Resiina-keskustelu

Olen katsellut lähinnä Turun ja lähipaikkojen rataympäristöjä, mutta en muista koskaan nähneeni Lounaismaan nurkilla Isoa Vaaleeta. Miksi Dr16 ei liiku näillä nurkilla?

No, tuskin siellä mitään mainittavaa tarvetta on Dr16-vetokalustolle. Sen sijaan Dr16-koeajoja suoritettiin Tampere-Kokemäki-Rauma-(Pori)-akselilla 1980/90-luvulla, mikäli se rataosa vielä "lounaismaahan" lasketaan.

Olen vain kerran tullut Dr16:n vetämänä, Kemijärveltä yöjunassa. Mikä veti junaa herätessäni, en muista.
Perinnä kysynkin, mikä on se erityinen tarve, jota veturi vastaa?

Dr16 on VR:n tehokkain dieselveturi. Sitä käytetään reiteillä, jossa veturilta vaaditaan kohtalaisesti tehoja ja jossa ei ole sähköistystä.
Sähköistetyillä rataosuuksilla on taloudellisempaa ajaa sähkökalustolla, josta irtoaa myös jonkin verran enemmän tehoja. Dieselkalustoa käytetään siis vain siellä, missä on pakko.
Turun ympäristössä pääosa radasta on sähköistetty, joten siellä ei ole mitään pakkoa dieselkaluston käytölle.

Silloin tällöin ajetaan Dr16-sarjalaisilla myös ajolangan alla. Tällöin voi olla kyse kahdesta asiasta:
1) osa reitistä on sähköistämätöntä rataa, eikä sähköistetty osuus ole niin pitkä, että veturinvaihto koettaisiin järkeväksi
2) sähkövetureista tai niiden kuljettajista on jostain syystä pulaa

Esitetään vastakysymys: Miksi Dr16-sarjalaisilla ajettaisiin Turun ympäristössä?

Vastavastaus on, että näin ollen ei syytä varmaan ole. Paljon kiitoksia tiedosta.  :)

Olisi syytä käyttää Turussa, koska myrkkyjunat U:kiin menisivät silloin pitempinä eikä vaunuja seisotettaisi missä lie. Tuukalle: Ai on pääosa radoista Turussa sähköistetty, HÖPÖHÖPÖ!
Turusta kun lähdetään Raisioon päin niin jo Pansioon päin haarautuva satamarata, Turkuhallin luona Pernon telakkarata, Ihala-Viheriäinen, Raisio-Naantali-Naantali Satama ja tietenkin KOKO Uudenkaupungin rata. Tavaraliikennettä menee vain ja ainoastaan noihin sähköistämättömiin paikkoihin. Muistakaa myös Piikkiön ja Salon puujunat sekä Kyrön sahan liikenne. Uudenkaupungin radalla joskus ajettiin puuta myös Mynämäeltä, mutta järjetöntähän se oli kun helpompi viedä pöllit autolla suoraan Raumalle. 

Deeverien katsotaan riittävän Raision ja Naantalin kuoppaisilla radoilla. Mutta takatapissa kangasteli tosiaan tuo U:gin liikenne. Myrkkyjä? Mitä sen radalla kulkee? Ja vanha tuttuni, T3507, on Loimaalla tavattaessa aina tupladeeveri- tai jopa triplavetoinen.

U:giin tulee ammoniakkia Venäjältä kuusi 25 vaunun satsia viikossa. Ammoniakkivaunut tulevat Turkuun kolmena 50 vaunun letkana, mutta jaetaan Turussa kahteen osaan koska Dv12sta vetokyky ei riitä tuon 50n vaunun viemiseksi kerralla Uuteenkaupunkiin asti. 6 kertaa viikossa tulee Siilinjärven Kemiralta fosforihappo, fluoripiihappo ja lannoitejuna sekä kolmesti viikkoon niinikään Siilinjärven Kemiralta apatiittijuna. Ukista Siilinjärvelle menee typpihappoa. Jonkinverran ko. rataosuudella kulkee myös nestekaasua ja terästä.

