Resiina-keskustelu

Muun muassa näin kertoilee HS linkin http://www.hs.fi/artikkeli/1135259181515 takaa.

Vahvistamattomien havaintojen mukaan Lahden oikoradalla olisi parikin junaa ottanut kontaktia kaatuneisiin tai kaatuviin puihin. Lisäksi Järvenpään ja Jokelan väliltä oli sähköt pitkään poikki radalta, ja radan ulkopuolelta.

??

IC 12 Joensuusta Helsinkiin oli myös uhrijunien joukossa. Tyssäsi noin kilometri Nastolan seisakkeelta länteen radalle kaatuneisiin puihin. Pimeällä ja metsäisellä paikalla pelastuslaitos sai raivata kunnolla pensaistoa ennen kuin matkustajat kyettiin evakuoimaan junasta.

Oli tosiaan vähän erilainen sunnuntai-ilta...

Helsinkiin matkalla ollut InterCity-juna on törmännyt radalle kaatuneisiin puihin käsittääkseni Kouvolan ja Lahden välillä. YLE tv-uutisissa oli kuvamateriaalia Sr1 3008-veturin kärsimistä vaurioista kello 8:30 lähetyksessä. Uutiset eivät vielä ollut nähtävissä YLE Areenassa, mutta eiköhän ne piakkoin ole... Näytti kuin veturi olisi käynyt saunassa oikein kunnolla vihdottavana. Kalusto näytti pysyneen kiskoilla, mutta kärsineen huomattavia materiaalivaurioita.

Kello 09:00 uutisissa kerrottiin seuraavat tiedot:
Junassa oli noin 300 matkustajaa, joista kukaan ei loukkaantunut. Kuvista pystyi tarkentamaan vaurioita ajovalot ja tuulilasit olivat rikkoutuneet. Lisäksi veturiin näyttäisi pyrkineen sisälle puu puskimen paikkeilta.

Päivityksiä kuvamateriaalin kera:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/myrsky_hairitsee_junaliikennetta_1888996.html
http://yle.fi/alueet/lahti/2010/08/kaapelivaurio_estaa_junien_kulun_edelleen_nastolassa_1889080.html

Jepulis. Olin eilen tuossa kovan onnen IC78:ssa. Juna myöhästyi jo Kajaanin ja Sukevan välillä tunnin verran turvalaitevian vuoksi. Kouvolasta lähdettiin kohti Helsinkiä reilu tunti myöhässä.

Lahdessa sitten alkoivat myrskyn mukanaan tuomat ongelmat: ensiksi Sr2 3205:n virroitin alkoi temppuilla ja sen jälkeen konduktööri kuulutti, että radalle kaatunut puu on pistänyt oikoradan junaliikenteen poikki ja niinpä lähdemme kulkemaan Riihimäen kautta. Matka eteni jonkin aikaa, kunnes juna pysähtyi ja konduktööri kuulutti että Riihimäen suunnallakin on puu kaatunut radalle ja peruutamme takaisin Lahteen. Lahteen peruutettuamme konduktööri alkoi järjestämään korvaavia bussikyytejä. Neuvotteluasema klo 22 jälkeen su-iltana oli sen verran heikko, ettei busseja ollut ilmeisen helppo järjestää. Seisoimme Lahden asemalla noin 15 min jonka jälkeen konduktööri kuulutti, että rata on raivattu Riihimäen suunnalla ja lähdemme uudestaan yrittämään kulkemista. Tällä kertaa kulku onnistui ja niinpä pääsimme perinteistä reittiä Helsinkiin. Matkalla IC78 muuten pysähtyi niinkin perinteisillä IC-junien pysähdyspaikoilla kuin Järvenpäässä ja Keravalla...;)

Lauantaina H 450 (Vaasa - Jyväskylä) saapui Haapamäkeen puolisen tuntia hiljasessa. Dv12 käyntisillat olivat vihreinä puun oksista. Myös katolla ja teräsvaunujen savupiipun hatuissa oli naamiona puskia.
 

