Resiina-keskustelu

Ajattelin vain, että missä kaikkialla on esim. kadun varsilla n. 1-metrisiä kiskonpätkiä muistuttamassa rautatien historiasta. Niin ja onhan niitä esim. aitojen tolppina. Mitä kaikkia käyttötarkoituksia olet nähnyt, kirjoita tänne. Kuva: http://stadilainen.1g.fi/kuvat/Kisko.JPG Ja näissä paikoissa tiedän ainakin olevan: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=T%C3%A4ss%C3%A4+yksi&srs=EPSG%3A3067&y=6675079&mode=orto&x=385836&lang=fi http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=T%C3%A4ss%C3%A4+kulmassa&srs=EPSG%3A3067&y=6675285&mode=orto&x=386025&lang=fi

Rautatiekatujen välisen ratakuilun kaiteet Helsingissä ovat tuollaisten varassa ainakin osin.

Auton takakontissa lisäpainona pitoa parantamassa.

Kiskokallessa lisäpainoina (Turun toinen kalle).

Rakennusten vahvistamiseen on käytetty ratakiskoa. Esim. betoniseinä raudoitettu kevyellä kiskolla.

Hevospuomit eri asemilla.

Pyykkiteline HUUTOkosken asemalla, värisävy yhtenäinen asemarakennuksen kanssa

Ex-kotini lähellä Joensuussa on ollut jo kolmattakymmenettä vuotta ratakiskotolppia Pielisjoen rannalla veneiden kiinnitystä varten. Viime syksynä käydessäni Helsingin Kruunuvuoressa katsastamassa ränsistynyttä huvilakokonaisuutta - josta julkaistiin samoihin aikoihin kirjakin - näin eräässä puoliromahtaneessa huvilassa käytetyn ratakiskon pätkiä savupiipussa välipohjan kohdalla kannattelemassa ylemmässä kerroksessa ollutta tulisijaa. :) Myös itänaapurista Venäjältä otetuissa kuvissa olen nähnyt eräässä tasoristeyksessä käytettävän ratakiskoa tasoristeyskantena.

Tällainen esimerkki löytyi kuva-arvonnassa: http://vaunut.org/kuva/21056

Kiskonpätkät ovat hyvin monikäyttöisiä. Mutta missähän tämä linkissa esiintyvä hirtetty kiskonpätkä lienee? Vihje olkoon: "Alokkaalle ei saa antaa kuin 60 cm:n kiskonpätkän, sillä sitä on vaikea hukata eikä sitä saa väännettyä pilalle." Nuo rakennukset ovat alunpitäen liittyneet korkeahkoon teknologiaan ja olleet sen jälkeenkin virkakäytössä. Nykysin ne ovat tyhjiä tai aivan muussa käytössä. Linkki: http://jonilahti.kuvat.fi/kuvat/IMG_2697.JPG

Hirtetyn kiskonpätkän koti on Kokkolan Pikiruukilla. Siinä se roikkui kasarmilta ruokalaan nousevan tien varressa kesällä 2009.

Alun pitäen tällä alueella oli Valtion Lentokonetehtaan VL3 vuosina 1939-46. Taustalla kaksikerroksinen rakennus oli tehtaan konttori, sittemmin esikunta ja paljon muuta, nyt siinä luki "salibändi". Tuossa pienessä hallissa tasapainotettiin potkurit. Korjatut moottorit hinattiin pienellä sähkötrukilla betonitietä pitkin selän takana sijaitsevaan koekäyttöhalliin.

Kun tehdas lopettiin, tilalle muutti kenttätykistöpatteristo. Sen tilalle tuli 1956 ilmatorjuntapatteristo ja vuonna 1970 viimeisenä asekoulu. Vuodesta 1996 alue on ollut tyhjä armeijan toimista. Senaattikiinteistöt omistaa kuitenkin maan ja rakennukset edelleen. Alueen asunnot on vuokralla ja muissa tiloissa toimii päiväkoti, salibandi harrastus ja kaupunkin kouluja remonttien aikana. Mutta mikä tuo kiskonpätkä on ollut, jäi mysteeriksi. Hälyttimeksi se on huono, olisko ollut puurokellon korvike? Tässä uusi linkki kuvaan:i: http://jonilahti.kuvat.fi/kuvat/Pikiruukki+1.JPG

Ja miksi kiskossa on kaksi reikää?

