Resiina-keskustelu

Wikipedia luettelee Suomesta 14 kolmioraidetta. Tarkastelin asiaa karttojen avulla ja löysin kaksi lisää: Kotka sekä Kymintehdas välillä Kouvola - Kuusankoski. Koska en pääse täältä Oulusta paikanpäälle tarkistamaan, voisiko joku vahvistaa tai kumota karttahavaintoni?

Etsin karttojen avulla jälkiä olemassaolleista kolmioraiteista ja löysin seuraavat mahdolliset kolmioraiteiden sijaintipaikat, 11 kpl:
Kemijärvi, Salmivaara, Taivalkosken eteläpuolella, välillä Kannonkoski-Varanen, Viinijärvi, Sysmäjärvi, Vuonoksen erkanemisvaihde, välillä Parikkala-Tiviä, välillä Raippo-Simola, Voikkaa, Koria.

Mitä tähän luetteloon pitäisi lisätä tai mitä siitä pitäisi poistaa?

Kouvola: http://tinyurl.com/2vpwo39
Kerava: http://tinyurl.com/383dkb4

Mutta missä Korialla on kolmioraide?

Ei missään enää. Jounin lista sisälsi, kuten hän mainitsi, aiemmin olemassa olleita kolmioraiteita.

Rautatiemuseon keskustelupalstalla on ollut sama kysymys ja sieltä löytyy monia kolmioraiteita. Korialta pääsi Kuusankosken suuntaan sekä Lahdesta että Kouvolasta. Ratapohja oli hyvin selvä vielä 60-luvulla. Tässä jokunen muu Pasila, Sörnäinen, Hanko, Seinäjoki, Leppäluoto, Aavasaksa, Niinisalo, Teerikangas, Pihtipudas, Haapamäki, Misi, Hyrynsalmi, Hyvinkää (HKR:llä). Myös ainakin Alavuden ja Alhojärven sorakuopilla on ollut yhteys kumpaankin suuntaan, mutta en muista onko ollut yht'aikaa.

Naantalin asemallakin oli

Muistelisin, että asiaa on pohdittu aiemmin jossain yhteydessä vaunut.orgin keskusteluissa, mutta muutama entinen ja nykyinen kolmio: Haapajärvi, Linna, Jyväskylä (Kangasvuoren oikaisun rakentamisen aikaan), Siilinjärvi, Pieksämäki, Tornio, Tampere

Kotkassa ei enää ole kolmioraidetta. Kotkan kolmioraide sijaitsi öljysataman raiteiston yhteydessä, ja ne raiteet on tyystin purettu. Jäljellä on vain lyhyitä puskimeen päättyviä raiteita välittömästi veturitallin eteläpuolella, ja niitäkin käyttää vain VR-rata.

Kymintehtaan kolmioraide taitaa olla fyysisesti olemassa, mutta sitä ei liene käytetty pitkään aikaan.

Alholmassa on muitaakseni myös ollut kolmioraide.

Ei ole ollut enään pitkään aikaan Kymintehtaan kolmioraidetta olemassa.

Olin kesällä 1965 tai -66 opastinhommissa Parikkalassa ja ajoin silloin iltapuhteina kolmipyöräresinalla melkein Tiviälle asti. Kolmioraiteen kärjessä kävin kyykkyhommalla, kun iski kova hätä. Kolmioraide oli silloin jo niin huonossa kunnossa, että sille ei olisi uskaltanut veturilla ajaa. Samoin varsinainen ratalinja oli pahasti heinittynyt ja puiden taimetkin olivat jo vajaan metrin korkuisia. Resiina oli siis aika raskaasti veivattava. Rataa pääsi rajavyöhykkeelle saakka. Vyöhyke alkoi mäen päältä, vieressä rajavartioasema. Mäeltä oli laskua Tiviälle noin 0,5 km ja Tiviä näkyi hyvin, vai oliko se nyt Tiviä vai joku muu asema. Kun aikaa on kulunut näin kauan, niin uskallan tunnustaa, että matkassani oli kiljupänikkä, syysllistyin siis luultavasti raidejuopumukseen.

Raideliikennejuopumuksen raja on 0,5 promillea joka on verrattain haastavaa saavuttaa keskenkäyneellä kiljulla. Kolmioraidemerkityt lääkkeet ja kilju yhdessä saattavat tehdä kiskoilla liikkumisesta kivampaa.

Tiviän kolmioraide on kunnostettu ilmeisesti myöhemmin, koska sillä käännettiin 1968-1970 Savonlinnan yöjunan Hv3-veturi.

Lappeenrannassa, Rapasaaressakin oli kolmioraide. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kolmion+toinen+sivu&srs=EPSG%3A3067&y=6770693&mode=orto&x=563603&lang=fi Mulla on karttakin joka sen todistaa.

