi. Ja miksi on ravintolavaunu mukana vaikka ravintola ei voi avata vielä tällä yhteisellä.

Veturikäyttöisen IC-junan etuna on jo, että vaunuja voidaan lisätä tai poistaa tarpeen mukaan.

Toinen junista tulee Helsingistä saakka ja jatkaa samalla kokoonpanolla Haaparantaan saakka.

Mutta mahdollisesti olennaisimmat kustannukset tällaisessa liikenteessä ovat nimenomaan henkilökustannukset. Junan kokoonpanon muuttaminen vaatisi aikaa ja ihmistyötä, ja erikseen varattua raidetta mihin sijoittaa ne ylimääräiset vaunut.

Kunhan arvailen, en toki tiedä asiasta mitään varmaa.

Liikenne olisi ollut paljon yksinkertaisempaa ja edullisempaa hoitaa taajamajunakalustolla koska matka on niin lyhyt. Esim Eil-vaunuilla joilla Ylivieskan-Iisalmen liikenne hoidetaan jotka kaikki ovat sijoitettu Oulun varikolle.
Ne IC-vaunut jotka nyt ovat sidottu Haaparannan liikenteeseen ovat pois ruuhka-Suomesta jossa niille olisi enemmän tarvetta.

Haaparannan liikenne ei sido yhtään IC-vaunua. Se ajetaan samalla rungolla kuin IC37/38. Aiemmin kyseinen runko seisoi Oulun ratapihalla illasta aamuun, nyt se käy sillä välin ajamassa illalla ja aamulla edestakaisin Haaparantaan.

Eiköhän tuo Haaparanta hoideta jatkossa 2030-luvulla Sm7-junilla niin on vähemmän matkustajapaikkoja.

Itäänkin ajettiin vìime vuodet laadukkaammalla kalustolla, en tarkoita yövuoroja.  Imagosyistä ylimitoitettu IC on parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi Sm4, joka kapasiteetiltaan sinällään vastaisi NT:n yksikköä. Paikallisliikennekaluston voi pitää reservissä äkkituuraajana.

"24 tuntia junassa (vaihtoineen), vaiko max 11-16 tuntia nykyaikaisessa mukavuuksin varustetussa autolautassa Suomi - Ruotsi välillä suorin yhteyksin? Matkan hintakin kaatuu todennäköisesti laivamatkan eduksi.

"Sitten juna lähtee matkaan. Olen vaunussani yksin. Kohta konduktööri kertookin, että matkustajia on nyt vain kymmenkunta. Eilen kun yhteys avautui, määrä oli 250.

Arki tuli nopeasti."

Uutissuomalainen: Nuuska- ja bensarallia ja tyhjiä junavaunuja – Testasimme uuden junayhteyden Ruotsiin

Veikkaanpa, jotta hyvin harvassa ovat ne  molempien maiden "etelän matkustajat", ynnä kauttakulkevat turistit , jotka valitsevat junan vaihtoehdokseen Suomi - Ruotsi matkalleen. Valtaosa tuosta liikenteestä ei kohdistu Pohjois-Suomi - Pohjois-Ruotsi välille. Eteläisillä alueilla molempien maiden välillä ovat niin Lauttaliikenne, kuin myös lentoliikenne se nopeampi ja osin mukavampikin vaihtoehto. Junalipun hinta tulisi olla suorastaan naurettavan halpa, jotta se houkuttelisi vaihtoehtoiseen matkustukseen junaa käyttäen.

Melkoisen äkkiä katosi uutuuden viehätys tuolta rataosalta! 10 matkustajaa ja IC runko vetureineen? Ei todellakaan mikään bisnes.

Tarkastelen tätä tärkeää asiaa ja toivottavaa liikenteen menestystä yleistasolla olenhan itse kaukana. Liikenne alkoi sekavien ja yleisölle hyvin epäselvien vaiheiden kautta. Samalle yleisölle on  tuoreestikin vahvistunut käsitys kiskoliikenteen mielivaltaisesta "dynaamisesta" hinnoittelusta.

