Resiina-keskustelu

Virolaisen junakaluston uusiminen etenee. Kaluston valmistajia kilpailutettaessa tarjoukset jättivät CAF sekä Stadler Bussnang.
Tilaus koskee 18 sähköjunaa ja kymmentä dieseljunaa, sisältäen myös option kymmenen dieseljunan jatkotilaukseen.
Viro maksaa junien hinnasta 15%, loput tulee EU:n koheesiorahastosta. Sähköjunat tulevat käyttöön 2012-2013, dieseljunat vuosien 2013 ja 2014 aikana.

Saas nähdä, tuleeko lirttejä tullekin puolelle vettä.

Artikkeleja aiheesta:
Englanniksi: http://www.baltic-course.com/eng/transport/?doc=23713
Viroksi: http://www.e24.ee/?id=226136

Lirtti on kuitenkin aina EMU, joten sitten voikin arvuutella, olisiko valittava dieselkalusto GTW vai Regio-Shuttle. Jos nimittäin Stadleriin päädyttäisiin. Regio-Shuttle näyttäisi olevan saatavana pelkästään dieselinä, GTW:stä saa tietenkin sekä EMU- että DMU-version, mutta taitaa lirtti olla kuitenkin pääradoille sopivampi...

Tarjousten määrä on kyllä hämmästyttävän pieni, onko 1520 pelottanut kaikki muut pois?  Vai kumpi se nyt on, 1520 vai 1524, tietääkö ne itsekään?  ;D

Ei ole kaksi vuotta siitä, kun ministeri Juhan Parts asetti kyseenalaiseksi koko sähköisen rautatieliikenteen siksi, että nykyisen sähköverkon uusiminen käy liian kalliiksi. EPL 7.3.2008 http://www.epl.ee/artikkel/421346  Onneksi nyt ollaan askel pidemmällä!

Sekä Stadlerilla että CAF:illa on kokemusta leveäraidekaluston rakentamisesta. Stadlerilla Suomesta, CAF:llä Espanjasta. Alstomilla olisi myös, Sm4:n takia. Miksiköhän eivät osallistuneet? Lopuilla valmistajilla ei kokemusta leveästä kalustosta ole, mikä saattaa nostaa tuotantokustannuksia. Stadlerilta on saattanut olla peliveto toimittaa Helsinkiin Flirtit. Vaikka prosesseja onkin pitänyt hieman muuttaa, maksaa muutos itsensä takaisin jos Stadler sen ansiosta voittaa kilpailuja muuallakin leveäraide-Euroopassa.

Virolaisilla on yksiselitteisesti 1520mm verkko, jonka he tietävät itse aivan hyvin.

Alstom osallistui tarjouskilpailuun, mutta karsiutui.

"Sõelale on jäänud kolm tuntud firmat - Alstom Saksamaalt, Stadler Šveitsist ning CAF Hispaaniast." 17.2.2010
http://www.e24.ee/?id=226136

Kai se kannaataa tilata, kun tarvitsee maksaa vain 15 %, vaikka vanhakin kalusto varmaan kestäisi vielä pitkään. Ja onhan niissä wi-fikin ollut jo pari vuotta. ;)

Raideleyskysymykseen löytyy vastaus  Viron tie- ja viestintäministerin määräyksestä 9.7.1999:" 24. Raudtee sirge teeosa rööpmelaius rööpapeade sisemiste servade vahel on 1520 mm. Vabariigi Valitsuse otsusega võib kasutusele võtta ka muu rööpmelaiusega avalikuks kasutamiseks määratud raudteid. Olemasolevatel teedel on kuni nende rekonstrueerimiseni rööpmelaiusele 1520 mm lubatud rööpmelaius 1524 mm. Rööpmelaius kõverikel ja lubatud hälbed normaallaiusest nii sirgetel kui kõveratel teeosadel sätestatakse rööbastee korrashoiu juhendiga."  Tämän mukaan - jos ymmärrän oikein - raideleys muutetaan kauttaaltaan 1520 mm levyiseksi ja mahdollinen 1524 on sallittu siihen saakka, kunnes rata rakennetaan uudestaan.  Muitakin leveyksiä saa olla hallituksen päätöksellä, jos tarvetta on. Viittaa RailBaltican yhteen vaihtoehtoon Tallinnasta Pärnun kautta suoraan Berliiniin eurooppalaisella leveydellä.

