Resiina-keskustelu

VR:n kaluston vihertyminen jatkuu. Nyt myös Sudet ovat saaneet vihreän värin.

Kuva ja keskustelua aiheesta mm. tässä kuvassa: http://vaunut.org/kuva/63870.

On vähän äkkiväärä tuo äänestys kun vaihtoehdot ovat vain "epäonnistunut täysin" ja "onnistunut". Pistin sitten äänen onnistuneelle, se kun minusta on noin kokonaisuutena parempi kuin huono - saati täysin epäonnistunut. Niitä yksityiskohtia, joita täälläkin on jo kritisoitu (tuulilasien ympäristö, keulan valkoisuus...) soisin toki korjattavaksi.

Saisi tuossa äänestyksessä olla lisää vaihtoehtoja. Harvoin mikään, edes veturin väri, on joko/tai. Esim. näin: Väittämä (vihreä veturi on ruma) ja siihen asteikko, vaikkapa yhdestä viiteen, toisessa päässä täysin eri mieltä ja toisessa täysin samaa mieltä...

Että me ollaan riitaisia...  :D

Nojoo, voisihan nuo vaihtoehdot olla parempia ja niitä voisi olla enemmän. Idea perustaa tämä äänestys tuli tuon kuvan alla olleesta kysymyksestä, ja en sitten keksinyt parempaa siihen paikkaan kuin tuon joko tai -periaatteen. Toki voidaan aloittaa alustakin tämä äänestys, jos joku nyt pikaisesti keksii timantinkovat vaihtoehdot ja vielä hienomman kysymyksen. ;)

Näitä äänestyksiä ei ole ollutkaan vielä yhtään meillä. Otetaan tämä tämmöisenä testiäänestyksenä, jos ei kukaan parempia vaihtoehtoja keksi, ja jatkossahan näitä voisi järjestää enemmänkin, jos porukka innostuu asiasta. Koetetaan viimeistään sitten muotoilla paremmat kysymykset ja vaihtoehdot, jos kohta en usko sittenkään löytyvän kaikkia miellyttäviä vaihtoehtoja...

Mukava juttuhan tämä jo näinkin on. Tällaisten äänestysten jatkoa ajatellen veikkaan, että porukasta löytyy "tyyppejä" joilla on opiskeluaikana hankittua kokemusta vaikka minkälaisten ei-juu-ottiatuota-kysymysten laadinnasta. Ja niitä kokemuksia kannattaa hyödyntää...  :P

En äänestä koska sopivaa vaihtoehtoa(eli kaipaa vielä hienosäätöä tms.) ei ole.

Mielestäni väritys on onnistunut koska kaali on vihreää joten kaalihäkkiin sopii ja jopa kuuluu vihreä väri.

Voisko joku tällainen malli (tälle) äänestykselle olla toimiva:

Onko Sr1:n uudisväritys mielestäsi:

Onnistunut
Ei niin onnistunut
En osaa sanoa
Hieman epäonnistunut
Epäonnistunut
Jotain muuta mieltä, mitä:_____________________________

Mites muilla foorumeilla tällaiset on toteutettu? Onko äänestystään mahdollista halutessa perustella? Jos äänestän "Onnistunut" ja haluaisin kertoa miksi, niin miten sen voisi toteuttaa simppelisti?

Niinnojaa... Tuli vain mieleen, että tämä on asia, jossa joko tykkää uudesta ilmeestä tai ei. Siksi laitoin vain kaksi vaihtoehtoa. Tuntuu, että nuo "hieman" ja "ei niin" ovat kuitenkin melko epämääräisiä. :) Ja En osaa sanoa -vaihtoehdon saa mielestäni jättää pois kokonaan. Jos ei osaa sanoa mitään, miksi pitäisi edes olla mahdollisuus osallistua äänestykseen?  :P ;D

Tuo "Jotain muuta, mitä" ei ole mahdollinen, vaan pitää olla valmiit vaihtoehdot. Äänestyksiään voi perustella tässä viestiketjussa sitten ihan "manuaalisesti".

Täsmälleen samaa mieltä kuin Pertti Heikkinen tuossa aiemmin.

Enkös mä juuri tätä jokotaita ehdottanut siinä kuvakommentissa, joten mä voin kantaa puolestasi vastuun liian on/off-maisesta kysymys- ja vastausasettelusta  :) Tosin jos kysytään "Kannatatko lisäydinvoimaa?", niin ei silloinkaan toisaalta anneta ykkösestä viiteen vastausvaihtoehtoja.


Miksi eduskunnassa voi äänestää tyhjää? Se vastausvaihtoehto annettu siksi, jos kumpikaan äänestysvaihto ei miellytä. Siksi tuo termi EOS on hieman huono.