Huu! :o Kk-lippuni Loimaalle lakkaa pian, joten etäisyys mokomiin litkuihin kasvaa. "Ammiak" onkin tuttu teksti vennään tankeissa, ja vaunut teräskiekkoineen reunustavat lähtöraidetta tämän tästä. Melkoinen kauttakulkusatama se Uusikaupunki onkin.
Ehkäpä vaunujen jakaminen on kannattavampaa kuin raskaiden dieselien paneminen liikenteeseen?

Riippuu tietysti, miten tiukasti "Turun ympäristö käsitetään", mutta jos nyt vaikka 75km säteeltä Turun tuomiokirkosta ratoja katsellaan, niin pitempiä ratoja löytyy kolme:
1) Turku-Helsinki
2) Turku-Tampere
3) Turku-Uusikaupunki

Noista radoista siis 2/3 on sähköistetty.
Turun ympäristössä on sitten lyhyitä pistoja sinne tänne, mm. Naantaliin. Jos näistä valitaan ne, joilla on mitään tarvetta isolle linjadieselille, eli ne joilla deeverin voimat eivät selvästikään riitä yhteyden hoitamiseen ilman merkittävää myöhässä kulkemista, onko niiden ratojen yhteenlaskettu pituus yhtä merkittävä kuin toisen sähköistetyn rataosuuden? Väitänpä, että ei ole. Mutta, kuvitellaan että olisi ja lasketaan sen pohjalta:

1) Turku - Helsinki (S)
2) Turku - Tampere (S)
3) Turku - Uusikaupunki (D)
4) Turun paikallisradat (D)

Tällöinkin päästäisiin vasta lukuun 50%, eli voitaisiin todeta, että Turun ympäristön radoista puolet on sähköistetty ja puolet sähköistämättä.
Tässäkin on kuitenkin vielä puutteensa, koska liikennemäärät sekä yksittäisten sähköistämättömien osuuksien pituudet vaikuttavat myös.
Jos radan pituus on vain joitakin satoja metrejä tai muutama kilometri, sitä varten ei kannata paikalla isoa linjadieseliä pitää. Sama homma hoituu nimittäin deevereilläkin. Jos sitten vaunujen vetäminen tällä lyhyellä pätkällä onkin tehottomamman veturin takia esim. 2 minuuttia hitaampaa, ei sillä ole vielä mitään merkitystä. Ei tuotantolaitos siitä hajoa, että lasti tuodaankin kello 10:31 eikä 10:29.
Kun sähköistämättömät osuudet ovat lyhyitä pistoja, pieni määrä Turussa toimivia dieselvetureita - yksikin - voi kätevästi hoitaa kaikkien ratojen liikenteen.
Osuuden pituuden kasvaessa tilanne muuttuu.
Tällöin heikommasta veturista aiheutuva hidastus ei ole enää muutamia minuutteja, vaan kymmeniä minuutteja tai tunteja, matkan pituudesta riippuen. Tällöin voi kannattaa pistää asialle isompi veturi, jotta homma saadaan hoidettua asiallisesti. Isompi veturi tuo muassaan kuitenkin myös isommat kulut. Sen hankintahinta on kalliimpi kuin pienemmän veturin kohdalla, joten sille täytyy löytää riittävästi tekemistä hankintakulujen kompensoimiseksi. Veturille pitää siis löytää töitä mielellään koko päivän ajaksi. Kuusi kertaa viikossa, eli noin kerran päivässä Uuteenkaupunkiin ja takaisin ei vielä ole kovin paljoa tekemistä ja lopuille radoille Dr16 on tarpeettoman iso. Polttoainettakin kuluu enemmän, vaikka hyötyjä isommasta tehosta ei ole. Dr16-sarjalaisia on vain niin ja niin monta, ja jokainen Turussa käytössä oleva yksilö olisi poissa muualta. Niitä käytetään mieluummin siellä, missä niiden hyödyt tulevat paremmin käyttöön.
Turun tapauksessa joko hoidettaisiin pikkuratojenkin työt Dr16:lla tai sitten Dr16 makoilisi varikolla suurimman osan aikaa sillä välin kun deeverit työskentelevät. Deeverit voisivat sitten lepäillä laakereillaan Dr16:n käydessä Uudessakaupungissa. Tai molemmat hoitaa hommansa alkupäivästä ja viettää iltapäivän ja illan siestaa.