Noh noh, suoraan Varsovaan, ei suoraan Berliiniin. Pohjois-Puolassa on sen verran vähän mitenkään järkevän kokoisia kaupunkeja, että Varsovaa ei kannata ohittaa, se kun ei mikään ihan turha paikka ole. Sieltä kuitenkin kulkee jo ihan kohtalaiset kiskot lännemmäksi ja se rata aiotaan parantaa suurnopeusradaksi.

Käännös vaikuttaa uskottavalta, vaikken vironkielisestä tekstistä mitään ymmärräkään!  ;)

Wikipedia on sitten kyllä vähän hakoteillä tässä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_transport_in_Estonia
http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_gauge_in_Estonia

Tuukka tai Joni korjannee pikaisesti! (http://www.amnizia.com/forum/images/smilies/icon_wink.gif)

Tauno. On tuo teksti määräyksessä sen suuntainen, että 1520 mm on standardi, tietenkin vain  suorilla osilla. Siihen siis pyritään korjaustöiden yhteydessä, jos mitta on toinen. Sen antamisesta on jo yli 10 vuotta, en tiedä, miten asia on edennyt vai onko se vain paperilla oleva määräys.

Totta maar. Rail Baltican on tarkoitus kulkea Tallinnasta Varsovaan, mutta kyllä siitä sitten aukeaisivat eurooppalaiset rataverkot.

Raportissa http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_et.PDF   löytyy kolme ratkaisupakettia Rail Balticaksi nopeusvaatimuksineen, linjauksineen, kustannusarvioineen ja raideleveyksineen. Raportti tässä on linkissä vironkielinen, mutta saattaa se löytyä englanniksikin.

Wikipedia vahvistaa sanotun: ”Olemasolevatel teedel on kuni nende rekonstrueerimiseni rööpmelaiusele 1520 mm lubatud rööpmelaius 1524 mm”
http://et.wikipedia.org/wiki/Raudteetransport_Eestis   Tarkoitus on vaihtaa mahdolliset ensimmäisen itsenäisyyden ajalta periytyvät radat kaikki venäläiselle leveydelle eli 1520 mm (5 jalga ja 11 5/6 tolli). Tietoa, kuinka paljon maassa on vielä 1524 mm (5 jalga) osuuksia, ei löydy mistään.

Englanninkielinen raportti löytyi helposti vaihtamalla osoitteesta kielitunnus et (viro) kielitunnukseksi en (englanti). Tässä valmis linkki: http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_en.PDF

Vanhempi polvi saattaa osata saksaa paremmin kuin englantia, joten tässä linkki saksaksi: http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_de.PDF .

Ja pistetään nyt samantien ranskakin: http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_fr.PDF
Kuten viisas mies aikanaan sanoi: Don't forget Poland! http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_pl.PDF .
Liettuaksikin löytyisi ja kai sitten latviaksikin.

10 pistettä ja papukaijamerkki! On helpompi lukea, kun voi varmistaa ymmärtämisen vielä erikielisistä versioista. Kiitoksin nimimerkki "Vanhemman polven 7 vuotta saksaa päntännyt"

Stadler voitti.

http://www.tallinnapostimees.ee/?id=247804

Kiitos linkistä :)

Artikkelin lopussa mainitaan "Esimesi testsõite uue Stadler Flirt elektrirongiga hakatakse Harjumaal tegema juba 2012. aasta suvel."

Eli lirttejä tulee.
Uutiseen liitetyn kuvan mukaan Helsingin lirtteihin valittua ovijärjestystä kammoavat saavat järtteslaakin Tallinnassa käydessään.

Toivottavasti kuvassa ei ole lopullinen väritys, tummansininen sen olla pitää!

Humalaisilla tulee olemaan vaikeata, kun lähijunatkin ovat melkein samanlaisia ja Virossakin on luultavasti ensi vuoden alusta euro käytössä. ;D

Saas nähdä, miten nopeasti Stadlerin nettisivuille (http://www.stadlerrail.com/en/vehicles/flirt/) ilmestyy noiden speksit.