Mutta tosiaan, tämän äänestysjutun esiinkaivu oli sikäli jees, että nyt voidaan kysyä hyvinkin tehokkaasti ja yksinkertaisesti juttuja tyyliin "Jos SRHS tilaisi Dr16-vetoisen museojunan Helsinki-Tampere-välille, olisitko mukana, jos lipun hinta olisi 50 EUR / osallistuja?" ja niihin saadaan helposti edes jonkinlainen otanta massapostituksen sijaan.

Asetelma on tietysti monimutkainen, mutta tiukassa paikassa vastaukseni on ehdottomasti: vastaan. Koko idea on lähtenyt hämärästä premissistä, mitä tällä skeemalla on oikeastaan haettu? Ei aukea minulle.

Muuten olen sitä mieltä, että asiasta pitää voida keskustella kuten mistä tahansa maalauksesta, taiteessa tai aidanseipäissä. Sitä paitsi, suden värityksestä puuttuu signeeraus...  Kuka ja miksi?

PS. Onhan se niinkin, että matkustavaisen kannalta on aivan sama, minkä näköinen veturi keulalla puuhaa. Oleellista on päästä perille. Mutta tätä vastaan!

Eikö? Missä olet nähnyt gallupin, jossa vaihtoehtoinen ovat "ydinvoima on perseestä" ja "ydinvoima pelastaa maailman"? Ylipäätään mitään tällaista ei ole gallupeissa kyseltykään, on kysytty vain haluatko Suomeen lisää ydinvoimaa vai et.


No ei. Tyhjää äänestetään siksi, että väärin äänestäminen voi johtaa eduskuntaryhmästä erottamiseen. Mikä, muuten, minusta on perustuslain vastaisnen keino painostaa kansanedustajaa, jonka painostaminen ja pakottaminen on erityisen raskaaksi rikokseksi laissa määritelty.

Loppublah oli blah.

Sivuraiteelta: Suomessa eduskuntaryhmien koheesio eli pitäytyminen ryhmän päätöksissä on perinteisesti korkea. Poikkeuksen tekevät sellaiset päätökset, joissa on annettu vapaat kädet etukäteen eli edustajan äänestää omantuntonsa ja vakaumuksensa mukaan. Näin esimerkiksi ydinvoimalupien kanssa on menetelty. Tämän lisäksi on muutamia sooloiluita, jotka ovat johtaneet ryhmän toiminnasta pidättämiseen. Siis parlamentarismissa hallitusryhmät tukevat hallitusta ja tukevat siten hallitusohjelmaa. Niin sen pitääkin olla. Vaihtoehto olisi anarkia, jossa päätökset vedetään hatusta tai jokin muu ei-parlamentaarinen taho vetää linjaa (presidentti, etujärjestöt, virkamiehet, huuhaa hiihtoporukat jne.)

Toisaalta kansanedustaja edustaa valitsijoitaan ja on näin ollen vapaa päättäjä. Kun imperatiivinen mandaatti on kuitenkin perustuslaissa kielletty, eivät valitsijat voi vaalien välillä vaatia edustajaansa eroamaan lupauksista poikkeavien kantojen vuoksi.

Toivottavasti veturien väritysongelma ratkeaa vorgissa yksinkertaisemmin. Mutta olkoot jokainen mitä mieltä tahansa, ei sillä ole asiassa mitään merkitystä.

Eri mieltä. Kansanedustaja on vastuussa äänestäjilleen, ei puolueelleen. Parlamentarismi ei ole demokratiaa vaan - sic! - parlamentarismia. Parlamentaarisen järjestelämän kutsuminen "parlamentaariseksi demokratiaksi" on sokerikuorrutusta.

Jaa, aika off topic on tämä, totta...

Lohdutukseksi Joni: kyllä nää tuntemani heput Heikkinen, toisessa ketjussa ollut Lajunen ja muuan tunnettu Krooks ovat ihan täyspäisiä, heidän keskusteluihin jopa joskus kannattaakin osallistua....

Ihme namedroppailua... :P

http://en.wikipedia.org/wiki/Name-dropping

Demokratia ilman parlamentasismia = USA. Parlamentarismi ilman demokratiaa, missä? Eipä heti tule mieleen. Muistaako kukaan jonkin valtion, jossa hallitus eroaa saatuaan epäluottamuksen parlamentissa, mutta kansalaisilla ei ole samalla mitään poliittisia oikeuksia?

Raiteille takaisin. Yllättävän voimakkaan tunnelatauksen sai aikaiseksi Suden väritys tähän viher/valko/kalpea/anemia -kuosiin. Kun sudet maalattin puna/valkoisiksi, ei tiettävästi samanlaista rökitystä tullut.