Tarjoajat ilmeisesti kuvittelevat että liikennevirta käynnistyy ilman että Pohjois-Suomen kunnat, sen matkailun tukiyhteisöt ja yritykset organisoisivat palveluja ja mainostaisivat matkapaketteja ja -palveluja, järjestäisivät kampanjoita ym.
Vertailukelpoinen saamattomuudella toteutunut fiasko oli Tampereen lentotouhuilu. Ensin saatiin Ryanairin mittavat yhteydet, mutta Tampereelle Ryanairilla tulleet matkailijat jäivät perillä oman onnensa nojaan - vain ylihintaisia hotellihuoneita ja reavintolaryyppäystä oli tarjonnassa. Niinpä Ryanair lopetti.
Sitten pitkällä viiveellä saatiin AirBaltic -yhteyksiä. Palveluita ei kukaan miettinyt. Nyt AirBalticin pohja on pettämässä, joten sekin kutistuu. Aktiivisuutta kaupungilla oli vain Lentoradan haittaamiseen.

Myönteisenä esimerkkinä esittäisin muinaisen Finnjetin. Sen liikenne oli huippumenestys, koska vaivauduttiin valjastamaan koko Länsi-Euroopan matkailuväki ja -toimistot tarjoamaan aktiivisesti matkapaketteja ja matkustajakohtaisesti räätälöityjä matkoja - rehellisiä matkoja eikä ryyppyristeilyjä. Jopa Walesin Swanseassa matkatoimisto teki alttiisti ja osaavasti minulle räätälöidyn matkan perille asti Helsinkiin.
Valitettavasti polttoainekriisi supisti Finnjetin matkailijavirran lähinnä Pohjois-Saksan ja Suomen väliseksi.

Kotityöt pitää tehdä jotta menestystä sopii aikanaan odottaa. Oululla olisi nyt paikka osoittaa organisointitaitonsa

Toisaalta jos niitä välipysähdyksiä olisi jossain Ii, Kuivaniemi, Simo niin olisi hyvä yhteys aamulla noista paikoista Ouluun (ja siitä muualle9 tai illalla takaisin.

Suomessakin ja varsinkin euroopassa on paljon ihmisiä jotka laskevat myös päästöt ja eivät siis matkusta lentäen ja diesel-lauttakin jää väliin jos on maayhteys käytettävissä.

sehän tiedettiin jo etukäteen ja sen vuoksi tämä onkin ostoliikennettä jota rahoitetaan valtion budjetista.

Mahdollisuuksia on kunhan junapalveluiden hakukoneet löytävät nämä uudet yhteydet. Itse kun tutkin niin huomasin että Euroopasta tullessa IC:n pysähtyessä Tornio-itä asemalla on vaihtoyhteys Kolariin yöjunan kulkupäivinä.

Huippumenestys lienee jo ylisanoja. Finnjet kaiketi poltti alkuperäisen omistajansa Enso-Gutzeitin rahoja satoja miljoonia markkoja. Silja Linen liikenteessä 80-luvun lopulla ja 90-luvun alkupuolella se ilmeisesti oli kannattava mutta tämä taisi sittenkin jäädä melko lyhytaikaiseksi vaiheeksi aluksen historiassa ja myöhemmin siitä tuli Siljallekin enemmän painolasti.

Finnjetin (1977) hyötykuormakaan ei ollut häävi aluksen kokoon suhteutettuna. Rahtitilaa oli laskennallisesti autokannella 715 m ja kannen läpiajokorkeus vain 4,25 m, joka ehkä oli 70-luvun 4 m korkuisille rekoille tarpeeksi mutta uudemmalla aikakaudella riittämätön. Matkustajahyttejä oli alun perin noin 536 kpl (määrä vaihtelee hieman eri lähteissä) ja näistä noin 460 kpl oli vessalla ja suihkulla varustettuja. Jälkimmäisestä joukostakin noin 2/3 oli hyttejä, joissa oli vain yksi alavuode.

1981 valmistuneet Helsinki-Tukholma-lautat Finlandia ja Silvia Regina olivat bruttotonneissa mitattuna vain hieman suurempia mutta niissä oli rahtitilaa 1044 m ja autokannen läpiajokorkeus 4,9 m. (Rahtitila tosin supistui aavistuksen alkuvuodesta 1982 tehdyissä keulan muutostöissä). Matkustajahyttejä löytyi 647 kpl ja kaikissa näissä oli suihku, WC ja kaksi vuodetta alatasossa.

