Resiina-keskustelu

T-juna, lähtöaika 23:36 Helsingistä Riihimäelle.

Odottelin tuota junaa Pasilassa normaalisti raiteen nro 2.  tuntumassa. Juna oli jo 5 minuuttia myöhässä, mutta laiturinäytöissä ei ollut mitään poikkeuksellista infoa junaan liittyen. Junan valot näkyivät ja kaikkien yllätykseksi T-juna saapui Pasilassa raiteelle 3.  Siinä vaiheessa kun ihmiset olivat jo ehtineet siirtyä toiselle raiteelle tuli epävarmalta kuulostavan nuoren naisen tekemä kuulutus junan muuttuneesta lähtöraiteesta ja tässä vaiheessa myös laiturinäytötkin näyttivät oikein.

Tietysti Pasilan raiteelta 3 ei pääse kovin kätevästi oikeille raiteille Käpylän ja Oulunkylän suhteen joten juna lähti peruuttamaan ja näemmä Sturenkadun jälkeen juna pääsi vihdoin vaihteesta oikeille raiteille. Peruutusvauhti oli tietysti erityisen hidasta ja tietämättömille kerrottiin peruutuksen syystä vasta kun olimme lähdössä uudestaan eteenpäin..sanomattakin selvää, että ihmisillä oli hieman epäuskoinen tunnelma päällä. Eräs irvileuka epäili, että kuski olisi eksyksissä..eikä tietäisi missä suunnassa Riihimäki on. Juna pysähtyi uudestaan Pasilassa raiteelle 2. hetkeksi.. en oikein tiedä miksi kun kaikki lähtöaikaan paikalla ollut väki oli varmasti ehtinyt jo tähän junaan. T-juna oli myöhässä sen 16 minuuttia kun juna pysähtyi uudestaan Pasilaan.

Perustelu kuulutukselle vasta vaihtotyön jälkeen on varmasti se, että samaan aikaan kun peruutetaan ei voi tehdä kuulutusta. Tätä ei tietenkään asiakkaat voi tietää, joten epäuskoisuus on ymmärrettävää.

Onko tämän syynä se, että konduktöörin on oltava junan peräpäässä kertomassa radioteitse toisessa päässä junaa olevalle kuljettajalle tien olevan vapaa? Jos on, rikottiin toiminnalla rautatieliikenteelle annatettuja määräyksiä ja VR:n tulisi saada asianmukaiset sanktiot. Tuollaista rautatieliikenteen vaarantamista ei saa  katsoa sormien läpi!

Mitähän määräyksiä tuossa tilanteessa olisi rikottu? Liikennepaikan sisällä kaiketi voidaan vaihtotyönä työntää junaa siten, että konduktööri tähystää.

Vaihtotyönä tähystäjän kanssa ja junana ilman tähystäjää jos ei ole tasoristeyksiä.

Paitsi että matkustajajunaa ei saa peräyttää.

Eikö moista kuulutusta olisi voinut tehdä ennen peruutusta? Sentään(poikkeuksellisesti) kertoivat selvästi syyn tuolle peruutukselle.

Juh.. loppujunamatka sujui hyvin. Aikataulua saatiin hivenen kiinni ja junaan sattui ainoastaan yksi Jeesus-ihminen joka käveli kahteen kertaan junan läpi puhuen siitä kuinka meidän kannattaisi katua vielä kun voimme. Normaalia T-juna-meininkiä  ;D

Ei muuten saakkaan! Mulle on nuo vessajunat aika vieraita.

Eikös se kuski itse ole kävelykykyinen toiseen ohjaamoon junan läpi tai vaikka ovien kautta... Tuskin tässä pykäliä olisi rikottu.

Sattuneen johdosta, ja varsinkin koska Ak selosti tapauksen noin vivahdeikkaasti, en voi olla yrittämättä kertoa eräästä vanhemmasta selkkauksesta, jonka minulle kertoi vanhemman polven harrastaja ja vrräläinen. Katsotaan, osaanko kertoa oikein.