Hm, olisikohan siksi, että korkeutta voitaisi säätää? Jos on ollut vaikka eripituisia kellonsoittajia?

Päärautatieasemalla on joissain portaissa käytetty kiskoja portaiden reisinä tai niiden alla.

Joskus kaukaisessa tulevaisuudessa isäukon -55 rakentamaa taloa purettaessa saattaa alapohjan säästöbetoni tuottaa yllätyksen, K22 ja kevyempää kiskoa täynnä. Oli pikkuisen ilkeää porata vesijohdon läpiviennit aikoinaan.

Rautatieläisethän ei betoniaan millään kivillä jatkaneet.

Etenkin kevyempää, kapearaideperäistä kiskoa on aitoina vähän siellä sun täällä. Esimerkiksi Lahden kaupungin omistamien (ja aiemmin omistuksessa olleiden) kiinteistöjen ympärille on rakennettu runsaasti kiskoaitaa. Samoissa kohteista kiskoa on havaittu myös pyörätelineiden rakenteissa.

Isonkyrön asemalla kuvan osoittamassa tarkoituksessa.

Rautateillä on kiskoja käytetty myös laiturikatosten rakenteissa. Tässä esimerkki Karjaalta: http://vaunut.org/kuvasivu/23678

Kiskoa näyttäisi olevan osuttamani ratavartijan talon kellarin laipiossa. Rappaus on sen verran jo rapissut että näkee kiskon pohjan sementin seasta.
Niin ja oivana alasimena on toiminut metrin pätkä jo vuosia monta autotalli hommissa.

Tällainen on liikennemerkin tolppana Joensuussa, Kontionkadun päässä (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&srs=EPSG%3A3067&y=6943829&mode=orto&x=642532&lang=fi).

Turussa Ruotsinsalmenpolulla (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=+&srs=EPSG%3A3067&y=6711593&mode=rasta&x=233585&lang=fi) on kiskoa niin ikään liikennemerkin tolppana. 15 kg/m Krupp -kiskoa vuodelta 1911.
Sitten löytyy kiskoa Patterinhaasta (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=+&srs=EPSG%3A3067&y=6710578&mode=orto&x=237427&lang=fi) aidantolppina, mutta merkintöjä en ole ollut tutkimassa.

Myös Rauman ja Kauttuan radoilla on vanhoja (Rauman rautatien alkuperäisiä) kiskoja liikennemerkkien tolppina. Esim. http://www.vaunut.org/kuva/30896.

Jollain maantiellä olen nähnyt kiskonpätkiä kaiteiden pylväinä.

Monen vajasta taitaa löytyä alasimena käytetty kiskonpätkä?

Olisiko ollut v. 1992, kun saunoin Juojärven rautatieaseman piharakennuksen saunassa. Siellä piti vähän varoa jalkojaan, ettei osunut lauteiden runkoon - tehty luonnollisesti kiskoista.

Minulla on puolestaan ollut savusaunan (malli: haapamäkeläinen) sisällä tonnin kivimäärän alarakenteissa MWR:n kapsukiskoa sopivissa alle metrin mittaisissa irtopaloissa. "Haapamäkeläisessä" uusitussa kiukaassa on ratakiskot nyt korvattu muilla raudoilla, joilla ei ole keräilyarvoa.

Turun Pääskyvuorella kulkee hieno monorail. Vanhasta kiskosta on tehty pitkät kaiteet talvitien varteen.

http://ron.1g.fi/kuvat/Kiskokuvia/20090930-20090930-DSC_1160.jpg
http://ron.1g.fi/kuvat/Kiskokuvia/20090930-20090930-DSC_1157.jpg

Intissä oli checkpoint-harjoituksissa käytössä natolankaa ja hämähäkkejä. Eikös ne hämähäkit olleet hitsatut vanhoista ratakiskonpätkistä?

