Resiina-keskustelu

VR:n aikatauluhaun mukaan päivittäin kulkee ainakin kaksi samannumeroista junaa eri suuntiin ja eri yhteysväleillä. Pendolinojen 1 ja 2 (Hki-Jns-Hki) lisäksi näyttää kulkevan Lähijuna 1 Helsinki - Lahti ja Lähijuna 2 Helsinki - Riihimäki. Jälkimmäisen lähtöaika klo 17:00 ja ensin mainitun klo 16:25. Onko tämä uutta vihreää politiikkaa, jossa numeroitakaan ei enää ilmastonmuutoksen nimissä saa tuhlata?

16:25 lähtevä on 9853, ja 17:00 lähtee 9701.

Lähijunistahan aikatauluhaku ei näytä junanumeroa lainkaan, vaan sen tilalla on reittitunnus. Ilmeisesti jostain mystisestä syystä reittitunnukseksi on noihin kahteen junaan eksynyt tuollainen numero, kun oikeastihan ovat tunnuksettomia Sm-kalustolla ajettavia junavuoroja. Taitavat muuten olla ainoat sellaiset, muut tunnuksettomat kun ajetaan veturivetoisilla, ja tunnetaan "taajamajunina".

Minulle on jäänyt epäselväksi tuo lähi- ja taajamajunan käsite. Jotenkin olen mieltänyt kirjaintunukselliset lähijuniksi ja sellaiset vähäsen pendoja ja ic-junia useammalla asemalla pysähtelevät taajamajuniksi, mutta tämäkin käytätö on epäselvä. Vielä jokin aika sitten esim. Lempäälään pysähtyvät  Sm-kalustolla ajettavat junat kuulutettiin R-juniksi, mutta nyttemmin taajamajuníksi.

Lähijunia ovat kaikki Sm-lähiliikennekalustolla ajettavat junat rataosilla Helsinki-Karjaa, Helsinki-Vantaankoski, Helsinki-Riihimäki ja Helsinki-Lahti. Näistä kaikilla junilla - kahta ylempänä mainittua lukuunottamatta - on kirjaintunnus. Muut ovatkin sitten taajamajunia, myös mainitulla alueella liikkuvat veturivetoiset "Eili-junat", sekä muun Suomen junat, vaikka ajettaisiinkin Sm-kalustolla. Riihimäki-Lahti välin junat ovat siitä erikoisia, että kuuluvat pääkaupunkiseudun lähiliikenteen vyöhykelippujärjestelmään, mutta ovat kuitenkin taajamajunia. :)

Myös veturivetoisilla taajamajunilla on kirjaintunnus, jos ne pysähtyvät ko. tunnuksen mukaisesti.

Nuo junien eri nimitykset ovat vain markkinointitermejä, joilla voidaan ryhmittää sellaiset junat nipuiksi, joissa on about samat palvelut ja "laatu". Taajamajunan ja lähijunan erottelua voinee pitää kuitenkin hieman keinotekoisena. Säännöstön kannaltahan kaikki ovat vain "matkustajajunia".

Minusta lähijuna on lähiliikenteen vyöhykealueella kulkeva juna, jossa kelpaavat vyöhykeliput. Sillä ei välttämättä ole kirjaintunnusta ja se voidaan ajaa Sm- tai Eil-rungolla. Tosin VR:n Matkahaku käyttää Eil-junista jostain syystä termiä "taajamajuna", kuten yllä jo todettiinkin. Eil-junissa ja asemilla tulevissa kuulutuksissa ne ovat kuitenkin lähijunia. Kun lähijuna jatkaa ulos vyöhykealueelta, vaikkapa R-juna Riihimäeltä pohjoiseen, se muuttuu lähijunasta taajamajunaksi.

Olenkohan oikeassa?

Ei ehkä liity suoranaisesti tähän, mutta minusta lähiliikennealuetta voisi laajentaa Riihimäeltä Hämeenlinnaan. Hämeenlinna on vain 4 km kauempana Helsingistä kuin Lahti, joka kuuluu lähiliikenteen G-vyöhykkeeseen. Samalla luonnollisesti myös R-junien pääteasema siirrettäisiin Hämeenlinnaan. Osa jatkaisi edelleen Tampereelle kuten nykyisinkin. Tulisihan tuosta kuluja, mutta varmasti se toisi myös lisää matkustajia.