Tarina sijoittuu pääradan suorittajien loppuaikoihin. Peräkkäin oli pohjoiseen menossa yöpikajuna Rovaniemelle ja yöpikajuna Joensuuhun. Näiden edellä kulki lisäksi ylimääräinen lättäsiirto Riihimäelle. Tieto lätästä ei ollut ennakkoon päätynyt Hyvinkään suorittajalle, eikä ollut ihan välttämättä tarpeenkaan, sillä hänenhän piti vain hoitaa kaikki junat eteenpäin suoraa tietä. Hän oli laittavinaan läpivärit Rovaniemen yöpikajunalle ja kohta sen jälkeen oli lipunmyyjän lipunmyyntilaite mennyt jumiin, minkä johdosta suorittaja herrasmiehenä oli mennyt auttamaan. Tästä syystä oli nopeasti ohi pyyhältänyt lättä jäänyt suorittajalta huomaamatta ja oli hän hieman kyllä ihmetellytkin, kun Rovaniemen junan kuljettaja kohta sanoi radioitse, että opastimet punoittavat. Suorittaja oli kuitenkin päätellyt värien pudonneen itsestään ja laittanut uudet.

Kun ei Hyvinkää ollut huomannut lättää, tieto siitä ei päätynyt myöskään Riihimäelle (jonka luonnollisesti olisi pitänyt kuulla asiasta viimeistään Hyvinkäältä). Riihimäen suorituksessa ei oltu sen valppaampia. Lättä päätyi r4:lle, joka oli Rovaniemen yöpikajunan tuloraide. Lätän kuljettaja oli tätä hieman ihmetellytkin, mutta päässyt jotain kautta tieltä pois suorittajalta apuja saamatta. Näin suorittaja pystyi pitäytymään oletuksessaan, että Rovaniemen yöpikajuna oli saapunut, ja ohjasi hän seuraavan junan, jonka piti olla Joensuun yöpikajuna, r8:lle. Tänne päätyi nyt siis Rovaniemen yöpikajuna, jonka kuljettaja ottikin yhteyttä suorittajaan huomattuaan, ettei kyseiseltä raiteelta pääse Hämeenlinnan suuntaan. Suorittaja oli ihmetellyt, että kuinkas tässä nyt näin kävi, ja antanut Rovaniemen junalle luvan painaa, mutta asianmukaisesti kehottanut huolehtimaan, että matkustajat kuormataan oikein. Tämän jälkeen suorittaja oli jo alkanut seurata tapahtumia ikkunasta, ja yllätys olikin ollut pienoinen, kun juna oli lähtenyt painamaan saman tien. Suorittaja oli sitten arvellut, että juna vaihtaa matkustajat r4:llä, muttei siitä huolimatta ollut osannut muuta kuin itsekseen ihmetellä lisää, kun juna oli mennyt r4:ltä pysähtymättä läpi. Varmaan jos suorittaja olisi jotain näiden tapahtumien keskellä kuuluttanut, olisi hänkin kuulostanut hyvin epävarmalta.

Suorittaja ei alkuunkaan ymmärtänyt mitä muutaman minuutin aikana oli tapahtunut, mutta kun hänen onnistui ohjata seuraava (Joensuun) juna oikein, oletti hän, että kaikki on kunnossa. Vaan sitten Rovaniemen juna oli katsonut tähdelliseksi pysähtyä ylimääräisesti Ryttylään, ja sieltä soitti konduktööri: ”kyydissämme on suuri määrä Joensuuhun tahtovia matkustajia”.

Ei olisi rikottu, mutta homma olisi ollut hitaampaa. Päiden vaihdossa kestää, samoin JKV pitää ladata molemmissa päissä uudestaan (jos meinataan saada nopeusetua verrattuna "työntämiseen").

Mielenkiintoista. Voiko todella Sm-kalustolla liikennöitävää matkustajajunaa ajaa junana myös toiseen suuntaan? Olisin arvellut, että tähän tarvitaan uusi junanumero. Ja koska saman päivän aikana saa esiintyä sama numero vain kerran, olisi oikeaan suuntaan uudestaan mentäessä tällöin tarvittu taas uusi numero.

Enpä ole asiaa tästä kulmasta miettinyt, koska tosiaan junana tuollaista pätkää ei kannata ajaa. Kuitenkin vaikkapa Tampereella junat ajavat lyhyen pätkän samaa raidetta eri suuntiin samalla junanumerolla, joten miksipä ei? :) En äkkiseltään myöskään keksi mitään määräystä, joka tuollaisen kieltäisi.

Ja voihan sama juna ohittaa saman liikennepaikan samalla numerolla kaksikin kertaa eri suuntiin, esim. Tku-Tl-Tpe-Tl-Ri -junilla. Jos käsketään pysähtyä jonnekin JT-ilmoituksella, niin koskeekohan se sitten molempia suuntia?