Susien hankinta Suomeen sen sijaan aihetti ainakin nyrkinpuristelua taskussa, ääneen ei oikein passannut mielipiteitään huudella. Kuten muistetaan, hankintatapa oli perin omalaatuinen. Eduskunnassa tehtiin äkkinäinen takinkäännös sen jälkeen, kun eräs pitkä päämisteri palasi kotiin lomaltaan Neuvostoliitosta. Sellaista, ei auottu päätä näin avoimesti kuin nyt. Parempi näin, vai pitäisikö tästäkin äänestää? Noin kesäisen leikkimielisesti.

Tällä ei ole mitään relevanssia siihen kysymykseen onko parlamentarismi demokratiaa. Siis ei ole.

Taisipa silloin myö rautatieharrastajien keskinäinen mielipiteenvaihto olla paljon vähäisempää ja Vorg paljon pienempi kuin nyt.

Noinhan se maailma Suomessa siihen aikaan toimi. Mutta vaikka susien hankinta oli aikanaan poliittinen päätös ja se sellaisena pänni moniakin poliittisesti erilailla ajatelleita, hyvä veturi lopulta saatiin. Luotettavasti tuntuvat toimivan yhä edelleen, ainakin joihinkin nykypoliittisesti korrektempehin vetojuhtiin verrattuna.

Se, miksi Sr1:n hankinta ja parlamentaarinen elämäntapa liittyvät toisiinsa, oli nimenomaan sähköveturihankintaan liittyvä tapa, jolla eduskuntaa kyykytettiin ulkoparlamentaarisella painostuksella. Hallitus ja pääministerihän olivat parlamentaarisessa vastuussa eduskunnalle, mutta se systeemi ei pelannut tunnetuista syistä. Aivan riippumatta siitä, millaisen koneen sitten saimme, tapa ei kuulunut läntisiin demokratioihin.

Lyhyt kertaus tapahtumista. Eduskunnan päätös 1962 hankkia tulevat sähköveturit kotimaasta kesti aina siihen saakka kunnes pääministeri palasi lomaltaan Neuvostoliitosta 5.11.1968 ja suositteli vetureiden tilaamista sieltä. Asiasta oli puhuttu. Alkoi tapahtua. 13.11.1968 hallitus pyysi valtuuksia neuvostovaihtoehdon tutkimiseksi. SDP:n ryhmä oli ollut tähän saakka tiukasti tukemassa kotimaista työtä ja vetureiden hankintaa kotimaasta, mutta nyt se käänsi takkinsa täysin. 28.12.1968 hallitus sai valtuudet äänin 117-51 ja sitä seuranneen prosessin tuloksena meille Sr1 tilattiin. Olisiko eduskunnan aikaisempi päätös kestänyt ilman voimakasta ulkoista vaikuttamista ja veivätkö ns. yleiset syyt eduskunnan jälleen polvilleen, siinäpä se pointti. Rautatieharrastajien mahdollisilla lausunnoilla tuskin olisi ollut mitään painoarvoa.

No, eiväthän demokratia ja parlamentarismi ole käsitteinä millään lailla vastakkaisia. Jälkimmäinen on vain tapa toteuttaa edellistä edustuksellisessa systeemissä. Hyvä tai huono, niin se toimii eurooppalaisissa demokratioissa.

Hyvää ja lämmintä kesää tasapuolisesti kaikille!

PS. Tuomas Vaaramo on tutkinut veturien hankintaa Helsingin yliopistossa vuonna 2008 nimikkeellä: Matkalippu Moskovaan. Kysymys sähkövetureiden hankinnasta 1960-luvulla  - Onko kukaan päässyt tutustumaan työhön? Voisi löytyä mielenkiintoisia piirteitä. Vuoden 1962 (periaatepäätöstä?) en ole löytänyt, mutta onhan se ek:n ja vn:n arkistoissa.

Mitään sellaistahan en olekaan väittänyt. Ne nyt vain ovat eri käsitteitä.l

En nyt lueskellut onko sama jo kirjoitettu, mutta minun mielestä tämä oli loistava ratkaisu antaa vähän uutta sävyä VeeäRrän imagoon! vähän kun tuo suden nokka olisi vielä saanut lisää viherrystä niin tulos olisi ollut parempi.

Tää hailakkuus nähtiin jo - öö - kauan sitten: 3054, 3017 ja mitä näitä nyt olikaan.  Ei miellyttänyt (kenenkään) silmää silloinkaan, ei nytkään. Thumbs down.

