Resiina-keskustelu

Matkaan-lehden pääkirjoitus 6/2010

"Toukokuussa julkistettu raportti junien henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle on varmasti askarruttanut VR:n asiakkaita. Kilpailu on ollut pinnalla etenkin poikkeuksellisen vaikean talven jälkeen.

Kilpailu on periaatteessa hyvä ja tavoiteltava asia, mutta se ei paranna junien täsmällisyyttä tai talviongelmia. Siinä on kyse rataverkosta ja sen kunnosta.

Kipailun ideana on, että sen asiosta asiakkaat saavat parempaa palvelua usein myös edullisempaan hintaan. Jos markkinoilla on useita palveluntarjoajia tai tuotteen valmistajia, he kilpailevat keskenään asiakkaiden suosiosta eri keinoin. Jokaisella meistä on varmasti mielessään jokin kauppa, jossa käy mielellään myös poikkeuksellisen asiantuntevan myyjän ansiosta. Tai paikka, josta tietyn tuotteen saa huomattavasti edullisemmin kuin muualta.

VR valmistautuu kovenevaan kilpailuun mittavan muutosohjelman avulla. Meidän on jatkossa panostettava entistä enemmän asiakaspalveluun ja tuotava asiakkaille yhä houkuttelevia hintavaihtoehtoja. Itse asiassa junat kilpailevat jo tänä päivänä monen muun kulkumuodon kanssa. Ellei junan kyyti miellytä, voiton vie helposti henkilöauto tai jokin muu kulkuneuvo.

Haasteena on, ettei kilpailu itsessään tuo parannusta junien viime aikojen täsmällisyysongelmiin. Kilpailu tuskin lisää junavuoroja, sillä Suomen rataverkko on lähes 90-prosenttisesti yksiraiteinen. Siitä johtuu myös rataverkon häiriöherkkyys. Rataverkko ja junien liikennejärjestelmä muistuttavat valtavaa hämähäkinseittiä, jonka jokainen osa on kytköksissä toisiinsa. Siksi yksikin häiriö rataverkossa heijastuu usein niin laajasti koko liikennejärjestelmään. Tätä perusasiaa ei kilpailulla muuteta. Valtion tulisi panostaa nykyistä enemmän rataverkon ylläpitoon ja kehittämiseen, jotta asiakkaat aikanaan saisivat lisäarvoa kilpailun avaamisesta.

==

Luin itse asiassa vasta nyt kesäkuun Matkaan-lehden pääkirjoituksen ja hämmästyin: miten voi olla mahdollista, että nelisen kuukautta lumen aiheuttamien kalusto-ongelmien jälkeen VR:n viestintäjohtaja Hanna von Wendt kertookin "Kilpailu on periaatteessa hyvä ja tavoiteltava asia, mutta se ei paranna junien täsmällisyyttä tai talviongelmia. Siinä on kyse rataverkosta ja sen kunnosta.". Mihin unohtui kaluston sulatuksien aiheuttamat kalustopulat tai lumesta aiheutuneet kaluston tekniset ongelmat? Vai pitäisikö nämäkin laittaa kolmannen osapuolen piikkiin?

Tuo tapa, jolla VR lähtee liikkeelle ongelmista ja jopa käyttää mediassa täydellistä paskanjauhantaa ja olennaisista asioista vaikenemista, ärsyttää suunnattomasti. Tässä tapahtuu juuri niin kuin Tony Halme-vainaan kansanedustajavalinnassa - vuonna 2003 Halme herätti nukkuvat itähelsinkiläiset äänestäjät, nyt VR kerää populismillaan itselleen sympatiat, kun kaikkien ongelmien syyt löytyvät konsernin ulkopuolelta, kuten valtion omistamasta rataverkosta, turvalaitteista, yksiraiteisuudesta jne, jne.

Jos joku hoksasi, VR:n viestintäjohtaja Wendt ei pilkullakaan muistanut kertoa VR:n omista ongelmista pääkirjoituksessaan. Yhdestä asiasta olen Wendtin kanssa täsmälleen samaa mieltä - hän kirjoittaa "Kilpailun ideana on, että sen ansiosta asiakkaat saavat parempaa palvelua usein myös edullisempaan hintaan." Jättäisin tuosta kyllä adverbin "usein" pois.