Ei voi verrata Finnjetiä ruotsinlaivayhtiöihin, joiden polttoaine oli viina ja nykyään nautintoristeily ja purjeena oli ja on erilaiset subventiot.
Maailman suurimman ja nopeimman autolautan talouden kaatoi etenkin polttoaineen kallistuminen, mutta merkitys suomalaisille oli suuri.
Se nosti maamme arvostusta laajasti, mutta etenkin Saksassa ja merenkulkupiireissä kaikkialla - enemmän kuin jäänmurtajat.
Merkityksestä suomalaisille saa käsityksen Juha Pokin kirjasta GTS Finnjet - Itämerern superkulkija.
Kirja kuvaa kotimaan markkinoinnin tehokkuutta. Vastaava tehokkuus erityisesti Keski-Euroopassa ei tule esiin.

Nyt on Lulun aktiivisuuden ansiosta uudelleenavattu eräs reitti. Sitä liikennöi VR niiden lahjusrahojen vuoksi (ja kilpailijoiden poissulkemiseksi), jotka se saa muuten odotuksella olevista vaunuistaan (ylimitoitettu kalusto = suuremmat lahjusrahat)
Ei ole isäntää, joka toimisi matkustajavirran (Ruotsista Suomeen ja päinvastoin) synnyttämiseksi.
Löytyisikö isäntä Oulun ja Luleån ja SS:n strategisesta kumppanuudesta?  

Pelkästään harvat sankarimatkailijat (= jotka ottavat itse kaikesta selvää) eivät riitä kannattavuuteen.
Euroopasta halutuille turisteille ei tietenkään pyydetä ilmaista matkaketjua, jollaisen SJ (=Ruotsin valtio) järjesti matuille Ruotsin läpi Suomeen kymmenisen vuotta sitten.

Heitä toki on ja niitäkin, joille itse rautatiematka on jo osa matkaa eikä vain pakollinen siirtymä.

Turku-Tukholma -laivan CO2-päästöt per matkustaja ovat väistämättä hyvin pienet. Niin pienet, että en ole lainkaan varma liki 2000 km ketunlenkin tuottavan sen pienempiä päästöjä. Varsinkin kun kummassakin päässä satama on saavutettavissa kiskokulkinein.

Asia on eri, jos haussa onkin vaikkapa Skellefteå - Kajaani -välin matkustaminen.

Ruotsinlaivojen ja junamatkustamisen päästöistä löytyy varmaankin faktaakin jostakin?

Täytyy muistaa että Finnjetin omisti alunperin valtionyhtiö Enso Gutzeit. Sille suunniteltiin sisaralusta kanssa joka jäi rakentamatta juuri öljykriisin takia.

Finnjet syntyi kylmän sodan aikaan kun Baltian kautta eivät saaneet länsimaiset kulkea ja Ruotsin ja Tanskan kautta kulkeminen oli hidasta kun oli käytettävä kahta eri lauttaa päästääkseen manner-Eurooppaan.

Vahinko että nopea laivayhteys Eurooppaan ei sitten enää kannattanut, eikä tainnut kannattaa seuraaja Superfast -varustamo joka sittemmin myytiin Tallinkille joka lopetti koko reitin.

https://leostranius.fi/2025/07/matkustamisen-paastot-milla-tavalla-on-ilmastoystavallisinta-menna-tukholmaan-ja-eurooppaan

Kiitos, mutta tuollaiset lähteet eivät kelpaa lähteiksi oikein mihinkään. Yksittäisessä asiassa voisi olla tottakin, mutta kokonaisuus on niin vahvasti poliittista hapatusta, että en välitä edes tarjota klikkauksia hänelle.

Asiaa kannattaa nyt seurailla ensiksi vuoden päivät. Sinä aikana vaihtoyhteydet Haaparannalla on saatu kuntoon ja tietoisuus reitistä levinnyt. Kun esimerkiksi naapuri on saanut uuden talonsa sokkelivaiheeseen, ei siinä vaiheessa vielä ilkuta että ruman talonpa pykäsit ....... paiitsi ehkä kateudesta.

