Resiina-keskustelu

Varsin mielenkiintoinen tutkielma Suomen Rautateistä ja niiden sodan ajan valmiuksista, sekä suorituksista Talvisodassa 1939-1940. Näitä ja vastaavia soisi löytyvän enemmänkin.

https://www.sshs.fi/content/uploads/2025/10/Rautatiet-puolustussuunnittelun-osana-1918-1940.pdf

Tuossa hieman täydennystä edelliseen:

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/120056/MontonenJMP_YEK57.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Näistä kahdesta tutkielmasta löytyi varsin erinomaisen mielenkiitoiset selvitykset siitä, mikä oli rautateiden rooli ja merkitys Puolustusvoimien mobilisoinnin yhteydessä 1939. Jos vielä jotakin seikkaperäisempää kaipaisin, olisi se tuolloin ylläpidetyt yksityiskohtaiset päiväkirjamerkinnät siitä, kuinka kaikki oikein toteutui sotatilassa 1939 - 1940. Alkaen suojajoukkokuljetuksista aina Karjalan kannaksen maaliskuun 1940 evakuointikuljetuksiin asti.

Hyvin tiivistetty Eemeli Hakokönkään kirja Rautateiden kenraali Harald Roos (2015) kertoo kappaleessa Talvisota: Harald Roos huolto-osaston johtajana mm. :
"Oppi oli saatava kantapään kautta. Käytännössä Päämajan huolto-osasto otti tärkeimmän vastuun kuljetuskysymyksistä koko sodan ajaksi." ....
" Toisen maailmansodan syttymistä seuranneet tiukentuneet säännöstelymääräykset erityisesti polttoaineiden osalta johtivat siihen, että rautateistä muodostui talvisodan pääasiallinen kuljetus- ja kulkumuoto. Juuri rautatiekuljetukset osoittautuivat suureksi ongelmaksi, sillä niiden toiminta kangerteli koko sodan ajan.  Myös muita vastuksia ilmeni. Ensimmäinen, Päämajan sisäinen ongelma oli se, että virkaiältään vanhemmat aselajikomentajat eivät ensi alkuun tahtoneet alistua suhteellisen nuoren Roosin komennettaviksi huolto- ja kuljetusasioissa.
Toiseksi, vastuu rautateiden toiminnasta oli edelleen jakautunut Kulkulaitosministeriön alaisen Rautatiehallituksen sotilastoimiston (siviilien) ja Päämajan rautatietoimiston (sotilaiden) kesken ja näiden tahojen päätöksenteko oli osittain päällekkäistä.
Rautatiehallitukseen nimitettiin Päämajan edustaja hoitamaan yhteistyötä, mutta pian osoittautui, ettei byrokraattinen virasto kyennyt järjestämään kuljetuksia sotilaallisia tarpeita tyydyttävällä tavalla."....
"Helmikuussa 1940 tilanne kärjistyi kriittiseksi ja Roos päätti sivuuttaa Rautatiehallituksen kokonaan.
Hänen alaisensa eversti Carl-Gustaf Kraemer alkoi käyttää käskyvaltaa rautateillä." ...
"Maaliskuussa 1940 todettiin virallisesti, että Jalmar Castrenin johtama Rautatiehallitus oli menettänyt Päämajan luottamuksen. Liikenne radoilla oli sodan loppupuolella lähes jatkuvasti kaaoksessa ja uhka rintaman huollon katkeamisesta vaikutti siihen, että Mannerheim päätti kiirehtiä rauhan solmimista."

Oma serkkuni  isän puolelta sittemmin suurlähettiläs Martti Lintulahti toimi Mannerheimin adjutanttina vuonna 1946,lauloin hänen hautajaisissaan Hietalahdessa 1982 paikalla oli myös tyttärensä Meri Li(Lintulahti -Thomas) USAta..Valitettavasti olin aina niin nuori että noista ajoista ei juurikaan tullut serkun  kanssa puhuttua.Kappale jonka lauloin oli "The Lord's Prayer" säv.Albert Hay.Malotte.