Niiden ilmaantumista tutkiessani havaitsin samalla, että Valko--Venäjällä on tulossa lirttejä, jotka enesmmän tai vähemmän identtisiä JKOY:n junien kanssa. (Elisiis identtisiä myös lirttejen mittakaavassa)
http://www.stadlerrail.com/en/news/2010/03/19/stadler-wins-in-belarus/
Lehdistötiedotteesta voimme myöskin lukea, että Valko-Venäjällä on käytössä 1524 mm raideleveys ;)

Tiedotteen kirjoittajan sähköpostista tuli automaattinen vastausviesti, että hän palaa lomalta ("bis und mit 11.4.", mitä ihmeen ruotsalaisia ne siellä Sveitsissä on?!) 12.4. Ehkä siis saattaisi nettisivut päivittyä lisää.

Mielenkiinnolla odotellaan tietoa, mitä ne diiselrongit on, ei ainakaan lirttejä! ;)

Diiselrongid tulevat vain olemaan oletettua rajahintaa kalliimpia ja valtio joutuu tulemaan väliin. EPL 30.3.2010  http://www.epl.ee/artikkel/494380

Oho, mitähän ne on oikein ostaneet! (http://www.kuukuna.net/phpBB/images/smiles/icon_eek.gif) Ymmärsinkö oikein, 10 DMU:ta maksaa roimasti enemmän kuin 18 EMU:a? Voiko edes GTW 2/8 olla niin kallis?

Tuolla http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?p=54881133 joku kirjoittaa Flirt:in pohjalta suunniteltavasta diesel-junasta ja käytöstä intercity-junissa, tiedä sitten.

Tuossa vielä linkki Railway Gazette lehden uutiseen  http://www.railwaygazette.com/news/single-view/view/10/elektriraudtee-orders-stadler-flirt-trains.html joka sekään ei kyllä anna mitään lisätietoa DMU:sta.

Samaan aikaan näyttää etenevän myös 1435 mm Rail Baltican selvitystyö http://www.railwaygazette.com/news/single-view/view/10/rail-baltica-feasibility-study-gets-underway.html

Tässä lyhty käännös samasta asiasta vironkielisestä lähteestä:

Aecom Limited tekee konsulttiselvityksen 360.000 eurolla 15.32010 lähtien kymmenen kuukauden aikana tarkoituksena analysoida mahdollisuudet 1435mm linjan rakentamiseksi Liettuan ja Puolan rajalta Tallinnaan. Lisäksi konsultin on annettava Viron, Latvian ja Liettuan hallituksille tarpeellista infoa Rail Baltican kehittämisen päätöksiksi. Ehitusinfo 18.2.2010 http://www.ehitusinfo.ee/index.php?aid=9122

Konsulttityön toimeksianto saattaa jo ennakoida raideleveyttä ja ohjata päätöstä kohti täysin uuttaa linjaa Pärnu kautta. Asian yhteydessä ei puhuta mitään mahdollisesta Suomen kytkemisestä Rail Balticaan.

Mahtoiko selvitä tällä viikolla töihin lainkaan, ei ainakaan Viron junista ole mitään tietoa tullut! ;)

Valko-Venäjän 10 Flirtittiä on kai muuten hyvinkin samanlaisia JKOY junien kanssa, mutta neljä niistä on sisustettu kaukoliikennekäyttöön: http://www.railwaygazette.com/news/single-view/view/10/stadler-wins-belarus-train-contract.html 

Nyt oli meiliä ilmaantunut. Mielenkiintoisesti kirjoitettu tänään lauantaina kello 11:32. Työmoraali kunnossa tai harrastajalta tulleeseen viestiin vastattiin vasta vapaa-ajalla. Tiedä häntä. Tässä kuitenkin käännös viestistä:


Lopussa toki vielä henkilön nimi jne.
Mut niin, joku viroa tai venäjää taitava voisi toki kysellä Edelaraudteeltä, mitä kalustoa sinne on tulossa. Tai sitten voimme kärsivällisesti odottaa jonkin aikaa, jolloin jostain luulisi tiedotteen ilmestyvän. Itse ainakin jaksan odottaa, joten en rupea kyselyviestiä ainakaan kotona kirjoituttamaan. Antaa pensasneuvostoliittolaisen olla rauhassa mun hörhöilyltä :)