Maanselän aseman takapuolen parveke taisi levätä talon uumenista tulevien ratakiskojen varassa.

Sama homma täällä kiskonpätkää käytetään alasimena yhä,ja niitä on sitten kertyny muutamia.
Jopa muutama pidempikin pätkä on nurkkiin eksyny
VR käytti myös itse tasoristeyksen merkissä vanhaa kiskoa tolppana,ainakin täs meidän jo käytöstä poistuneella tasoristeyksessä oli semmonen tekele.
Myös yksityistien siltoihin laittoivat vahvikkeiksi kiskoja aikoinaan.
Onkos nuo nosturiradat tehty samasta kiskoista kuin mitä VR on käyttäny? sitä en ees muista vaikka rakennuksilla itekin aikoinaan olin

Raisiossa Turku-Uusikaupunki -radalla Uurnantien tasoristeyksellä on kiskoa tolppana. http://stadilainen.1g.fi/kuvat/Kiskoilla/Tasoristeyksi%C3%A4/Raisio-Myn%C3%A4m%C3%A4ki/Uurnantie_2.jpg

Tarkoittanet pukkia, jossa on X molemmissa päissä tuolla hämähäkillä?

Pioneerikielessä kyhäelmän nimi on "Espanjalainen ratsu" ja runko oli yleensä puuta, lankana aikoina ennen natolankaa lieriöllinen piikkilankaa. Tarkoitettu jalkaväen maastopukujen silppuamiseen, nykyiset tankit menevät ratakiskostakin yli heittämällä joten puu on jesh, sitä siirtääkin miesvoimin. Natolanka on jotain sellaista, mikä pitäisi kieltää kansainvälisillä sopimuksilla, koska se ei pysäytä.

Onhan näitä Mikkelissäkin muutamia  :)

Ensimmäinen kuva Pitkäjärven uimarannalta, toinen Viitostien varrelta Visulahdesta ja kolmas Saattotien ja Otavankadun risteyksessä.

Jatkoa "kiskopätkiin" tulee myöhemmin...

Eikä kun meinasin sellasta häkkyrää jossa kolme vajaan metrin kiskonpätkää (Muistaakseni [Aikaa mennyt 10 vuotta...] ne oli kiskonpätkiä...) on kiinnitetty keskikohdistaan yhteen siten, että pätkät ovat olevinaan x-, y- ja z-akseleiden suuntaisesti. En kuollaksenikaan löydä googlesta kuvaa moisesta. Huovinrinteellä niitä esim. lojui keltasinisiksi tai vast. maalattuina varuskunnan rajoilla pääportin lähimaastossa, tiesulkuvalmiudessa. Rasteilla ja harjoituksissa oli käytössä myös valkomustiin UN-väreihin maalattuja. Kyl siihen auto pysää. ;)

Ah, "tsekkiläinen siili."

http://en.wikipedia.org/wiki/Czech_hedgehog

Noita oli meillä varuskunnan portilla lomilta palatessa kun oli hälytys päällä, eivät vaan olleet ratakiskosta vaan jostain paljon raskaammasta palkista ja julmetun isoja, ainakin kolme metriä korkeita. Kyllä ne auton pysäyttäisi, ehkä tankinkin mutta vaikutus jää kai vajaaksi noin isolla. Alkuperäinen ideahan on että panssarivaunu yrittäessään ajaa esteen yli pyöräyttää sen alleen niin että telat nousevat irti maasta ja vaunu jää niille sijoilleen keikkumaan pääsemättä enää mihinkään suuntaan, jolloin vaunu on n.s. neutraloitu. Toki 30-luvun vaunut olivat vähän eri maata kuin nykyiset...