Topi on oikeassa, mutta silti Topilla on aukko sivistyksessä. Helsingistä lähtee päivittäin "R-juna Riihimäelle ja edelleen Lahteen". Toki se muuttuu Riihimäellä pk-seudun lähiksen vyöhykelippujärjestelmään kuuluvaksi taajamajunaksi, mutta Eija ex-Kare ei tiedä sitä vielä.  :)

Vaikka kuulutus onkin varsin korrekti matkustajainformaation kannalta, niin se on vielä enemmän virheellinen, kuin Mikko antaa ymmärtää. Hoksaatteko miksi? :)

Usein Lahteen jatkaa vain junan ensimmäinen yksikkö eikä koko juna. Tarkoititko sitä? Muuta virheellistä en keksi.

Hain takaa sitä, että kyseessä on virallisvirallisesti kaksi eri junavuoroa. Niillä on eri junanumerokin. Kalustokierto vain on järjestetty sellaiseksi, että (osittain) sama kalusto jatkaa Lahden junaan.

Tavallaan vähän sama juttu, kuin junilla 77 ja 9 (tai 7 ja 75, tai onhan noita muitakin), mutta sillä erolla, että näissä Lahden "ärrissä" toinen puolikas kalustosta ei jatka minnekään.

Voisihan kuulutus olla kaukoliikenteen tyyliin: "R-juna Riihimäelle lähtee raiteelta x. Junassa on vaunuja myös Lahteen." :)

Mutta kyllä, matkustajainformaation kannalta nykykäytäntö on varsin hyvä. Vaikka useammin kuin kerran tai kahdesti olen jollekin joutunut selittämään, että jos haluat Lahteen, niin käy vaikka rauhassa kahvilla, ja odota seuraavaa Z-junaa. "...niimmutku tää lähtee aikaisemmin..."

Tokkopa tämäkään hyvä vaihtoehto olisi. Keravan eteläpuolisilla asemilla voisi kokemattomalle matkustajalle tulla mieleen vielä sellainen skenaario, että juna jakaantuu jo ennen Riihimäkeä kahdeksi eri suuntiin meneviksi lähijuniksi. Eli toinen jatkaa päärataa Riihimäelle ja toinen kaartaa oikoradalle suorinta reittiä Lahteen. Siinä taas olisi varmistelujen paikka henkilökunnalta. :)
Aika monisanaisiksi saisivat kuulutukset virittää, jotta väärinkäsityksiltä voisi kokonaan välttyä.


Yksi pykälä vielä ylöspäin. Lahti, Herrala ja Järvelä kuuluvat H-vyöhykkeeseen.  ;)

Tuo junanumeron muuttuminenkin kyllä kävi mielessäni, mutta en osannut sitä kuulutuksen virheen lähtökohdaksi ajatella. :)

Sattuipa näköjään muistivirhe. Rantaradalla viimeinen vyöhyke on G, mutta Lahden suunnalla toki H. Kiitos korjauksesta! Myös Hämeenlinna kuuluisi todennäköisesti H-vyöhykkeeseen, jos vyöhykealue laajenisi sinne.

Entä tällainen kuulutus: "R-juna Riihimäelle lähtee raiteelta x. Junan ensimmäinen yksikkö jatkaa Lahteen."? Tai jos junassa on vain yksi yksikkö koko matkan, niin kuulutus olisi: "R-juna Riihimäelle lähtee raiteelta x. Riihimäeltä juna jatkaa Lahteen.".

Tuollaisia asemakuulutuksia oli käytössä ainakin ennen oikorataa, jolloin osa H- ja R-junista jatkoi samalla numerolla Riihimäeltä Lahteen ja Kouvolaan. Myös junien sisäisissä lähtökuulutuksissa Helsingin päässä kerrottiin tiettyjen yksiköiden jatkamisesta Lahteen/Kouvolaan/Tampereelle. Ja Tampereelle lähtevissä ilmeisesti edelleen, koska tunnusnumerot ovat samat Riihimäen jälkeen.