(http://www.amnizia.com/forum/images/smilies/icon_xoufta.gif)

(Ei, en paheksu sanavalintaasi, ihmettelen vaan, mikä peruste on viitata virolaiseen operaattorin tällä tavalla)

Sitä tässä lähinnä ihmettelee, mikä järki on suunnitella kokonaan uudentyyppinen juna (diesel Flirt, tälläisestähän on kirjoitettu) vain 10 kpl tilausta varten, ihmekös jos se maksaa! En yhtään ihmettelisi, vaikka tilaus lopulta jäisi tältä osin toteutumatta, jos 1435 mm Rail Balticakin vielä painaa päälle.

Tekisi myös mieli ihmetellä SkysraperCity-foorumin kirjoittajan tavoin:


Stadlerin tapauksessahan tämä olisi ollut lähinnä GTW 2/6

Hehe, en mä tullut ajatelleeksikaan, että Viro on tosiaan myös ollut osa Neuvostoliittoa ja siten tuossa voisi tulla väärinkäsitys. Tarkoitin tuossa Neuvostoliitossa syntynyttä avopuolisoani, joka osaisi kääntää viestin saksasta (poikkeuksellisen sujuvaksi) venäjäksi.


Linkkaamassasi keskustelussa olleen kuvan perusteella näyttää melkein enemmän GTW:ltä kuin Flirtiltä se juna. Osa junan pituudesta on näemmä uhrattu dieselmoottorille ja keskimmäiset vaunut ovat todella lyhyitä. Toisaalta, moottori ei näyttäisi olevan oma "vaununsa". Mikälie flirtin ja GTW:n hybridi..
Mitä edes tarkoittaa "Flirt-based"? Eikö se voi tällaisessa yhteydessä tarkoittaa vaikka, että matkustajalle näkyvien osien kannalta kyseessä on hyvin samanlainen juna kuin Flirt? GTW on sen verran samanoloinen kuin Firt, että nuo kaksi voi PR-puheessa hyvillä mielin niputtaa samaksi.
Aivan mahdottoman kalliiksi ei lopulta pitäisi muodostua Flirt-GTW -hybridin tekeminen, koska molemmista kapineista voidaan lainata valmiita komponentteja, eikä uutta komponenttikehitystyötä tarvita. Kasataan vaan vanhat osat eri järjestykseen. Vähän kuin legoilla leikkisi. Voi myös olla, että Stadler toivoo tuollaisella kalustolla voittavansa muissakin Baltian maissa kilpailutuksia. Ja miksei Baltian ulkopuolellakin. Ainoa todellinen syy Flirtin dieselittömyydelle tähän asti lienee ollut se, ettei Sveitsin lähellä juurikaan ole sähköistämättömiä osuuksia, joilla Flirtin kaltaista hieman kevyttä raskaampaa rakennetta tarvittaisiin. Baltian lisäksi tuollaista voi tarvita esim. Englannissa. Myös entisen Jugoslavian alueella on paljon sähköistämätöntä rataa. Ranskassa on yllättävänkin paljon sähköistämättömiä osuuksia. Kyllä tuo kehitystyö saattaa siis olla Stadlerille pitkällä tähtäimellä kannattavaa, jolloin Viro ei joudu sen kustannuksia kokonaan maksamaan.

Mikä käytännössä on ero Sähkö-GTW:n ja Flirtin välillä? Ensimmäinen kevyemmille, jälkimminen raskaammille radoille?

Minusta se on juuri tuo GTW:n 'power module' konsepti eli GTW:ssä ainoastaan power moduulin (tai molempien moduulien, kuten GTW 4/8:ssa ja 4/12:sta) akselit ovat vetäviä. Power moduulin läpi voi ehkä kävellä (kapean, korkealla olevan ja hieman meluisan käytävän (http://commons.wikimedia.org/wiki/File:GTW2_6_DMU_interier.jpg) läpi), mutta muuten niissä ei ole matkustajatiloja. Siksi 'diesel Flirt' on hieman vaikea hahmottaa ;). Toki spekseissä, esim. huippunopeudessa, on eroja, mikä selittänee sen, että GTW ei ole virolaisille sopinut.