Kuluntalahdessa oli kolmioraide, josta pääsi Kuluntalahden siirtoradalle:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=217&map.y=411&e=542867&n=7128290&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&mode=orto&tool=siirra&lang=fi&mode=orto

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuluntalahden_siirtorata

Forssa (JR/ puuvillatehtaan ratapiha, erkon romuliikkeen edessä)

Ei Kuluntalahdessa ole kai koskaan ollut kolmioraidetta. Tuo 5-tien viistosti leikkaava ratapohja on vanhempi yhteysraide, jonka tilalle piti tehdä uusi 70-luvun alussa kun 5-tie valmistui nykyiselle paikalleen. Tai ehkä siellä on hetken aikaa ollut kolmioraide jos uusi yhteys on valmistunut ennen vanhan purkamista.

Menee hieman offtopicin puolelle, mutta mikä on tuossa ilmakuvassa tuo eteläisin vanha sivuraiteen pohja? Jos laittaa kiinteistöjaotuksen näkyviin (Asetukset --> Kiinteistöjaotus), näkyy että tuo pätkä on edelleen samaa tonttia pääraiteen ja Kuluntalahden entisen ratapihan kanssa. Onko Kuluntalahdessakin ollut joskus satamarata? VR:n historiikeistä en vain muista sellaisesta mainintaa. Vai onko tuo ollut rannassa aikoinaan toimineen kyllästämön raide?

Ja eikös Karkkilassakin (Pyhäjärvi) ja myös Kytäjällä ole HKR:llä ollut kolmioraiteet?

Karkkilassa ainakin oli liikenteen loppumiseen saakka. Kytäjällä ei ole ollut ainakaan minun harrastusvuosinani, mutta ehkä 100+ vuotta sitten.

Turussakin on kolmioraide ollut, Iso-heikkilässä. Se näkyy tällä kartalla: Kyseessä on vain asemakaavavaraus, joka sittemmin hylättiin.

http://img148.imagevenue.com/img.php?image=49096_abo.1965_246lo.jpg

Voisiko joku turkulainen tarkistaa vanhasta asemakaavakartasta (tai hyvästä muistista)? Kun vuonna 1968 kävelin läpi kaikki Turun raiteet, niin mieleeni jäi, että asemalta Iso-Heikkilään johtanut raide olisi päättynyt puskimeen ilman ilmeistä jatkoa ja vastaavasti Pansiontien eteläpuoleiselta raiteelta ei olisi ollut ilmeistä entistä yhteyttä Iso-Heikkilään. Kuitenkin, ottaen huomioon toisaalta vierähtäneet vuodet ja toisaalta minun ikäni, niin ei se väärin muistaminenkaan ole mitenkään poissuljettu mahdollisuus.

Jospa raiteet ovat purettu noihin aikoihin, koska mainitsemasi tilanne on ollut myös tosiaan olemassa.

Haminan Nuutniemessä http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kolmio&srs=EPSG%3A3067&y=6713100&mode=rasta&x=509309&lang=fi on joskus sotakorvausten aikaan ollut yhtä aikaa raiteet sekä etelästä että pohjoisesta telakoille ja niiden puulaitureille, josta pohjoisimman kiviarkku näkyy vielä kartalla. Kaupungin raide kiersi nykyisen aseman itäpuolitse Poitsilasta Hillon pihalle ja suurin osa kiskotuksesta taitaa olla maan uumenissa tänäkin päivänä, Hailikarin nykyisen alikulun paikkeilta eronnut, jo poistunut raide oli vedetty lähes kohtisuoraan vanhemman yli ja 80-luvun alun mittelöissä loputkin haudattiin. VR:n alueen ulkopuolista raiteistoa tuskin käytettiin veturien kääntöön, kiskotkin olivat vähän mitä pula-aikana löydettiin ja alla oli suota.

Isäukko joskus kertoili tarinoita kaupungin raiteista, ne tehtiin tiukalla mitalla 1524 mm ja silloinen (50-luvulla) kaupungin ratamestari oli jämpti mies, myös kaarteet olivat samalla mitalla. Vv14 meni niistä joten kuten pyörien kirskuessa, taisi nousta jo laipoilleen, mutta Vr11 ja Vv15 alkoivat tehdä selvää jälkeä ja huuto oli mahdotonta ratanaulojen irtoillessa päivittäin. Jossakin vaiheessa kaupungin rataosasto sai sitten säädettävän raidemitan ohjeineen ja parin sentin levitys auttoi pitämään kiskot pölleissä kiinni. Asiaa oli auttanut se, että oikein kädestä pitäen oli näytetty, miten leveä junan pyörä on, eli mitta voi levitä vaikka 5 senttiä vaaratta, mutta kaventaa ei paljon voi. No, oikeaoppisesti muotoiltu pyörän kehähän keskittää akselin raiteelle ja suorilla ei laippoja edes tarvita, mutta vaihteissa niistä on joskus apua.