Asiaan liittyvät yksityiskohdat kannattaisi selvittää ja julkistaa, koska veturin tarkka hankintahistoria on vielä kirjoittamatta. Mauno Koivisto sivuaa asiaa kirjassaan "Liikkeen suunta", mutta tyytyy siinäkin toteamaan, että keksi sähkövetureiden tilaamisen kotimatkalla, tai jotain muuta epämääräistä. Selvitettäväksi jää, kuka käänsi kehityksen suunnan? Kuka siitä hyötyi? Neuvostoliittolaiset vai heidän suomalaiset tukijansa? Miksi silloinen Rautatiehallitus piti härkäpäisesti kiinni neliakselisesta vaihtoehdosta, vaikka vasta kuusiakselinen venäläinen olisi täyttänyt asetetut vaatimukset, kun taas venäläinen neliakselinen ei sitä tehnyt? Yritettiinkö tässä tehdä kynnyskysymystä suomalaisen veturin puolesta? Miten se venäläinen neliakselinen sitten myöhemmin yhtäkkiä täyttikin vaatimukset? Avoimia kysymyksiä on melko paljon.

Harrastajillakin on tietoa ja tietolähteitä, mutta tiedot pitäisi yhdistää ja tarvittaessa täydentää esim. haastatteluin, niin kauan kun asioista päättäneet ovat vielä keskuudessamme.

Ja kyllä, tuo aiheesta tehty tutkimus pitää kaivaa jostain esiin ja lukea.

Niin juu. ja aika lailla offtopic mennään taas. Ylläpito hei?

Veikkaan ettei ole vr montaa vuotta vihreä, turhaa investointi toi maalausprojekti, asiakas ei hyödy moisesta yhtään mitään. Paine kasvaa nostaa lippujen hintoja, ei nimittäin ole mikään halpa setti maalata kerrostalon kokoinen möhkäle uudestaan..

Eikös niitä maalata vihreiksi siinä vaiheessa, kun joka tapauksessa pitäisi maalata uudestaan? (Ja niin, taitaa olla isoksi osaksi teippiä se viherrys.)

Ehkä Tonin mielestä ne voisi antaa ruostua pystyyn?

Nuo vastausvaihtoehdot edustavat ääripäitä, olisi hyvä saada lisää vaihtoehtoja esim itse antaisin ääneni "kaipaisi jotain lisää" tms. vaihtoehtoon. Kieltämättä pidän värityksestä, mutta keulaan kaipaisin jotain lisää esim vihreä VR logo valkoiselle alueelle ja ehkä voisi kokeilla vihreitä ikkunan kehyksiä, niin se toisi lisää kontrastia keulaan.

Vetureissa näyttäisi kyllä olevan ihan oikeaa maalia se.

Mielestäni tuo uusi väritys näyttää ihan hyvältä, jopa paremmalta kuin vanha punavalko. Voipi olla että mieli muuttuu kun tuo valkonen alkaa keräämään likaa ja muuttuu vähemmän uuden näköseksi.

Parlamentarismia on esiintynyt ilman demokratiaa vielä noin sata vuotta sitten niissä Euroopan maissa, joiden parlamenteissä kaapin paikan näytti aatelistosta tai muutoin etuoikeutetuista ryhmistä koottu ylähuone. Mutta Britanniassa ylähuone "alennettiin" vaaleilla valittuun alahuoneeseen nähden toissijaiseksi vuoden 1910 parlamenttilailla, ja muista vastaavista ratkaisuista (ennen muuta Saksassa) ensimmäinen maailmansota teki selvää.

Britannian ylähuonee, Kanadan senaatti, Belgian senaatti ja Lesothon senaatti ainakin ovat esimerkkejä koostumukseltaan ei-demokraattisista tai korkeintaan osaksi demokraattisista parlamenttien kamareista, mutta kaikissa näistä maista vaaleilla valittu alahuone/edustajainhuone on kamareista se, jonka luottamusta hallituksen on nautittava. Siten näitä maita voidaan kaikkia pohjimmiltaan pitää demokraattisina.

Ja tietysti lukuisissa kommunistimaissa oli parlamentit, mutta niissä parlamentarismista on turha puhua, koska hallituksen oli nautittava johtavan puolueen, ei parlamentin luottamusta.

Itse asiaan sanon sen, mitä olen erinäisten kuvien kommentteinakin ilmaissut: valko-vihreä on väriyhdistelmänä huono, koska molemmat värit ruokkivat kalpeaa vaikutelmaa. Voimakkaammat kontrastit tekisivät niin Sr1-sarjasta kuin muistakin viherryksen uhreista uskottavamman näköisiä. Mikä hyvänsä väritys tietysti näyttää konepajatuoreena hyvältä, mutta ihmettelen, miten hyvältä tämä viher-valkoväri näyttää siinä vaiheessa, kun viimeisestä pajakäynnistä on useampi vuosi aikaa, ja lika on ehtinyt pinttyä veturiin kunnolla. Mitä vaaleampi veturi, sitä paremmin lika erottuu.