Sunnuntaina taas iltavankka Tampereelle jäi 40 min myöhään odotettuaan korvaavia busseja Seinäjoen suunnasta. Matkustajajille tuli korvaava yhteys myöhässä Tampereelta etelään myöhässä kulkevalla (Tpe 35 min!) kulkevalla pendolla, jolla ylimääräiset pysähdykset Hämeenlinna ja Riihimäki. Jokelan etelävaihteissa hätäjarrutus ja n. 5 min pysähdyksen jäljkeen matka jatkui hitaasti Jokelaan. Hesaan juna saapui 50 min hiljasessa.

Liikennetiedotteet tällä hetkellä:

Liikennetiedotteet
9.8. klo 11.09 Helsingistä klo 7.12 Joensuuhun lähtenyt Pendolino-juna (S 1) on aikataulustaan myöhässä noin 95 minuuttia radan turvalaiteviasta johtuen.

9.8. klo 10.56 Moskovasta Helsinkiin saapuva Tolstoi-juna (P 32) ja Pietarista Helsinkiin saapuva Repin-juna (P 34) avustetaan diesel-vetureilla vauriopaikan ohi Lahteen, josta ne ajetaan Riihimäen kautta Helsinkiin. Junat myöhästyvät aikataulustaan huomattavasti.

9.8. klo 10.20 Lahden ja Helsingin välillä Z-junat kulkevat noin 15-30 minuuttia aikataulustaan myöhässä turvalaitevian takia.

Kaukojunat Helsingin ja Lahden välillä liikennöidään Riihimäen kautta.

9.8. klo 8.56 Sibelius-juna (P 35) Helsingistä klo 7.23 Pietariin korvataan linja-autoilla Lahdesta Pietariin.
Pietarista klo 16.30 lähtevä Sibelius-juna (P 36) korvataan linja-autoilla Pietarin ja Helsingin välillä.

9.8. klo 7.31 Junavuorot on toistaiseksi korvattu linja-autoilla Lahden ja Kouvolan välillä myrskyn kaadettua puita radalle.

9.8. klo 11.03 Tampereelta klo 10.05 Haapamäelle lähtenyt taajamajuna (H 423) ja Haapamäeltä Tampereelle lähtevä taajamajuna (H 424) korvataan linja-autoilla Oriveden ja Haapamäen välillä turvalaitevian vuoksi.

9.8. klo 8.20 Junat kulkevat aikataulustaan noin 30 minuuttia myöhässä Iisalmen ja Kajaanin välillä sähköratavaurion vuoksi.

9.8. klo 7.35 Jyväskylästä klo 7.31 Vaasaan lähtevä taajamajuna (H 443) korvataan linja-autoilla.

Vaasasta klo 12.22 Seinäjoelle lähtevä taajamajuna (H 446) korvataan linja-autoilla.

...oletteko muuten havainneet, että liikennöitsijän syyllistäminen julkisuudessa on ollut varsin maltillista - jos sitä on ollut ollenkaan? Olemmeko pikkuhiljaa Suomessakin ymmärtämässä, että näille ei vain voi mitään?

Aijai, huomenna pitäis lähteä IC6:della helsinkiin. Näinköhän onnistuu kun nyt on taas myrskyjä luvattu.

http://areena.yle.fi/ohjelma/d21c82f8bf3c5a6a6e9273f63037320a

Onkohan toi sitte mahdollisesti seuraava vihertävä Sr1?

Olikohan IC 57 myöhässä, koska Vaasasta lähti vähä kummalliseen aikaan, n. 30 min ennen IC:n saapumista Dv12 2562 yksinään Vaasasta kohti Seinäjokea. Ihmettelin siinä 5 yli yhdeksän kun kavereiden kaa olin kotiin päin menos että miks yhtäkkii puomit laskeutuu. Ajattelin ensin, että H451 on 20 min. myöhässä mutta veturi tuli päinvastaisesta suunnasta.