Tänä päivänä tuota Helsinki - Travemunde reittiä ajetaan päivittäin kolmella suuremmalla (ja yhä suhteellisen nopeilla) Ro-Pax aluksella, kuin mitä Finnjet oli. Matkustajapaikkoja hytteineen/alus, ei ole ehkä aivan niin paljoa kuin Finnjetillä, mutta niitä aidosti tuottoisia lastimetrejä on sitten sitäkin enemmän. Lähtötiheys tuolla välillä on kuitenkin nyt suurempi, kuin Finnjetin aikoina.

Finnjetin aikaan kulki erikseen Finncarriersin Ro-Ro lauttoja Suomen ja Länsi-Saksan välillä sekä tietysti Railship -varustamon kolme junalauttaa.

Lastimetrien tuottoisuus perustuu siihen, kuinka pienellä henkilökunnalla kyetään ajamaan maksimaalinen lastimetri läpi lähtösataman ja kohdesataman. Matkustajametrit tulevat kaikkine oheispalveluineen vasta tämän jälkeen. Junalautat? - No nykyään ei junalauttoja enää kulje ja Helsinki - Travemunde lauttojen ohessa kulkevat RoRo/RoPaxitkin ovat olleet kuihtumaan päin. Joitakin kehitelmiä lienee ollut Turku - Gdansk välillä, mutta ei matkustajaliikenteeseen?

Oliko jossakin faktaa siitä, että Saksan ja Suomen välinen liikenne olisi kuihtumassa? Eikö Finnlines juuri ole tilannut uusia aluksia sille reitille?

Mahdollisesti on tilannutkin, mutta vain parantamaan omaa konsernitulostaan, - ei suinkaan halventamaan Itämeren matkustajiensa lipputulojaan. Tuottoisa rahti on yhä rahti, ja kaikki muu tulee vasta kaukana tämän jälkeen.

Wärtsilän työnäytteenä Finnjet oli epäilemättä merkittävä mutta tuskin elintärkeä. Olihan Wärtsilä jo ennen Finnjettiäkin hyvin kokenut autolauttojen, risteilyalusten ja jäänmurtajien rakentaja. Finnjetin jälkeen rakennetuista laivoista Sally-varustamon Viking Saga ja Viking Song (vuodelta 1980) perustuvat ehkä jossain määrin Finnjetin tilojen yleisjärjestelyyn, joskin ovat selvästi pienempiä laivoja mutta muuten Finnjetillä ei tainnut olla varsinaisia seuraajia. Esimerkiksi edellä mainitut Finlandia ja Silvia Regina (vuodelta 1981) olivat ratkaisuiltaan jo huomattavan erilaisia.

Valmistuihan Suomesta Saksaan ja Tanskaan kulkeville reiteille jo 1966-1967 kolme oman aikansa suurta ja hienoa autolauttaa eli Finnlinesin Finnhansa ja Finnpartner sekä Suomen höyrylaivaosakeyhtiön (vanhempi) Finlandia. Ja toki tätä varhaisemmallakin ajalla oli Saksaan ja Tanskaan linjaliikennettä mutta näistä 60-luvun puolivälin jälkeisistä vuosista lähtien sitä voitanee pitää jo suurisuuntaisena. Finnjet oli 60-luvun lauttoja paljon suurempi ja nopeampi mutta ei siis varsinaisesti avannut uutta yhteyttä vaan toi olemassa olevan liikenteen uudemmalle aikakaudelle.

Junalautat ottivat kanssa rekkoja kyytiin ja parasta niissä oli että ne mahdollisti tavaroiden kuljetuksen rautateitse suoraan ilman siirtokuormausta Suomen ja länsimaiden välillä. Mutta ne eivät sopineet suomalaiseen vahvasti kumipyöräliikenteeseen tukeutuvaan liikennepolitiikkaan ja siksi ne lopetettiin.