Voiko tuo olla tosiaankin totta, suomalaisena nuorena? Onko jotain muutakin jätetty koulussa kertomatta?

Herran jestas nyt. Se, että mulle on jotain opetettu ei tarkoita, että se olisi mun mielessäni aktiivisena joka ikisenä hetkenä. Ei Viro mun silmissäni profiloidu niin vahvasti neuvostomenneisyytensä kautta, että ajattelisin automaattisesti Neuvostoliittoa kun ajattelen Viroa. Mun silmissä Viro on ihan itsenäinen ja suvereeni valtio ja sillä hyvä.
Jos sitten kyseessä olisi esim. joku Viron historiaan tai tietyissä tilanteissa myös kulttuuriin liittyvä juttu, ottaisin neuvostomenneisyyden tietysti huomioon. Mutta joku Flirttien tilaus? Eihän se liity Viron Neuvostomenneisyyteen yhtään sen enempää kuin Flirttien tilaus Suomeen liittyy Suomen menneisyyteen osana Venäjää.
En mä JKOY-Flirttikeskustelussakaan skannannut kaikkea kirjoitteluani siltä varalta, että joku tulkitsisi jonkun heittoni viittaavan Suomen venäläiseen historiaan.

Ja vielä, mulla on balttilaisia kavereita, jotka eivät ehkä niin hyvällä katso, jos heidän neuvostoliittolaista syntyperäänsä korostaa. Ainakin latvialaisissa passeissa lukee jopa synnyinmaana Latvia, vaikka henkilö oikeasti olisikin syntynyt Neuvostoliitossa. Venäläisen kutsuminen neuvostoliittolaissyntyiseksi tuntuu kuitenkin ihan luontevalta. Ja, nyt kun pohdin, jotenkin mys valkovenäläisen, ukrainalaisen ja jopa kazakstanilaisenkin kohdalla tulisi ajatelleeksi vahvemmin neuvostomenneisyyttä. Ei mitään hajua, mistä tämäkin ajatus tulee. Täytyy korjata tuota :)

Hauska soppa syntyi taas yhdestä ilmauksesta :)

Niinpä! Minä kun ajattelin sinun viittaavan johonkin tiettyyn henkilöön Edelaraudteen organisaatiossa. Miten olisin voinut kuvitella, että tarkoitat sillä rakasta avosiippaasi (http://www.amnizia.com/forum/images/smilies/icon_lol2.gif) (http://www.amnizia.com/forum/images/smilies/icon_lol2.gif) (http://www.amnizia.com/forum/images/smilies/icon_lol2.gif)

Pientä nokittelua virolaisten ja latvialaisten kesken: http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?t=320660&page=51 ;)

Sen verran pitää sanoa Viron historiasta, että maata assimiloitiin erittäin voimakkaasti myöhäisbrezneviläisen stagnaation aikana Neuvostoliiton imperiumiin, toisin sanoen venäläisyyteen. Oli kysymys pienen kansan oman minuuden hävittämisestä ja alistamisesta yleisliittolaiseen mereen kiihdyttämällä venäläistämisprosessia.

Homma toimi mm niin, että korkean teknologian laitoksia sijoitettiin hyvinvoiviin baltian maihin ja kun tarvittiin erityistä henkilöstöä, sitä löytyi laajasta isänmaasta pilvin pimein perheineen. Varsinkin  asetekninen kompleksi hoiti tonttinsa tässä mielessä mainiosti. Koko N-L:ssa arvioitiin olevan noin 20 miljoonaa vaeltajaa, jotka hakivat parempaa elämää jättivaltakunnassa. Näitäkin tuli paljon. Virolaiset muistavat pitkään nämä rändajad.

EKP:n (Viron kommunistinen puolue) keskuskomitea päätti itse1978 venäjän kielen aseman kehittämisestä Virossa. Propagandan johtava iskulause oli: täysiarvoinen ihminen on se, joka osaa samanveroisesti hyvin niin omaa äidinkieltään kuin kansainvälisen kanssakäymisen kieltäkin  (se on venäjän kieltä). Kun ihmisellä on kaksi äidinkieltä, on hän siten kaksinkertainen ihminen. Että tuollaista oli henkinen elämä Neuvosto-Virossa, ei siinä mitään kaunistelemista ole. Oli ilmeisesti korkea aika sille, että jättiläinen kaatui ja päästi henkitoreissa olevan pienen kansan pihdeistään.