Juuri pääsin täällä ääneen ihmettelemästä sitä, ettei kukaan ole havainnut myrskyjen olevan selkeästi VR:n monopoliaseman syytä.

Myrskyn välillisiä seurauksia tältä iltapäivältä.

Lähdin Helsingistä Riihimäkeen junalla, jonka lähtöaika on 15.36 (H223 tai jotakin sinne päin). Juna tuli asemalle noin 15.50 ja lähti saman tien matkustajat kyytiin otettuaan. Syyksi kerrottiin, että myrsky oli sekoittanut kalustokierrot niin, että juna joutui odottamaan veturia Ilmalassa.

Koska klo 15.48 H-juna oli lähtenyt ajallaan, tästä seurasi sellainen epätavallinen järjestely, että tulimme Järvenpäässä raiteelle 1 ja Purolassa ajoimme H:n ohi.

Lappeenrannassa oli ne perinteiset myöhästelyt. S8:lle en löytänyt ollenkaan kulkutietoja, olisikohan peruttu koko juna? Mitenköhän sitten S1, S2:sen runko kenties lähetetty takaisin vai? S7 tuli n. tunnin hitaassa ja kalustona oli Sm3 niinkuin pitikin, sitä en tiedä oliko kyseessä sitten S2:sen runko joka 'huilasi' Kouvolassa vai oikeasti Helsingistä lähtenyt juna joka olisi siten avustettu Lahti - Kouvola välillä? IC 10 oli kohtuu ajallaan, joskin siinä taisi olla IC 4:sen runko joka kääntynyt Kouvolassa IC3:ksi ja edeleen 10:ksi, ja mahdollisesti vielä kerran 9 ja/tai 11:seksi? 5:nen oli 1h40min hitaassa, runkona kaiketi 6:sen runko?

Olikohan ravintelissa enää mitään myytävää jäljellä kun ei pääse käymään täydennyksessä? Vai onkohan Avecra lähettänyt tavaraa Ilmalasta Kouvolaan kumipyörillä?

Mainitaan vielä havaintona, että Dv 12 2752:ssa kuului olevan lovipyörä jossain pyöräkerrassa. Hoituuko tuollainen sorvikäynnillä vaih vaihdetaanko telit?

Oikeastaan niille voitaisiin tehdä ja hyvinkin helposti, nimittäin ennenhän radan varret olivat raivattu puista ja vesakoista paljon leveämmältä alueelta mitä nykyään, joten ei muuta kuin puut ja vesakot matalaksi tarpeeksi leveältä alueelta, niin ei kaadu puita radalle ja ajolangoille.
Luonnollisesti tämä tietenkin helpottaisi myös kuvaamista  ;)

Tuoreimmat Uudenmaan uutiset:
http://areena.yle.fi/ohjelma/47269b6f2d0f0eb44e8350d2faa471f9

Harrin kanssa samaa mieltä puitten raivaamisesta. Myöskin sähkölinjat saisi raivata kunnolla. Voisi myöskin miettiä riskianalyysia: varman myräkän uhatessa mentäisiin dieselveturilla eikä sähköllä.

Nimim. Mieluusti metsätöissä naapurin metsässä. Eli ongelmana on isot puut, jotka yleensä kasvavat naapurin puolella. Ei niinkään rautatien alueella oleva pusikko.

Eikös Karjalanrataa voisi siirtää muutaman kilometrin idemmäksi ja laittaa se kulkemaan rajavyöhykkeellä? Silloinhan tästä puuongelmasta päästäisi eroon hetkessä.

Dieselihän menee puusta läpi, että heilahtaa...

Ja puiden raivaaminehan on liikennöitsijän vastuulla.

Ei mene. Osa myöhästymisistä aiheutui nytkin sähkön puutteesta. Rata ja piuhat ehjänä mutta ympärillä sähkökatko. Lisäksi raivauksen jälkeen rata voi olla ajettavissa mutta piuhat rikki. Vastuu radan pidosta on tietysti entisellä RHK:lla.