Lahdessa "Pyhättömän Wembleyllä" on korkea verkkoaita ettei pallot mene metsään ja sitä myöten kieri rinnettä alas. Aidan "pylväät" (pylväs on mielestäni semmoinen paksumpi pitkä esine) on vanhaa ratakiskoa. Osassa taitaa olla vuosi 1890 tms? Ovat vain hirveän kapealla profiililla eli etteivät olisi jotain Loviisan radan vanhoja kiskoja. Kyseinen kenttä lienee tehty joskus 50-60 vaihteessa ja samoja aikojahan Loviisan rata siirtyi valtiolle.

Kuvasarja Kiskonpätkät Mikkelissä -jatkuu. Osa 2

- Kaksi ensimmäistä kuvaa sijoittuvat Raviradantielle Kalevankankaalla. Ensimmäiset ajoesteet löytyvät noin 100 metrin päästä Raviradan pääportilta kauniin männikön keskeltä ja seuraavat sijaitsevat Kalevankaan uuden koulukeskuksen edustalla. Toisessa kuvassa taustalla ns. pärekoppaopistona tunnettu rakennus ;) (Taitola)
- Nämä kiskonpätkät on kuvattu Rokkalassa Ryöpynkadulla. Toimivat Emolanjoen kevyenliikenteen sillan ajoesteinä..
- Viimeisessä kuvassa ajoesteet ex-Grahnin sivuraiteen liepeillä, Paukkulantien eteläisessä päässä. Noiden välistä on joskus tenavana tullut pujoteltua pyörällä useamman kerran...

"Tsekkiläisiä" siilejä on tienvarrella Hiirolan varalaskupaikalla. Käytetty ilmeisesti viimeksi muutama vuosi sitten kun lennosto piti harjoituksia Hiirolassa.

Nuohan ovat ensimmäisiä betonipölkkytyypejä, Suomessa. Usein vikoja, vuotoja, oikosulkien raidevirtapiirit.

Asiaa sivuten jos on paljon liukasta rautaa niin eipä panssukki paljoo etene rauta rautaa vasten ei kyl pidä kovin hyvin.
Jossain oli myös testattu isoa muovista tienalle laitettavaa mustaa rumpuputkea niin eipä mennykkään panssukki yli oli senverta liukas ja kestäväkin.
Oishan noita kiva kokeilla et mikä semmoosen pysäyttäin,ai nii eioo sitä panssukkia heeh! (onneks varmaan)

Kiskopätkät melkein samalla seudulla -sarjan kolmas osa.


- Ensimmäiset kiskopätkät Rouhialan Ahvenlammella, vanhassa tien mutkassa.
- Ratakilometri tolppana löytyi kiskoa Visulahden matkailualueelta ns. liikennemerkki näyttelystä.
(Google kuvahaun tulos: http://images14.fotki.com/v218/photos/9/913880/6732399/P6030459-vi.jpg)
- Hesassa Kyläsaarenkadulla oli kiskoa vanhoina aitatolppina. (Eikö Vorgiin asti ole vielä kukaan muu kuvannut?! Ei löytynyt ainakaan..)
- Kannonkoskella; Hilmon voimalaitoksella aitatolppina oli kevyttä kapearaidekiskoa.

Kalevankankaan uuden koulun edustalta on nuo kuvatut kiskopätkät poistuneet syksyn mittaan...

Hyvän tapani mukaan en ole tietenkään koskaan kuvaa ottanut mutta Lahdesta löytyy Pyhättömän kenttä jonka teräsverkkoaidassa on vanhimmat nähneeni kiskot tolppina. Vuosiluku muistaakseni yhdessä näkyvissä ja 1890 jos en ihan väärin muista. Todella ohkaista kiskoa, voiko olla Loviisan kapearaiteisen aikaisia? Osa tolpista toki järeämpiä mutta pääosa tuota ohutta.

Vantaan Metsolasta löytyy/löytyi ainakin pari vuotta sitten Hopeaketunkujalta aidantolppina jotain kevyttä ratakiskoa, varmasti alle 30kg/m. Pitääpä käydä katsomassa ovatko vielä tallella.