Tokkopa uutta väritystä tarvitsee niin hirvittävän pitkään kärsiä (tai siitä nauttia). Viimeistään kymmenen vuoden päästä taas uudet tuulet, värikartat ja shabluunat puhaltavat.

Tässä suhteessa operaattorin ja ainakin jonkin osan harrastajajoukosta intressit tietysti menevät ristiin. VR:lle kuten mille hyvänsä yhtiölle on tärkeää vähät väliä uudistaa ulkoasuaan, logoaan ym. kun taas harrastajista löytyy niitäkin joille kenties tärkeintä on kaluston tyylikkyys, miksei myös pysyvyys ja/tai yhtenäisyys.

Tähän on tietysti vielä sanottava, että oikein vahvat tuotemerkit harvoin vaihtavat logojansa tai värejänsä. Coca Colan punainen värimaailma on legendaarinen, ja Suomen mittapuussa esimerkiksi Stockmann ja Viking Line käynevät hyvin vakiintuneista brändeistä. On sääli, ettei VR ole kyennyt nousemaan samalle tasolle.

Osa harrastajista ymmärtääkseni valitti aiemmin, miten kaluston väritys on monotonista, ja pitäisi saada samaan junaan eri värejä. No, nyt ovat saaneet, en tiedä ovatko yhtään tyytyväisempiä, vai valittavatko nyt kirjavuudesta. :)

En minä ainakaan valita kirjavuudesta, vaikka yhdessä kommentissa kaipasin täysvihreä/valkoista junaa. Minusta olisi paras sellainen värikirjo, että erilaisten junatyyppien vaunustot olisivat toisistaan poikkeavan värisiä. Ongelmaa tietysti aiheuttaa se kun joitain vaunuja voidaan käyttää ainakin satunnaisesti eri kategorioiden junissa, mutta se olisikin puolestaan sitten piristävä poikkeus.

Uskoisin, että tässä asiassa harrastajakunta jakautuu selvästi. Itse olen löytänyt harrastajakunnan riveistä molempiin ryhmiin kuuluvia, enkä uskalla sanoa, kummat ovat enemmistönä.

...vähitellen noihin vihreäraitaisiin tottuu...
Mutta kaipaisin vetureihin myös kuvalliset tarroitukset, kivimiehet olisivat erittäin sopivat aiheeksi...eikä niiden tarvitsi olla siinä tarrassa, vaan ihan erillisinä tarroina vaikka ohjaamon kyljessä.
Vrt. lastenosastovaunut ;)

Ja ihmisläheisyyttä toisivat junien nimeämiset...sitähän on käytetty ennen :)

Minusta nuo kivimiehet viestittävät lähinnä että rautatiet ovat nykyään vain hesalaisia varten...

Ajattelin tuossa omassa kommentissani ehdottaa myös erityisnimettyjä junia, mutta nykysurkeuden aikana ne varmaankin kääntyisivät tarkoitustaan vastaan, joten ei liene hyvä keino mitään 'sapsaneita' keksiä.

Mitenkäs Make, jos olisi henkilöille nimettyjä junia, eikö sopisi tänne SEV-alueelle. Pendolino Tuomas Enbuske Ouluun, InterCity Johanna Tukiainen Turkuun (lähtöraide 69). Presidentti Niinistölle tietenkin juna myös, ettei tule paha mieli. Vaihtoyhteys taajamajuna Antti Jaatiseen ja liukuportaiden kautta myös Joht. Nymanin metroon.

Sehän on totta, sillä on helppo päästä pois syrjäisestä rannikkokaupungista ;D

Tarkoittaako tässä SEV nyt samaa kuin IVY?
Jos tarkoittaa, niin onhan ihmisten mukaan nimettyjä junavuoroja pitkin Eurooppaa IVY-maiden ulkopuolellakin.

SEV ei koskaan ollut sama asia kuin IVY. SEV oli Neuvostoliiton ja sen liittolaismaiden välinen talouspoliittinen yhteistyöelin. Jäsenet olivat samat kuin Varsovan liitossa, johon päälle tulivat Albania, Mongolia, Vietnam ja Kuuba. IVY puolestaan on elin, joka on hoitanut niitä Neuvostoliiton osatasavaltojen tehtäviä, joita ei hajautettu itsenäisille seuraajavaltioille valtion hajotessa 1991. Entisestä Neuvostoliitosta Baltian maat eivät koskaan ole kuuluneet IVY:yyn, Georgia on siitä eronnut.

