Resiina-keskustelu

Veolia tuplaa pikajuniensa määrän Etelä-Ruotsissa lokakuun alussa. Kyseessä ei siis ole mikään kilpailutus, vaan "yksityisen" yrittäjän omalla riskillä tapahtuva liikennöinti avoimella rataverkolla. Uutuuksina esim. yöjuna Tukholma-Malmö-Tukholma alkaa kiertää Helsingborgin kautta (Suomen oloissa vastaava olisi esim. Joensuu-Turku yöjunan kiertäminen Kuopion kautta). Matkalla Malmö-Tukholma (jotakuinkin sama kuin Helsinki-Oulu) Veolialla makuupaikkamatka (matkalippu+sänkypaikka) 6-hengen lepovaunuosastossa maksaa 50e. Koko 6h:n osaston saa itselleen tai omalle seurueelleen 200 eurolla. SJ:n yöjuna ajaa edelleen suorinta reittiä, mutta nyt on enemmän valinnanvaraa aamulennoille ja -laivoille pyrkijöillä. Uusi mielenkiintoinen lisäpalvelu on ilmainen liityntäbussi Veolian juniin reitillä Växjön yliopisto-Vaxjön matkakeskus-Alvestan rautatieasema. Malmön ja Tukholman välillä osaan lähtöjä tulee lukittu matkatavaravaunu, johon matkatavarat (3 €) tai polkupyörän (10 €) voi laittaa asemalla, maksaa ravintolavaunussa ja lunastaa kuittia vastaan poistumispysäkillä. Tällainen Ruotsin kaltainen avoin rataverkko tuo selvästi lisää uusia palvelumuotoja tai vanhoja hyviä palveluita otetaan uusintakäyttöön.

Kokonaisuutena arvostellen erittäin loistavaa kehitystä! Länsinaapurimme erityisolosuhteissa tämäkin on mahdollista.
:D

Toi kuvio on myös Suomen tie, saamme vaan raivattua Vr:n kehityksen tieltä pois. Palvelut voivat alkaa taas kehittyä etc, elämme vielä täällä pysähtyneisyyden aikaa. Ketä hyödyttää taloudellisesti Vr:n monopoli?
Virkamiehet myös suojelevat "omia etujaan" pitäessään yllä monopoliasemaa

Meitä. Ainakin sen pitäisi. Nykysysteemillä se tosin ei tee niin. Saatan kuulostaa papukaijalta (mutta niin kuulostavat opponentitkin): niin yhteiskunnan kannalta tärkeä toiminto kuin rautatieliikenne infroineen tulee säilyttää tiukasti yhteiskunnan hoidossa. Missään päin maailmaa yksityistäminen ei ole tuottanut yksiselitteisesti parannuksia, ei edes Ruotsissa.

Tähän voi esittää myös toisen kysymyksen: onko hyödyn oltava aina pelkästään taloudellista vai voiko se olla myös jotakin muuta? Onko kaikkien yhteiskunnallisten palvelujen arvo mitattav(iss)a nimenomaan talouden mittareilla?

Monien opponenttiesi mielestä ongelma onkin se, että rautatieliikenne ei ole Suomessa tiukasti yhteiskunnan hoidossa, vaan tiukasti yhden operaattorin hoidossa, jolloin rautatieliikenne ei palvele ensisijaisesti yhteiskunnan, vaan operaattorin sopiviksi katsomia etuja.

Yhteiskunnan kontrolli on Suomen valitsemassa mallissa vain merkityksetöntä näpertelyä.

Aivan - ja mainitsemasi opponentit tarjoavat jatkuvasti tilanteen korjaamiseksi muutosta, joka entisestään pahentaa tilannetta sen sijaan, että korjattaisiin tehdyt virheet.

Kun valittu malli aiheuttaa ongelmia, valittua mallia voidaan muuttaa. Jopa hyvin helposti. Ensi vuonna on eduskuntavaalit...

Vaalien osalta toivo katosi, kun edes nykyinen hallitus ei saanut mitään muutosta aikaan. Rautatiepolitiikka jatkuu olemattomuuden tilassaan hallituksen kokoonpanosta tai liikenneministeriön johtopuolueesta riippumatta.

Meillä pitäisi mennä joko Ruotsissa hyväksi todettuun malliin tai sitten Suomen entisaikaiseen malliin lisättynä voimakkaalla ja järkevällä poliittisella ohjauksella. Kumpaankaan ei päästä puolustelemalla ja hyssyttelemällä nykytilaa muka kelvollisena kompromissina.

Suomen vanha malli oli varmasti teoriassa hyvä mutta päättäjät ajoivat sen itse konkurssiin korpiratapolitiikalla. Voimakas poliittinen ohjaus kun johtaa helposti tilanteeseen, jossa aluepoliittisin syin tehdään päätöksiä, jotka ovat vahingollisia rautatietalouden ja/tai koko kansantalouden näkökulmasta. Paremmin voisi toimia malli, jossa suora poliittinen ohjaus on vähäistä mutta liikennöitsijää kannustettaisiin parantamaan palvelua. Esim. kuljetettujen henkilö- ja tonnikilometrien kasvaessa annettaisiin junaliikenteelle enemmän yhteiskunnan tukea.

Kyllä, ja tarkoitinkin korpiratapolitiikan sijaan järkevää poliittista ohjausta.

Kaiken viime aikoinakin nähdyn jälkeen politiikan kykyyn tehdä järkevää politiikkaa on vaikea uskoa. Ratojen hyödytön sähköistäminen käy esimerkiksi 2000-luvun korpiratapolitiikasta. Itä-Savossa seisoo tyhjän panttina kovalla rahalla kunnostettu metsäteollisuusrata, aivan yhtä hohtavana ja turhana kuin takavuosien korpiradat.

Tässä sä sekoitat käsitteitä ilmeisesti tahallasi. Tuskin täällä on monikaan sitä mieltä, että VR:n yksityistäminen olisi mitenkään tavoiteltava asia. Sen sijaan se, että ei anneta kenenkään muunkaan hoitaa liikennettä joka ei VR:ää hotsita, ei oikein ole kenenkään etujen mukaista. Se ei myöskään olisi yksityistämistä, joten yksityistämisen tuominen tähän keskusteluun on hieman omituista..

En toki, mutta sillehän mä en mahda mitään, että sä sekoat.

Ei olekaan, sitähän minä olen koko ajan sanonut. Siis ettei ole VR:n tai minkään muunkaan yrityksen asia päättää mitä sitä hotsittaa ajaa ja mitä ei. Päättäminen kuuluu sille, joka tarvitsee junaliikennettä ja jolle on tärkeää, että oleelliset kuljetukset hoituvat. Eli yhteiskunnalle.