Saksan liikenteen junalautat eivät kuitenkaan olleet mitään ropax-aluksia, joissa olisi ollut tilaa esim. 100-500 matkustajalle vaan matkustajia/autonkuljettajia sai olla mukana korkeintaan 12. Ruotsiin ajaneet Seawindin alukset olivat puolestaan 2000-luvun puolelle ehdittäessä jo melko iäkkäitä. Toisin sanoen käytettävissä ei ollut oikein sellaisia junalauttojakaan, jotka olisivat olleet ajan hengen mukaisia. Varmaan asiaan vaikutti myös varustamoiden omistuksen lipuminen ulkomaille, jolloin ratkaisuihin on hankala vaikuttaa poliittisella ohjauksellakaan.

Eivät ne junalautat mitään liian vanhoja olleet. Niitä oli lisäksi huollettu hyvin ja osaa niistä pidennetty kapasiteetin lisäämiseksi.  Ruotsin liikenteen matkustaja-autolautoista Silja Serenade ja Symphony ja Viking Gabriella ja Cinderella ovat n 35 vuotta vanhoja ja niillä aiotaan ilmeisesti ajaa loppuun asti, ehkä 50-60 vuotiaiksi.
Omistajavaihdokset oli merkittävin syy junalauttaliikenteen loppumiseen, ne olivat epämieluisa kilpailija joista haluttiin päästä eroon.

Seawindin kilpailijalla Finnlinkillä oli Naantali-Kapellskär-reitillä jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ropax-aluksia, jotka oli rakennettu vuosituhannen vaihteessa. Tähän nähden Seawindin 70- ja 80-lukujen alukset olivat aika vanhoja. Saksan liikenteessä Railship III oli ehkä valmistumisvuoden perusteella melko uusi mutta alustyyppinä se perustui vanhempiin Railshipin junalauttoihin ja Saksan reiteilläkin suuntaus kävi 90-luvun puolivälistä lähtien ropax-aluksiin.

Selvä mutta ropax-lautat eivät ota junia kyytiin. Olisivat voineet suunnitella ne sellaisiksi mutta ei haluttu.

Sitä voi tietysti pohtia, olisivatko asiat menneet toisin, jos EFFOA (Suomen höyrylaivaosakeyhtiö) ei olisi luopunut 80- ja 90-lukujen taitteessa rahtitoiminnoista. Silloin luultavasti kaikki junalauttaliikenne olisi 90-luvun kuluessa siirtynyt saman yhtiön alle. Olisiko yksi toimija ollut jotenkin elinvoimaisempi ja kenties onnistunut saavuttamaan synergiaetuja.

Tänään sunnuntaina oli vuorossa pendolino Haapantaan

ja mielenkiintoiseen myöhässä olo ilmoitukseen törmäsin :

Ratainfran laiteviat, JKV/ERTMS-vika

Onko joku muu huomannut ?

Joko piakkoinkin on toteutettavissa "Kaipola Boys:n" varsin älykäs raideleveyden 1435 > 1524 mm vaihtolaitteisto Haaparannassa? Muualla maailmassa vastaava on ollut käytössä jo vuosikymmeniä?

 
Uusi junayhteys saa kritiikkiä – tässä kohtaa matka jää vajaaksi

21.8.2026 Google konekäännös

"Uusi junayhteys Ruotsin ja Suomen välillä on avattu, mutta lippujen ostaminen ja jotkut yhteydet eivät vielä toimi ongelmitta. Norrländska Socialdemokraten kertoo tästä, että Luulajassa junien lähetysjohtaja Lars-Gunnar Edin on keskustellut tästä.

Edin on työskennellyt rautateillä noin 40 vuotta ja oli aluksi iloinen, kun uutinen uudesta yhteydestä tuli. Hän uskoo, että
junalla matkustamisen pitäisi olla yhtä sujuvaa kuin lentokoneella matkustamisen, mutta suhtautuu kriittisesti siihen, miten rajanylitys nykyään sujuu.

Koska Ruotsilla ja Suomella on erilaiset raideleveydet, junat eivät voi kulkea suoraan rajan yli. Matkustajien on siksi vaihdettava junaa Haaparannassa. Esimerkiksi Luulajasta Kemiin matkustavan on ostettava kaksi lippua – yksi Luulajan ja Haaparannan välillä ja yksi Haaparannan ja Kemin välillä. Koko matkaa Luulajasta Suomen määränpäähän tai päinvastaiseen suuntaan ei myöskään voi hakea.

Haluatko nähdä lipun koko matkalle?