Mutta Petri menee enemmän kuin pari askelta asioiden edelle puhuessaan Niinistöstä presidenttinä. Niinistön pitäisi nimittäin ensin suostua ehdokkaaksi, enkä ole siitä suostumuksesta mitenkään varma.

Taisi muuten olla Albertvillen talviolympialaiset ainoat talviolympialaiset, joihin IVY osallistui kaikessa mahdissaan, tuli vain mieleeni.


Tähän kohtaan voisi leikkisästi todeta, että Niinistön pressaehdokkuus ja sitä kautta presidenttiys saletisti natsaa.

Unohdit mainita, että olihan Suomikin jäsen, tosin vain yhteistyöjäsenmaa  niin kuin oli EFTAssakin vain liitännäisjäsen lukuunottamatta EFTAn viimeisiä aikoja kun sen merkitys oli jo pienemässä.

Siihen aikaan Suomi oli myös sekä Eurovision että Intervision jäsen, joten Suomessa tuona aikana osallistuttiin ja katseltiin sekä lännen euroviisuja että idän interviisuja. :-)

IVY:n ulkopuolella sentään on osattu olla vaikka ollaan oltu Velikojeknjatshestvo Finljandskoje, suurruhtinaskunta Venäjän rajojen sisäpuolella.

Vastaan nyt sopivasti pari kuukautta myöhässä, mutta kuitenkin: maininnan puute ei ollut unohdus. Toki Suomella oli eräiden SEVin jäsenten, muidenkin kuin Neuvostoliiton kanssa kauppasopimus 1970-luvulta aina neuvostojärjestelmän romuttumiseen saakka (KevSos), mutta sillä ei koskaan ollut sellaista taloudellista tai poliittista merkitystä kuin esim. EEC-vapaakauppasopimuksella. EFTAn liitännäisjäsenyyteen KevSos-sopimusta ei voi edes verrata.

Eikös Suomen idänkauppa ollut eräänlaista vaihtokauppaa, eli kauppatase haluttiin pitää +-0?
Neuvostoliitossa oli ilmeisesti melko paljon kysyntää suomalaisille tuotteille, mutta Suomessa ei Neuvostoliittolaisille tuotteille öljyä lukuunottamatta juurikaan ollut kysyntää.

Tämäntyyppinen oudohko tilannehan hankaloittaa esim. näiden Sr1-vetureiden varsinaisen hinnan arviointia, tai peremminkin kaupan kansantaloudellisen vaikutuksen arviointia. Eli jos Suomi ei olisi ostanut neuvostoliittolaisia tuotteita, niin ei Neuvostoliittokaan voinut ostaa suomalaisia tuotteita, joka taas olisi suoraan vaikuttanut suomalaiseen taluoselämään.

Olisiko kaupasta päättäneet tahot pohtineet asiaa em. kannalta, ja mahdollisesti myös puutteellisen teknisen tietämyksen ja ymmärryksen pohjalta? Aikakauden poliittinen ja taloudellinen tilanne on ymmärtääkseni ollut vähintään omalaatuinen nykyiseen verrattuna, ja olisi kiinnostavaa tietää asiasta lisää.

En väitä yllä mainitsemani olevan totuus asiasta, se on ainoastaan pohdintaa asiasta jonka koen mielenkiintoiseksi.
Kertokaapa omia tietojanne ja käsityksiänne asiasta, kiitos :)

PS. pitkälti mentiin aiheesta sivuun, mutta jos aihe saa aikaan keskustelua, ylläpito varmaan erottaa sen omaksi ketjukseen.

Kyllähän Lada oli 70 ja vielä 80-luvullakin autojen myyntitilaston mitalisijoilla, yksittäisinä vuosina jopa ykkönen, eli kyllä ainakin jollekin neukkutavaralle täällä ostajia riitti. Toki hinnallahan niitä varmaankin myytiin, kun suomalaisten ostovoima lännessä ei tunnetusti ollut kaksinen jatkuvien devalvaatioiden ja autoverotuksen vuoksi.

Yleisesti ottaen kai neukkutavaralle ei ollut kysyntää ainakin kuluttajakaupassa, joten SNTL:stä tuotiin öljyä, sähköä, puutavaraa. Korkeampien jalostusasteiden tuotteita sitten olivat aseet, veturit ja pari ydinvoimalaa. Näitäkään ei mikään markkinatalouden säännöillä pelannut organisaatio huolinut.