Pääkirjoituksen viimeisen kappaleen ensimmäinen lause on jo todellista bullshitiä: "Haasteena on, ettei kilpailu itsessään tuo parannusta junien viime aikojen täsmällisyysongelmiin". Siis mitä ihmettä? VR kokee sen itselleen haasteena, ettei mahdollinen kilpailu vahingossakaan parantaisi junien täsmällisyyttä. Mutta jos kilpailua ei tule ja junatäsmällisyys paranee, se onkin yllättäen VR:n ansiota läpiviedyn "muutosohjelman vuoksi". Tällöin unohdetaankin rataverkosta aiheutuneet ongelmat, jotka itse asiassa alunperin olivat ne täsmällisyyden heikentymiseen vaikuttaneet ongelmat, ja joihin VR ei voinut mitenkään vaikuttaa. Oli vain nostettava käet pystyyn.

Suomen rataverkon 90-prosenttinen yksiraiteisuus ei sekään liene este kilpailun avaamiselle ja miksi olisi, sillä eihän moottoriteitäkään Suomessa ole muutamaa sataa kilometriä enempää. Silti kukaan ei valita.

Alleviivattakoon yhä edelleen sitä, että vapaalla kilpailulla ja kilpailutuksella ei ole mitään tekemistä keskenään. Eikä rataverkkoa myöskään olla myymässä valtiolta pois.

Tämä von Wendtin maininta pisti ehkä eniten silmään: "Jokaisella meistä on varmasti mielessään jokin kauppa, jossa käy mielellään myös poikkeuksellisen asiantuntevan myyjän ansiosta. Tai paikka, josta tietyn tuotteen saa huomattavasti edullisemmin kuin muualta." Nyt puhutaan kuitenkin niinkin bulkista tuotteesta kuin matkustajan tai tavaran toimittamisesta paikasta C paikkaan D. Ketkä ovat asiakasrajapintaan näkyvät "asiantuntevat myyjät" VR:n tasolla? Käytännössä konduktöörit ja toissijaisesti lipunmyyjät. Mutta tuossa von Wendt on oikeassa, että asiakas yleensä asioi siinä liikkeessä, jossa maitolitra on halvempaa kuin naapurikaupassa. Tuote - eli kuljettaminen - on sama kaikilla, miksi maksaa toiselle kahden hengen Jyväskylän edestakaisesta reissusta VR:lle 200 EUR, jos saman voi tehdä kilpailijan identtisillä aikatauluilla hintaan 120 EUR?

Tähän erittäin olennaisesti liittyvä vertaus on sellainen, että miksi Ruotsissa rataverkon avaaminen vapaalle kilpailulle onnistui, mutta miksi siitä on meillä tehty taidetta, eli monopolismia.

Minä korvaisin "usein" sanan sanalla "joskus". Tässä kun on saanut tämän vuoden aikana useastikin lueskella raportteja kilpailutetusta terveydenhuollosta, vammais- ja vanhuspalveluita yms. joisaa kilpailu on heikentänyt palvelua ja lisännyt kustannuksia.

On muotia kuvitella, että kilpailu automaattisesti tekee maailman paremmaksi paikaksi. Ei tee. Usein (ja käytän tässä sanaa harkitusti) se tekee maailman harvoille paremmaksi ja monille huonommaksi.

Meikä ainakin toivois että lakkautetuille rataosuuksille saataisiin liikenne avattua uudelleen.
Entisenä raumalaisen, nykyisenä espoolaisena pääsisin junalla kotikaupunkiini. Nykyisin kuvio on seuraava espoo-helsinki-tampere-kokemäki (jossa vaihto bussiin)-rauma. Bussimatka kestää puolitoista tuntia kun lättähatuilla siihen samaan matkaan kului 50min.
Kaikenlisäksi välille espoo-kokemäki pitää ostaa vr:n lippu ja välille kokemäki-rauma matkahuollon lippu.
Nykyaikaisella junakalustolla ja kunnostetulla rauman radalla päästäisiin varmasti vielä lyhyempäänkin, ehkä lähemmäs puolentunnin matka-aikaan.
Vastaavia esimerkkejä löytyy takuuvarmasti muualtakin suomesta.