Turussa päin radoista on tosiaan vain ehkä noin 60% sähköistetty, mutta miten paljon löytyy sellaista liikennettä, joka kulkisi reittinsä alusta loppuun sähköistämätöntä rataa? Miten suuret ovat junarahtimäärät vaikkapa Pansion satamasta Uudenkaupungin satamaan? Käytännössä kaikki junat tuodaan Turkuun sähkövedolla ja diesel hoitaa vain vikan pätkän (ja sama tietty toisinpäin). Tuollaiseen lyhyen pätkän kiskomiseen ei mahdottoman isoa konetta tarvita. Uudenkaupungin rata olisi jo siinä hilkulla, että Dr16-sarjalaiselle melkein olisi tarvettakin, mutta sen liikennemäärät ovat liian vähäiset, eikä sillä kolkalla Suomenmaata juuri ole muita osuuksia, joilla Dr16 ei kärsisi tekemisenpuutteesta. Siksi liikenne hoidetaan muilla vetureilla, kun se niilläkin siedettävästi hoituu.
Junan pitää kuitenkin olla aika painava, että sitä vetämään Dr16 tarvittaisiin, kevyemmät kulkevat muullakin kalustolla.

Vielä väitteeseen, että Turun radoista suurin osa ei olisi sähköistettyjä:
Katso tätä karttaa, jossa siniset radat ovat sähköistettyjä ja vihreät sähköistämättömiä: http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/finland/finland.gif . Onko Turun ympäristössä ratoja kuvaavilla viivoilla vallalla enemmän sininen vai vihreä väri?  


//Korjattu lainaus

Totanoi, Turussa ei ole omia dieselvetureita, muitakun 2 Tve4 ja ainakin 1 Tka8, jotain muita työkoneita, 1 Otso, sarjaa en muista ja 2 Kisko-Kallea. Siispä aikataulukaudesta riippuen Turusta ajetaan tavarajunia sekä Karjaalle että Toijalaan useita dieselvedolla. Noin klo 12-aikaan ja 18-aikaan Turusta lähtee Dv12 junat Toijalaan monikäytössä eli on useampia vetureita. Ton ensimmäisen ajasta en oo täysin varma kun en ole pitkään aikaan tarkkaillut. Se hoitaa Kyrön sahan liikenteen myös. Etsi Jari Kuusisen kuvia, hän on kuvannut useita dieseltavarajunia ajolankojen alla. Asiani on seuraava: sijoittamalla muutamia uusia dieselvetureita Turkuun pienenee päästöt ja ei tartte ajaa niillä muualle, jos kaikki normaali huolto tehdään täällä. Ei kannata tehdä tänne kuin 1 sarjaa, Dr16 vaihtotyöhön sopeutettuna vois olla sopiva siis. Sit lueppas "Iso-Vaalee" kirjaa, siinä kerrotaan että alunperin rantaradalle piti tulla vain Sn140 ja Dr16 veto kaikkiin juniin eikä mitään makaroonijunia!

Rohkenen olla tästä eri mieltä. Dr16:n Pielstick on huomattavasti taloudellisempi pääkone kuin Dv12:n MGO ja taajuusmuuttaja-ajomoottorikäytön hyötysuhde, noin 80%, on kilpailukykyinen hydraulisen noin 70% vastaan. Tyhjäkäynti on eri asia, mutta turhaa tyhjäkäyntiähän pitääkin välttää.

Muuten olen samoilla linjoilla. Siellä, missä junapainot vaativat 2 Dv12, voisi kuitenkin Dr16 hoitaa homman yksinään.

Dr16 käyttö vaihtotyössä ja järjestelyjunissa ei ole uusi ajatus, mutta tiettävästi ratapihahenkilöstö ei ole hyväksynyt ko. tyyppiä ratapihakäyttöön työsuojelunäkökohtiin vedoten. En tunne tarkkoja yksityiskohtia ja oikaiskaa toki, jos olen väärässä.

Turun ja Tampereen välisissä tavarajunissa kulkee Dv12:sia käsittääkseni siksi, että Turussa ei tehdä vetureiden huoltoa, vaan se on keskitetty Tampereelle, ja tästä syystä juuri nämä Ukp päiv sun muissa paikallistehtävissä käytetyt Dv:t  kulkevat Tpe ja takaisin. Tilanne lienee sama Riihimäen ja Seinäjoen osalta.