Kiskopätkät missä milloinkin -kuvasarjan neljäs osa vaihteeksi Oulusta..

1-2. Ensimmäiset kaksi kuvaa Toppilan asemalta ja hieman edempää ex-radan varresta.
3. Nämä kiskonpätkät toimivat aurausmerkkien virassa kesät talvet Kasarmintien pumppukaivolla.
4. Lyhyehkö veneensiirtorata Oulujokeen, Tulliväylän sillan läheisyydessä.

Neljännen osan viides (5) kuva Pikkaralan muuntoaseman nurkilta. Kolmesta ratakiskon pätkästä tehty muodostelma keskellä kangasmaastoa, kuitenkin ao. paikkaan vievän hiekkatien varrella. Veikkauksia asetelman merkityksestä saa tarjota.

Suuntanuoli lentokentälle?

Riihimäellä, Lahden radan mutkassa on jäljellä yksi kiskonpätkä. Näitä oli metsässä kymmeniä vielä 80-luvun alussa mutta ne kerättiin myöhemmin pois metsätöiden yhteydessä. Kiskossä on merkit D.D.G. 9 Viii. Mitä ne mahtanevat tarkoittaa?  Tässä oli ilmeisesti VR:n alueen raja-aita.


Tässä on muita kuvia samalta retkeltä:
http://youtu.be/tJOAvASPoEw (http://youtu.be/tJOAvASPoEw)

Tuon valmistajan kiskoista on ollut ennenkin keskustelua. D.D. 69. VIII. D.D on valmistaja, jota en nyt onnistu edes googlaamaan. 69 on vuosi 1869 eli pätkä alkuperäistä Pietarin radan kiskoa.

Kuopion Itkonniemen entisellä vaneritehtaalla on käytetty aidantolppina melkein pienoisrautatietason kiskoa, 6cm korkeaa ja 2cm leveää.

Belgialainen De Dorlodot freres ?  Ainakin 1862-1912 historiikin mukaan.

Ohessa Helsinki-Hämeenlinna-Pietari-radan kiskovalmistajat  Vr:n  vuosikertomuksen 1906 mukaan. (siis ennen vuotta 1906)

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&srs=EPSG%3A3067&y=6751478&mode=rasta&x=333252&lang=fi (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&srs=EPSG%3A3067&y=6751478&mode=rasta&x=333252&lang=fi)

Ebbw Vale Steel. Merkinnät joko EvCol tai myös E.V Steel. Näistä EvCol on vanhempaa alkuperää, E.V Steel 1900-luvun alun variantti.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&srs=EPSG%3A3067&y=6905212&mode=rasta&x=437582&lang=fi (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&srs=EPSG%3A3067&y=6905212&mode=rasta&x=437582&lang=fi)

Tredegar Iron (and coal). Merkintä T.I. & Co

Societe John Cockerill: merkinnät joko Cockerill, oletettavasti tätä vanhempi variantti SJC.

Hopkin Gilkes. Merkintä H & Co.

Bolckow & Vaughan. Merkintä BV & Co LTD

Charles Cammell. merkinnät Cammell Steel (muunnoksin), oletettavasti myös C<>C (ehkä tätä vanhempi variantti)

Mikkelistä löytyy lisääkin, viikonloppuna huomasin Kenkäveron pappilan etupihalla kaiteiden olevan 1800 luvun kiskoa. Krupp 188? ja Blaenavon 1876.

Kuopiossa entisellä Pienen Neulamäen varikkoalueella on käytetty kiskoja piikkilanka-aidan tukena. Viimekäynnillä bongasin suhkot tuoretta vain 100 vuotiasta Venäläistä kiskoa, mutta aidassa on muístaakseni käytetty myös 1800 luvun kiskoakin.

Käytiin taas koiran kanssa kävelemässä Kuopiossa entisellä Pienen Neulamäen varikkoalueella, ja tällä kerralla törmättiin
ANGLEUR 1895 ПЖП merkinnällä varustettuihin kiskoihin.