Teollisuuden investoinneissa NL:llä ei ollut käytännössä mitään roolia, eikä yksityisomisteinen voimayhtiökään edes harkinnut neukkuydinvoimaloiden hankkimista.

Jos Sr1-hankinta maksoi nykyrahassa esim. 300 Me, ja sillä saatiin aikaiseksi 300 Me vientikaupat Neuvostoliittoon, ja vaihtoehtona oli 300 Me kauppojen tekeminen kotimaahan, en todellakaan ymmärrä eroa.

Idänkauppaa ei kuitenkaan käsittääkseni pyöritetty pelkästään Ojalan kuuluisan opuksen pohjalta. Jossain vaiheessa, varmaankin suomettumisen rankimpina vuosina, idänkaupasta tuli itsetarkoitus. Niinpä onkin (mm. TV-dokumentissa) väitetty. että loppuvuosina tuontiöljy olisi ollut jopa maailmanmarkkinahintoja kalliimpaa. Mutta kauppaa tehtiin vaikka väkisin, että "saatiin pidettyä toverit tyytyväisinä". Ehkäpä tietyt piirit Neuvostoliitossa pitivät siitä, että sinne saatiin Nokian kumisaappaita, Sarviksen muoviämpäreitä ja mitä sinne nyt sitten vietiinkään. Ja nämä samat piirit osoittivat ystävällisyyttä suomalaisia kohtaan, jotka puolestaan suomettuivat, kehittäen kotiryssäjärjestelmää ja uskoivat omaavansa vaikutusvaltaa idänkaupan kautta.

Kauppaa käytiin, koska sillä uskoteltiin olevan vaikutusta maidemme välisiin suhteisiin ja kaupankävijöiden olevan suhteiden parantajia ja takuumiehiä.

Loviisan ydinvoimala hankittiin ilmeisen edullisesti, koska neuvostoliittolaiset tarvitsivat referenssin vientikaupan muodossa. Loviisassahan neuvostoliittolaista on vain itse ydintekniikka; suomalaiset ovat sanoneet, että "ostimme Ladan, mutta teimme siitä Mersun". Olen viitannut tuohon samaan lauseeseen sanoessani että Sr1:n kohdalla se on, kuin olisi ostettu Volga ja tehty siitä....ei Mersu, mutta ehkä automaattivaihteinen Volga. Mutta silti se on vain Volga.

Sanotaan, että Sr1-kaupan vaihtoehtona olisivat voineet olla sinkkiämpärit. Mikä ihmeen vika sinkkiämpäreissä on?

Presidentti Koivisto junaili Sr1-kaupan pääministeriaikoinaan. Koska Sr1-kauppa ei ollut maallemme mitenkään edullinen (ks. ensimmäinen kappale), tehtiinkö se vain siksi, että saatiin paisutettua ja pönkitettyä idänkauppaa?

Eikös se mennyt niin, että NL ilmoitti kesken jo pitkälle edenneen sähköveturihankinnan valmistelun, että me muuten osallistumme tähän kisaan. Sen jälkeen Koivistolle kohteliaasti annettiin ymmärtää, mikä tarjous olisi syytä valita.

No ei kai tuo Siperian Susi ollut yhtään susi hankintana, Ainakin henkiläkohtaisesti sitä mieltä että jahka niitä alkaa poistumaan niin ainakin yhden soisinmuseoitavan ja palautettavan alkuperäisväritykseen. VR voisi aivan hyvin juhlistaa juhlavuottaaan tulevana vuonna maalauttamalla edes yhden Sr1:sen alkuperäisväreihin, lienee turha haaveilla valkosivuisista puolapyörärenkaista, mutta edes se maalaus.

Täysin samaa mieltä. VR tuskin olisi sitä mitä se on nyt ilman susia ja miksei myös junttilan salamoita.

Junttien salamia oli vain yksi kappale.

En oikein ymmärrä Sr1:n haukkumista. Kyllähän ne kai varsin hyvin ovat tehtävänsä toimittaneet. Neukkupelejä toki, mutta ei niitä nyt 40 vuoden iässä kannata upouusiin vetureihin verratakaan.

Eikä se viimeinen kotimainenkaan veturituotanto kaiketi puhdasta riemuparaatia ollut 80-luvulla.

No ei, semminkin kun uutta kotimaista veturia pukkaa vielä vuonna 2011...  8)

Kuka haukkui Sr1:tä?

