Resiina-keskustelu

Ensimmäisenä kuvana raidekaavio 1924 (aika iso tiedosto, vaikka vähän kutistin sitä).

Kiinnostava raiteistokartta!
Viitaten VR 1912/37 II s.542:n karttapiirrokseen (jossa katoksia/vajoja on peräkkäin 3 kpl), on ehdottamani paikka vähän enemmän oikealle.

Vaasan konepaja ja varikko 1933. Laitan kaavion isommalta alalta, jotta selitykset (halkovaja =t) ja sellainen pääsisi mukaan, sillä minusta t on aseman ja katusillan välissä. Jaksaisiko joku tutkiskella tarkemmin onko näin. Varaikon kohdalla on vain vähäisiä muutoksia (tallin lisäosa vrt 1924 on tässä valmiina). Ratapihan eteläpuolelta (tässä=yläpuolelta) on poistunut joitakin pistoraiteita.

Vaasan varikon veturit 1921-1930 eräinä kuukausina ja Seinäjoen varikon K4:t samoina aikoina. Listalta näkee, että 1920-luvulla K4 637 oli Seinäjoen varikon kirjoilla ja siirrettiin Vaasaan vasta 1930-luvun alussa. Toki se on voinut käydä Vaasassa Seinäjoelta käsin vaikka "päivittäin". Itse asiassa K4-vetureiden siirto Vaasaan (peräti kolme) tuntuu oudolta ratkaisulta, koska ei tavaraliikenne olisi sitä vaatinut. K4 ajot koko maassa 1930-luvun pulavuosina olivat varsin vähäiset ja ne pääsivät kunnolla uudestaan tositoimiin vasta laman hellittäessä ja etenkin sitten sotavuosina.

Muistan pikkupoikana 60luvulla työntäneeni tuolla Eljaksen mainitsemalla paikalla puun kuljetukseen tehtyä rullavaunua eli rillirata maan tasolla siellä oli sain työnnellä sitä paikalla olleen henkilön luvalla,  ,siinä oli jonkinlainen puun varastointi /sahaus silloin,mielikuvaa mistään suuremmasta rakennelmasta ei jäänyt,

Eljakselta itsenäisyyslahjoja meille kulttuurimme vaalijoille ovat nämä kartat. Vaasan veri ei vapise !
1933 kartta näyttää niiden kolmen puisen katoksen/vajan oikealla puolella vielä "Bentsiinisäiliön" ja sitä osoittavan pikkuneliön.
Kun veturitallin suunnalla ei missään muualla ole paikkaa mistä tarjota veturipuita, täytyy näiden katostern/vajojen väkisinkin olla olleita sitä varten. Ja bentsiinisäiliö on pienempiä polttomoottorikäyttöisä kulkuneuvoja varten.

Entisen VR:n ja Onkilahden konepajojen alueilla on Vaasan uuden kukoistamisen puuhat käynnissä.
Runsaasti vanhoja rakennuspiirustuksia ja uudempia vanhojen teollisuustilojen valokuvia näitä puuhia esittää: https://www.vaasa.fi/app/uploads/2023/06/0483735f-ak1125_inventointikortit_kulttuuriymparistoselvitys.pdf

Onko mahdollista, että Vaasan vetureilla olisi ajettu Haapamäelle tai jopa Tampereelle asti? Jos Vaasassa oli H8-vetureitakin jopa 7 kpl ja vielä sarjan uusimmasta päästä niin ei kai pelkästään Vaasa-Seinäjoki-välin liikennetarve ole voinut tätä oikeuttaa?

Varmaan historiallisista syistä johtuen Vaasan (Nikolainkaupungin) varikolle kuuluivat kaukojunat sinne ja Oulun suuntaan väleillä Vaasa (Nikolainkaupunki)-Myllymäki/Haapamäki/osittain Tampere. Käytäntö jatkui toukokuulle 1932 ja kesäkuusta 1932 lähtien Vaasan H8:t siirrettiin Seinäjoen kirjoille (649 ja 653 heinäkuusta lähtien). Tämän jälkeen ei kestänyt kauaa ennen kuin Vaasan varikon itsenäinen olemassaolo päättyi ja siitä tuli Seinäjoen alavarikko.

Vaasan konepajan ja varikon alueesta varsin hyvälaatuinen kaaviokuva vuodelta 1942.