No niin, nyt pitää keskittyä seuraamaan uusien junien tuloa ja toisella silmällä Rail Baltica -hankkeen etenemistä.

Eesti Päevaleht julkaisi 5.8. kuvan tulevista Stadler Bussnangin paikallisjunista, joista ensimmäiset tulevat vuoden 2013 alussa Tallinna-Keila -linjalle. Kaikkiaan Stadler Bussnang AG  toimittaa 18 sähköistä yksikköä ja 20 dieselyksikköä vuoden 2014 kesään mennessä. Tässä kuvassa lienee dieselversio vaiko sitten se toinen?  http://www.epl.ee/artikkel/581291

Sitä, tuleeko tuosta kuvassa olevasta lopullinen väritys, en tiedä. Kivalta ja hillityltä kuosi näyttää. Valkoiset kaarevat viivat keventävät muuten raskaanoloista kokonaisuutta mukavasti.

Lisää kuvia: http://www.flickr.com/photos/elektriraudtee/sets/72157624526624551/

Näyttää tuo FLIRT/GTW-kuvio olevan vieläkin vähän epäselvä (mm. tuolla yllälinkitetyllä foorumilla); toivottavasti Stadler itsekin kohta uskaltaa tiedottaa kaupasta, jos nyt on nimet sopimuksessa, kuten ymmärsin olevan.

Tämän lähteen mukaan hankesopimus allekirjoitettiin 3.8.2010
http://www.mkm.ee/elektriraudtee-ja-stadler-allkirjastasid-uute-rongide-hankelepingu/

Sähköjunista 6 on nelivaunuista ja 12 kolmivaunuista. Dieselyksiköistä 6 tulee kaksivaunuisena, 6 nelivaunuisena sekä 8 kolmivaunuisena. Kuvia myös täällä: http://www.flickr.com/photos/elektriraudtee/

Eipä ole vieläkään Stadler tiedottanut tästä kaupasta omilla sivuillaan tai referenssilistallaan, pitääkös taas lähettää Ryyppoenen selvittämään, mistä on kysymys! (http://amnizia.com/forum/images/smilies/icon_wink.gif)

Musta tuntuisi hassulta pommittaa Stadleria tuollaisilla kysymyksillä, eikä intoakaan hirveästi juuri nyt ole.
Uskon, että tieto ilmaantuu joka tapauksessa kohtuullisen pian.

Tarjouskilpailun hävinnyt CAF vie asian oikeuteen.
http://news.err.ee/economy/835d0357-6052-4c4f-9e15-492ad45466a9
(juttu englanniksi)

Mielenkiintoista. CAF siis kokee tulleensa ”huijatuksi” tarjouskilpailussa ja haluaa itselleen tarjouskilpailuun osallistumisesta koituneet kustannukset korvattaviksi. Mitenhän heitä on mahdettu hujestaa?

Pian Virossa junat kulkevat 120 km/h.
http://news.err.ee/economy/266bd774-b66b-4644-b1eb-2141e7d336a7

Virossa on kulkenut sähköjunia 1924 alkaen, Suomessa kai 1969 lähtien, ensimmäisenä Kirkkonummelle. Mistähän moinen 45 vuoden ero voisi johtua?

Neuvostoliitosta.  8)

Tuossapa kuva nuoren tasavallan ensimmäisestä sähköjunasta Nõmmella, siis ei oltu Neuvostoliitossa.
http://vaunut.org/kuva/38881?u=1414&m=1&t=s%25C3%25A4hk%25C3%25B6

Kun Virossa katsottiin täyttä häkää ihmelaatikko televisiota, niin Suomessa tuijoteltiin ULA -superin ruudullista kangasta. Niin se vaan tekniikka meni nevostoaikana meitä kovempaa. Helpottaa vain se, TV:n sisältö naapurissa oli aika pitkäpiimäistä.