Ei niitä tarvitsekaan verrata 40-vuotiaina, riittää, kun verrattiin niitä syntyaikoinaan. Meluisia, vetoisia, jäykät kulkuominaisuudet omaavia vetureita, jotka kehittivät noin 2/3 vastaavien länsimaisten vetureiden tehosta ja vetovoimasta (muistettakoon. että Sr1:n todellinen vetovoima on luokkaa 210 kN viileillä ja 160 kN kuumentuneilla ajomoottoreilla). Veturin neuvostotekniikka on 1940-luvulta peräisin.

Lukuisat Sr1:n käyttäjät ovat saaneet niistä reumatismin, meluvamman ja välilevyvikoja.

Jo vajaa kymmenen vuotta aiemmin toimitti kotimainen teollisuus Sm1-kalustoa, joka oli teknisesti kymmeniä vuosia edellä aikaansa. Laittamalla Sr1:n hintaan hieman lisää, olisi saanut kotimaisen sähköveturin, ja on vaikea kuvitella, että se olisi ollut tässä valossa erityisen huono.

Sr1 ajomoottorien tuuletus on alimitoitettu, moottorit kun käyvät kuumana niin virta rajoitetaan 850 A.

Karmea vihreä mutta vihreä veturi kyllä nätti tyyliin vanhat höyryveturit.

Mielestäni Sr1:sen uusi vihreä väri on mukavan vihreä, ei mitenkään hirveä, mutta sen valkoisen osan puhtaanapito ei ole valitettavasti aina parasta mahdollista...

Jos harrastajilta kysyttäisiin nyt mielipiteitä Sr1:n uudesta värityksestä, kun se nyt on jonkun aikaa ollut ensimmäisen veturin maalaamisesta, niin mitäpä vastaisitte? Itse kyllä täytyy sanoa, että alan jo pikku hiljaa tykätä uudistuksesta yhä enemmän ja enemmän. Kokonaisuudessaan piristävä vaikutus.

Ja Sr2:n väritys on jotenkin kökkö. En tiedä mitä pitäisi tehdä, mutta nykyinen on huono.

Sr1 vihreänä näyttää mielestäni oikein hyvältä.

Joo, sama mieltä.

https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=pe2nGk15DHc&t=55

Tässä videossa on kaksi Sr1 peräkkäin.
Vihreä Sr1 3111 ja punainen Sr1 XXXX

En löytänyt parempaakaan paikkaa tälle, enkä viitsinyt uutta ketjua aloittaa.

http://blogbook.fi/timoekman/paranoian-ja-myotajuoksijoiden-kehto/

"Yksi VR:n käytössä oleva veturi on ”Made in U.S.S.R.” –plakaatilla varustettu, mutta niitäkin plakaatteja on kuulemma alettu varastamaan keräilyharvinaisuuksina veturien kyljistä."

Pitääkö tuo paikkaansa?  ;D

Muuhun blogin sisältöön en ota kantaa.

Minkälaiset näkymät nyt olisi, jos suomalaista veturiteollisuutta olisi ylläpidetty. Nyt ylläpidetään vain "surua puserossa", siltäkin osin. Ja suru vaan lisääntyy, uusi uutinen, Torotkin häipyvät!

Voisi ajatella, että Valmet olisi saanut tehdä Hr 21 -veturin: Bo´Bo´3800 kW, 160 km/h, suurin vetovoima 280 kN, tyristorikäyttö. Ehkä olisi hankittu Lokomolta pienempi sarja Sr 21:ää, Co´Co´, 5700 kW, 120 km/h, suurin vetovoima 420 kN, tyristorikäyttö. (Sarjamerkintöjä olisi ollut loogista jatkaa näin). Näistä veturityypeistä on kaaviokuvia.

Sitten 1988 olisi saatu uusi taajuusmuuttajapeli Sr 22, Bo´Bo´, 4400 kW, 200 km/h, 320 kN. Tästä veturityypistä on jopa värikuva Valmetin esitteessä.

SLM:n kanssa asiointi olisi ehkä ollut tarpeetonta (nykyinen Sr2 olisi jäänyt hankkimatta) , ja nyt alettaisiin korvata kahta ensimmäistä mallia Transtechin täysin tietokoneistetulla T601 "ROCK"-veturilla, Bo´Bo´, 6000 kW, 220 km/h, 340 kN . Tämä mm. nopeustutkalla varustettu veturi on varustettu ajomoottoreiden ja taajuusmuuttajien nestejäähdytyksellä sekä mm. ympäristöystävällisellä muuntajaöljyllä. "Last mile" -ominaisuuksia varten veturissa on erityisen hiljainen Sisu Diesel / AgcoPower 6-sylinterinen 8,4 litran 295 kW (400 hv) dieselgeneraattori, joka on optimoitu biopolttoaineen käytölle ja jolla voidaan häiriötilanteissa hoitaa myös junan 1500 V syöttöä.