Kyllä on ihan 7 tullut Helsingistä saakka, bongasin sen kun odottelin R-junan lähtöä viereiseltä raiteelta. Lähti matkaan muistaakseni 15:26. Tai siis itse olin jo ärrässä silloin, mutta aikataulunäytössä luki 15:26.

Ratojen varret oli ennen vanhaan raivattu leveämmältä alueelta siitä syystä, etteivät höyryveturien kipinät olisi sytyttäneet paloja niin helposti tai ne oli ainakin helpompi sammuttaa. Onhan se myös luonnollisesti ehkäissyt puiden kaatumista radalle. Toki osasyy leveään raivaukseen on saattanut olla sekin, että radanvarren avojohtopuhelinlinja oli ainoa tiedonvälitysyhteys kahden aseman välillä (jos yleisen puhelinverkon käyttö ei ollut mahdollista) eikä kauko-ohjausta ollut. Siksi linjaakin oli varjeltava.

Rajavyöhyke ei ole puuton. Ainoastaan rajalinjalla on puuton alue, joka on kuitenkin niin kapea, että venäläisen kuusen kaatuessa sen latva osuu suomalaiseen kollegaan ja päinvastoin.

No perhana, ei tainnut tulla aloitepalkintoa sitten tästä.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/151983.html

Ic4 jatkoi numeroa vaihtaen Kouvolasta Kajaanin suuntaa.

Sellainen havainto su-ma yöltä, että Mäntsälän asemalla yöpyi Z-juna. Seisoskeli aikansa 1-raiteella valot päällä ja sitten jossain vaiheessa iltaa/yötä oli valot sammutettu. (Junan punaset valot paistoi etelään päin, eli oli siis ilmeisesti tullut etelästä? Poikkeuksellinen raidevalinta pohjoiseen matkaavalla junalla.)
Yksilön numeroista ja muista ei tarkempaa havaintoa, koska paloautolla matkatessamme oli muutakin tehtävää kuin tähyillä junia :-)
Ensimmäinen havainto yöpyjästä tapahtui n. 22.45.

Vielä tänään vaikutukset heijastui rantaradalla IC135-junaan seuraavasti:

Vaunusto saapui junasta IC6 Helsinkiin noin 14:20, uusi veturi toiseen päähän ja samaan aikaan matkustajien vaihto, siivous, ravintolavaunun täydennys, jarrujentarkastus. Matkaan 14:29 kohti Turkua. Karjaalla 15:25 tuloraide 2, josta helpompi vaihto junaan H388 Hankoon. Ervelässä IC2-142 kohtaus 15:43, Salossa 15:58 tuloraide 1, Piikkiöstä ohi 16:17 (IC2-144 sivulla) ja perillä Turussa 16:29.

Mitä itsekin jutteli muutaman kanssamatkustajan kanssa sunnuntaisessa IC78:ssa, niin kukaan ei kyllä ollut suu mahdollisimman mutrulla vaan kaikki tuntuivat ymmärtävän, ettei tuollaiselle luonnonilmiölle voinut mitään. Ehkä matkustajat jopa juttelivat enemmän keskenään: ne keillä oli mobiili nettiyhteys, kertoivat auliisti meille muille uutisia muualta, mm.Helsingin keskustan sähköttömyydestä.

Varsin samanlaiseksi voi kuvata tunnelmaa sunnuntain IC 12:ssa. Pariin tuntiin venyneestä odottelusta huolimatta ystävällinen henki säilyi osastoissa, niin matkustajien kuin henkilökunnankin keskuudessa.

Täytyy mainita, että junassa olleen mieskonduktöörin hmm... kömpelöhkö yritys kuuluttaa poikkeusolosuhteista englanniksi oli osaltaan merkittävä; vaikka teon synnyttämä huumori olikin tahatonta, irrotti se ainakin omassa osastossani naurut matkustajista. Muuan rouva totesikin leppoisasti, että "ainakin hän yritti". Tapahtumalla saattoi olla matkustajille suurikin psykologinen vaikutus, mitä tulee turman aiheuttamaan stressiin.