Kiskopätkiä Kuopion asemalla.

Kiskonpätkiä voi käyttää myös kotoisessa käytössä.

Wau :)

Lieneekö tämä ainoa paikka Suomessa, jossa rautateiden ulkopuolella käytetty kisko ylittää kunnanrajan: http://vaunut.org/kuva/57911

Kiskopätkät missä milloinkin -kuvasarjan viides osa. Kuvasatoa vuodelta 2013 ja kuvausseutu tarkemmin Mikkeli.

1. Kiskopätkiä tientukkeena Kiillekujan päässä Urpolassa. Tie lienee tästä jatkunut aikanaan tasoristeykseen Savonradan yli...
 2. Reuna-aidan tolppina ratakiskoa Päiviönkadulla, Mikkelin vankilan nurkilla.
  3. Kiskopätkät samassa käytössä myös Mannerheimintien varrella.
   4. Tornimäen hiihtokeskuksen huipulle vievän ajouran alkupäässä olevan puomin hakatolppa sekä kapsukisko.

Minultakin sattui jäämään 30 metristä hankkimaani K 43 (painaa todellisuudessa vain 41.5 kg/M) kiskoa yli tarpeen tasan metri, loput "topparoikka" asensi tontilleni, tämän saa joku halukas hakea pois, vien sen muuten keväällä metallikeräykseen Kivikkoon, pätkä on varustettu lisäksi "nätillä" jalustalla.  http://vaunut.org/kuva/90124?u=1809   Kiskonpätkän sijainti on Kiviportintie 40 Vartiokylä Helsinki.  Kisko on hankittu laillisin keinoin.

Jokaiselle jotakin. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rails_used_in_Finland.JPG   22 kg m - 60 kg m. "Hölmö" kuva kun on jätetty raskain kisko kuvan ulkopuolelle.

Kenttäratakiskon metripainoon on melkoisella varmuudella eksynyt näppäilyvirhe...

"Miksi kuvata jotain tyhmiä kiskopätkiä" -kuvasarjan kuudes osa vuodelta 2013. Kolme ensimmäistä vaihteeksi Oulusta, vika Mikkelistä.

1. Putken kannattimina käytetty ratakiskoa Kemiran lähettyvillä. Mitä lie putkessa kulkee?
2. Oulun asemalta
3. Lukuisia ratakiskon pätkiä kätketty Taka-Lyötynkadun varrelle
4. Tuhti ratakisko Kenkäveron edustalla koristekaiteena tms. wanha hevospuomi, eos. (kiitos aiemmasta kuvausvihjeestä!)

Näköjään edellisestä unohtui yksi liitekuva Oulusta, Aapistien pusikoista Kontinkankaalla..

Eikös siinä kulkenut bensiiniä Vihreäsaaresta Ruskon alueen teollisuuden (Kemiran) käyttöön?

Laitanpa nyt itsekin muutaman havainnon kiskopätkistä.

1. Vaasan Vaskiluodossa on aita, josta löytyy kiskopätkiä.
2. Seinäjoen veturitalleilta löytyy vanha aita, johon on käytetty kiskoja.
3. Lapualta löytyy pieni pätkä vanhaa, ruosteista kiskoa hieman Vt16 sillalta etelään.
4. Kilometritolpissa on käytetty kiskoja. Kilometritolpan 442:n laatan on valmistanut Laatukilpi Oy vuonna 1978.

- Alla kuvat kiskoista -

1 Riihimäki, Vuorelanmäen edessä  http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=6736218&mode=orto&x=379165&lang=fi (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=6736218&mode=orto&x=379165&lang=fi)
2 Riihimäki, Ikkuna oy:n alue http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=6736300&mode=orto&x=379457&lang=fi (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=6736300&mode=orto&x=379457&lang=fi)
3 Heinola, hiekkakuoppa kaupungin eteläpuolella. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=6781330&mode=rasta&x=446135&lang=fi (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=6781330&mode=rasta&x=446135&lang=fi)

Pala Helsingin raitiokiskoa jolle on "pajassa" monta käyttötarkoitusta. (saatu ihan luvan kanssa Töölön varikolta) Tuli joskus kokeiltua spårakoneen kuljettajan roolia.  ;D

Riihimäki, kilometrillä 72 on toistakymmentä aidantolppana käytettyä pätkää. Jäänteitä on selvästi uudemmasta ja vanhemmasta aidasta, jotka ovat kuitenkin samaa kiskotyyppiä.