Edin vertaa tilannetta Tukholma–Kööpenhamina-reittiin, jossa matkan voi ostaa kerralla. Hän uskoo myös, että Ruotsin ja Suomen välinen läpilippu tekisi matkasta halvemman, koska matkustaja välttyisi silloin arvonlisäverolta, samalla tavalla kuin muillakin ulkomaanmatkoilla junalla ja lentokoneella.

Hän pelkää, että nykyinen ratkaisu saattaa saada matkustajat valitsemaan auton. Hänen mukaansa tämä koskee sekä turisteja, joiden on etsittävä lippuja useilta eri verkkosivustoilta, että ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet etsimään matkoja verkosta. Erilliset liput ovat myös riski viivästysten sattuessa, koska junat eivät välttämättä odota toisiaan.

Samalla hän viittaa Suomen puolella rautatiehen ja siltaan tehtyihin suuriin investointeihin ja uskoo, että myös lippujen ostamisen on tapahduttava sujuvasti.

Aamujuna myöhästyy yhteydestä

Kun Edin tutki aamuaikataulua, hän löysi ongelman, jota hän pitää vielä vakavampana. Juna saapuu Haaparantaan klo 07.31, kun taas kauemmas Suomeen menevä juna on jo lähtenyt klo 06.20. Myös Norrländska Socialdemokraten huomautti yhteysongelmasta ensi-illassa.

Suomen VR:n Anni Romu vahvistaa, että Ruotsin puolen aikatauluja ei ole vielä täysin mukautettu. Hänen mukaansa liikenteen rahoitusta koskevat päätökset tehtiin niin myöhään, ettei mukautuksella ollut aikaa toteuttaa.
Joillakin lähdöillä on yhteysvaihtoehtoja, mutta ei kaikilla. Syys- ja lokakuun aikana yhteyksiä parannetaan tietyillä viikonloppulähdöillä. Kun uusi aikataulu tulee voimaan joulukuussa, VR odottaa yhteyksien sujuvan huomattavasti.

Tavoitteena on yhteinen lipunosto

Tavoitteena on myös, että tulevaisuudessa koko matkan lippu on mahdollista ostaa samanaikaisesti sekä VR:ltä että Norrtågilta.

Norrtågin liikennepäällikkö Martin Högqvist toteaa Norrländska Socialdemokratenille, että pitkä läpimenoaika on syy siihen, miksi kaikki ei ollut alussa kohdallaan. Kun Norrtåg jätti hakemuksensa maaliskuussa 2025 syksylle 2026, Suomen sopimusta ei ollut vielä allekirjoitettu. Kun uutinen tuli kesäkuussa, uusi hakemus jätettiin.

Samaan aikaan ratatyöt ovat käynnissä ja kapasiteettia on vähän. Högqvist selittää, että myöhässä hakemuksen jättävät jäävät viimeiseksi jonossa. Hän myöntää myös, että nykytilanne aiheuttaa riskin, että Norrtåg menettää matkustajia, mutta sanoo, että yritykset työskentelevät yhdessä tehdäkseen matkasta mahdollisimman sujuvan, kun kaikki on kunnossa.

Suomen ensi-iltajuna saapui laiturille Haaparannassa 10. elokuuta."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260821/18897/nya-taglanken-far-kritik-har-brister-resan

Trafikverket on eilen julkaissut dokumentin ’Fastställd Tågplan 2027’. Aikatauluosiossa on kullekin yhtiölle oma pdf, joka Norrtågilla on 560 sivua. Junanumero kerrallaan tiedot lähtöasemalta, pysähdysasemilta ja pääteasemalta. Haaparanta löytyy hakemalla tietoa ’Hp’. Liikennöintipäiviiä ei mainita, mutta ne tietää VR:n aikataulun mukaan.

Aikataulu on seuraava, junanumerot, liikennöintipäivät, lähtö Boden, saapuminen/lähtö Haaparanta, tulo Bodeniin.

7180 / 7181  ma-la   4:44 – 6:15 / 6:20 – 7:46

7182 / 7183  su        6:35 – 8:05 / 8:20 – 9:43

7188 / 7189  ma-su  18:45 – 20:15 / 20:45 – 22:09