Muuten kaikki kunnioitus kyseiselle kipparille ja hänen kollegoilleen junassa. Tiedotus toimi erittäin mallikkaasti, välillä käsikuulutuksin ja toisinaan vaunuosastoissa kiertämisen kautta. Ohjeistus oli hyvin selkeää ja tilannetietoja jaettiin sitä mukaa, kun uusia saatiin.

Osapuolien hienon toiminnan jälkeen tapahtuneelle voi jälkikäteen hymähdellä. :) Unohtamatta kuitenkaan, että paljon pahemminkin olisi voinut käydä...

Oli pakko etsiä esille Ihmebantun sketsi hissin pysähtymisestä, joka alkaa kohdasta 2:10.
http://www.youtube.com/watch?v=2urnnCi7wvg&feature=related

Älä ota sitä vakavasti  ;D

Repesin taannoin kohtuullisen totaalisesti saapuessani Pendolla Turkuun, kun erillinen Pendolino-tiimi oli vielä hengissä ja matkustamohenkilökunnalle oli opetettu ns. "pakolliset" ruotsin- ja englanninkieliset spiikit. Turkuun saapumiskuulutus meni jotakuinkin näin:

- "Hyvä matkustajat, saavumme Turkuun. Laituri on kulkusuuntaan nähden junan vasemmalla puolella. Kiitämme kaikkia matkustajia, tervetuloa uudelleen."

och samma på svenska

- "Miina daamer ok herrar, vi kommer Oopu. Latvormen e venster. Tack vöör reessa, velkommen ootter"

and same in english

- "Leidiis änd kentlemen, next Turku. Tö lätvorm is left. Tänk juu änd velkam öken."

Tässäkin konduktööri ainakin yritti ja hyvä niin. Jossain määrin VR English päihittää jopa miltei legendaarisen Tommi Mäkisen rallienglannin.

Sehän on selvä, että kielitaidoissa on eroa. Konduktöörikunnassa työskentelee tällä hetkellä 1950-1980-luvuilla syntyneitä, joten koulutustaustat ja maailman meno on muutenkin mennyt melkoisesti eteenpäin vuosien varrella. Yritys on tärkeintä.

Nooh, onhan Saksassa julkaistu viime vuosina kirja nimeltään "Senk juu vor trävelling viz Deutsche Bahn" (tjsp.). Kirjan nimi viittaa DB:n konduktöörien tyyliin kiittää matkustajia ainakin IC- ja ICE -junissa pääteasemalle saavuttaessa ja samalla irvaillaan niin tyypilliselle saksalaiselle korostukselle. Saammeko jossain vaiheessa myös kirjan, jonka otsikko on tommimäkis-englannin tyylillä tehty?  :D

Mutta vielä varsinaiseen aiheeseen palatakseni: myös IC78:n konduktöörin toiminta ansaitsee hatunnoston. Kyseinen konduktööri oli kuitenkin junassa ainakin jo Kuopiossa lähdettäessä ja oli junassa hamaan loppuun saakka. Hänen haasteellinen työpäivänsä piteni "vain" kolmella tunnilla...

Höpsistä. Ei yritys ole tärkeintä, vaan tulos. Jokaisen junassa yleisöä palvelevan pitäisi osata edes auttavasti englantia.

Noh, sitä ei kuitenkaan virallisesti vaadita.

Väärin meni tämäkin. Tärkeintä ei ole hyvä yritys eikä hyvä tulos, vaan se, että asiakkaat kykenevät ymmärtämään, mitä heille yritetään sanoa. Jos viesti menee oikein perille, ääntämyksen oikeus on merkityksetöntä. Ja suomalainen aksentti on siitä kiva, että sitä ymmärtää sitä paremmin, mitä vahvempi se on.
Suomalaisten suurin ongelma (anteeksi: haaste) kielten oppimisessa on, että ei uskalleta puhua lainkaan, jos kielitaito ei ole täydellinen. Mutta kyllä se turisti huonosti äänetystä englannista enemmän tykkää kuin mykkyydestä.