Päteviä vaihtoehtojahan nuo molemmat olisivat, elleivät jo ole käytössä. Myönnettäköön, etten nykyisistä kuulutuksista ole tarkkaan perillä. Kuitenkin niitä tunnutaan hiovan suhteellisen usein.

Jossakin sinipohjaisessa telkkarissa nuo olivat päivän mittaan kaukojunien näytössä. Pikabugikorjauksen paikka?

Toi 9/77 onkin metka yhdistelmä. JuKu esim. tuntee IC9:in vain välillä Kouvola  - Joensuu, vaan mitenkähän se mahtaa virallisesti olla, juna kaiketi liikkuu Hesasta Kouvolaan junana 77? Ajetaankos 7/75 yhdessä Kouvolaan, eli Sm3-yksiköiden erotus onnistuu (yleensä) väliasemilla mutta kytkennät tehdään vain ilmalassa?  ::)

Milloinkas lopetti kulkemisen Seinäjoki - Kokkola IC, numeroa en muista tähän hätään, joku kolminumeroinen (601?) Junassa taisi olla arkisin 2-3 vaunua ja perjantaisin kokonainen IC-runko joka jatkoi Ouluun? Vai oliko peräti P,S?

Aikanaanhan noita väliasemilla katkaistavia junia oli useampiakin, nykyään taitaa toi 9/77 olla ainoa veturivetoinen? Perjantaisin taisi joskus aikanaan (1980-luku?) liikkua Poriin ja Jyväskylään kulkenut juna joka pätkäistiin Tampereella.

Seinäjoki - Kokkola - Seinäjoki IC oli kaksi vaunuinen numeroilla 603 M-P,S /604 M-L. Perjantaisin oli kokonainen IC-runko Ouluun saakka ja sunnuntaina sitten 4 yksikerrosvaunua Ouluun ja kaksi Kokkolaan.

Eikös nuo olleet Vaasan IC:n pohjoispään vaunut, jotka jatkoivat Seinäjoesta miltei heti Kokkolaan, jotta Vaasan rungon päälle saatiin Eifet ja Deeveri keulille? Näin ainakin muistelisin. Etelään päin tultaessa en vaihtotöiden logiikkaa sen sijaan enää muistakaan/tiedäkään, eli kumpi tuli ensin Seinäjokeen, vaasalainen vai 604? Ja kumpaa runkoa vaihtoliiketettiin?

Ensin saapui IC 42 Vaasasta, jonka keulilta Dv12 poistui ja Eifet irrotettiin perästä. Sitten tuli IC 604 Kokkolasta (esim. http://vaunut.org/kuva/6482), joka lyhyen pysähdyksen jälkeen siirtyi vetureineen rungon eteen. Koko operaatioon meni vartin verran.

Juu, juna on Helsingistä Kouvolaan 77. Samoin tuntia aikaisempi tupla-Pendo on Kouvolaan saakka 7, ja 75:n kulkuväli on vain Kouvolasta pohjoiseen. Tampereella on myös poikkaisu, S 87 ajetaan kahdella yksiköllä Tampereelle, ja takimmainen yksikkö kääntyy samalla numerolla itään. Keulaosa saa uuden numeron (S 61), ja jatkaa pohjoiseen. 9, 75 ja 61 eivät ole kulussa lauantaisin. Sillä selittyy se, miksi osassa uuden numeron saa kääntyvä takapää, osassa jatkava etupää. Kytkennät tehdään pääasiassa Ilmalassa, mutta ainakin 7 (75) kytketään Helsingin asemalla. Helsingin pään runko (savolaisrunko) tulee hetkeä aikaisemmin Turusta, kun taas keulapala (karja(la)vaunut) ajetaan siihen kiinni varikolta. Helsingin kytkentöjä on ehkä muitakin, en nyt ulkoa muista tähän "hätään".

Mieleen tulee S 52, joka tulee ensin alle S 59:n takayksiköksi ja päälle S 76 ensimmäiseksi yksiköksi. Sitä en tiedä, minä kaikkina päivinä näin tehdään vai onko peräti jokapäiväinen kytkentä?