Kesällä ei näitä huomaakaan kasvillisuuden vuoksi.

Vanhemman aidan tolppia on ilmeisesti joskus kerätty pois, jolloin osa niistä on katkennut tyvestä ja jäänyt maastoon.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Vanhaa+rautaa&srs=EPSG%3A3067&y=6736111&x=379314&lang=fi (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Vanhaa+rautaa&srs=EPSG%3A3067&y=6736111&x=379314&lang=fi)

Katajanokan mattolaituri on kiinnni kiskonpätkillä.

Riihimäki, Patastenmäen sillan itäpäässä. Oletettavasti Suomen turvepehku-osakeyhtiön kapearaiteista kiskoa. Riihimäki-julkaisussa numero 5 [1973] on artikkeli k.o. tehtaasta. Artikkelin mukaan tehtaalta oli suolle noin 3000 metriä rataa, jota myöten kuiva turve tuotiin tehtaalle suurilla häkkivaunuilla.

Eräs Lohjanharjulla asusteleva logistiikan yliopettaja kertoi aikanaan jollain luennollaan, kuinka hänen puutarhavajaansa oli murtauduttu. Vajassa oli jokseenkin laaja arsenaali monenlaista tarpeellista työkalua ja piha-astaloa. Arvokkaimmatkaan näistä esineistä eivät olleet kuitenkaan kelvanneet rosvolle. Mitään muuta ei ollut viety, vain alasimena käytetty pätkä rautatiekiskoa oli hävinnyt. Tästäkin huomaamme, että jopa varkaat ja murtomiehet ymmärtävät rautatiekiskojen arvon.  ;)

Viikonloppuna olin Helsingissä toisen harrastuksen tiimoilta ja bongasin kaidetta pystyssä pitäviä kiskonpätkiä. Jos en väärin nähnyt niin niistä löytyi vuosilukun 188X. Löytyvät tuolta: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Kiskonp%C3%A4tki%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=6671719&mode=tausta&x=384772&lang=fi

Myynti telttojen painoina ainakin käytetään kiskon pätkiä jottei tuuli tempaise mukaan.

Riihimäki, ent. lennätinkonepajan aita.

1.  BV&co 1873
2. Rautakiskoa v. 1860 !

 http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Vanhaa+rautaa&srs=EPSG%3A3067&y=6735396&mode=orto&x=378878&lang=fi  (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Vanhaa+rautaa&srs=EPSG%3A3067&y=6735396&mode=orto&x=378878&lang=fi)

Riihimäki, ent. postin takana BV&co 1884

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=vanhaa+rautaa&srs=EPSG%3A3067&y=6735428&mode=orto&x=378982&lang=fi (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=vanhaa+rautaa&srs=EPSG%3A3067&y=6735428&mode=orto&x=378982&lang=fi)

- Petri

Oma kiskonpätkä.
https://radanvarsi.wordpress.com/2016/02/23/kapearaiteista-raidetta/
Auttakeehan jäljittämisessä. Minun veikkaukseni on että Väärälän raiteelta kotoisin. ( http://vaunut.org/kuva/71969 )

Kiskonpätkä kiinnikkeineen ihan omassa olohuoneessa!

Näyttäisi olevan aidattu Orimattilan kotiseutumuseokin semmosella pienellä kiskolla josta tuolla aikasemmin oli puhetta,mitä lie pikkukiskoa sitten onkin?
Hyvin vaan kiinnitti huomiota kun vappuna vierailtiin viereisellä pullomuseolla.