Tähän yhteyteen vielä vanhan kääntöpöydän viereisen luvanantokopin tarina:

Koppi siirrettiin uuden luvanantokopin viereen -83 itäpuolelle, oli niin luja, ettei hajonnut ravisteltaessa ja siitä tehtiin varasto. Sain kuukauden työaikaa kulumaan Saaren Römpän kanssa kattoa paikkaillessamme ja seiniä sutiessamme, kämppään tuli uusi huopakatto ja seiniin vedettiin tavaravaunuruskeaa nuoruuden innolla. Onneksemme kopin katolta oli esteetön näkyvyys joka suuntaan ja auringonotolta ehti pujahtamaan haalareihin ja maalaamaan ennen krapulaisten mestarien pääsyä heidän näköetäisyydelleen. No, valtio oli maksavinaan palkkaa joten mekin olimme vain tekevinämme töitä ja rautatieläisten kakaroina saimme muutenkin kaikkia erityiskeikkoja, ettei mieli olisi pahoittunut tai vaikkapa tullut hiki.

Jukan mukaviin muisteloihin kerron oman näkemykseni Nuutniemen raiteistosta. Vaikka eräissä 1950-luvun ratapihakaavioissa sellainen kolmioraide on suunnitelmaan piirretty, niin todellisuudessa se pohjoisen uusi suunta Poitsilan vasta valmistuneelta ratapihalta vedettiin Nuutniemeen vasta 1957. Samalla vanha heikkokuntoinen Nuutniemen rata Hillon ratapihalta - alkaen sen ison puukuurin nurkalta - lopetettiin. Sehän katkesi viimeistään molemmista suunnista Hailikarin uuteen ratapenkkaan, jonka alle se haudattiin. Poitsilasta tuli uudelta radalta yhteys Ahlströmin telakka-alueelle ja Koirakarin puunpurkulaituriin. Sen sijaan en muista, että olisi enää vedetty yhteyttä Wadhofin laiturille (jonka jäänteet Karttapaikan linkissä on nähtävissä). Molemmat, niin Ahlstöm kuin Waldhof, olivat lopettelemassa/lopettaneet tuolloin jo toimintojaan Haminassa. Mutta teoriassa, jos vanhaa Nuutniemen rataa olisi ajanut tenderi edellä Ahlstömin rantaan, sitten suuntaa vaihtaen Poitsilaan, niin veturi oli pyörähtänyt, edellyttäen, että Nuutniemen kolmioon olisi asennettu vaihde. Mutta tuolloin (1957) oli jo Hillossakin oma kääntöpöytä. - Se kaupungin vanha raide Nuutniemeen pitkin merenrantaa oli heikkokuntoinen. Ainakin kerran siellä Vv14 putosi kiskoilta ja toisen kerran se meinasi kaatua, kun ratapenkka petti alla.     

Tapsan kannanottoon en voi kuin kiittää ja kumartaa, olihan tuo uusi paana Poitsilasta aika korkealla nykyaseman takana ja jokunen kalliokin oli poksauteltu tieltä pois verraten näihin K22-räpellyksiin, joita alempana oli (tai niiden rippeitä). Jotain kautta Laivaromulle oli kuitenkin uitettu Dr12, joka toimi ilmeisesti kompurana, ruosteenöljyntahrima linjaveturi näytti pikkuisen kornilta laivankappaleiden seassa. Laivaromu poltti purettavat laivat ennen paloittelua ja siitä tuli aikoinaan pikkuinen jumparistojupakka, näin sivumainintana. Punahehkuiset neukkutroolarit loivat tunnelmaa Haminanlahdelle.

Kaupungin raiteiston kunto taisi olla legendaarisessa maineessa koko ajan. Kiskopainot oli mitoitettu joillekin Wilsoneille ja niillekin juuri ja juuri. Mulla on sellainen muistikuva, että Zeofinnin paikkeilla ollut puulaituri olisi lahonnut paikoilleen ja näitä pilipalikiskoja olisi roikkunut lahojen tolppien seassa, mistä venetelakan tekijät ruuvailivat niitä parempaan talteen, vai ovatko meren pohjassa nyt.

 
Laitan oheen Poitsilan-Nuutniemen ratapihakaavion 1952 (jos tämä tikulta onnistuu)  Katkoviivat ovat suunnitelmia, jotka eivät kaikilta osiltaan toteutuneet. Poitsilan ratapihan kolme ensimmäisyä raidetta saatiin käyttöön heinäkuussa 1952. Hailikarin rataa ei tuolloin vielä ollut koska Uuraan Puunvienti vuokrasi alueen samana kesänä ja ensimmäinen laiva saapui sinne 1954. Ahlsrömin telakan laituri ja raiteet hautautuivat Zeofinnin alle. Sielläkin käytiin poikasina työntelemässä leveää rullavaunua ja kääntelemässä Bender-vaihdetta.
  
Eräiden tietojen mukaan Hillossa olisi kokeiltu myös Vr1 veturia, mutta kiskot olivat sille liian heikot. Niinpä siellä ajettiin enimmäkseen Satikalla, kunnes saatiin avuksi ensimmäiset Vv14:t (2 kpl) keväällä -54.

Joskus 1960-luvulla lainasimme Hillon luvanantokopilta resinaa, jonka kannoimme Nuutniemen raiteistolle ja ajelimme siellä, koska siellä oli rauhallisempaa. Tämä onnistui vain pitkien pyhien, joulu, pääsiäinen, helluntai aikaan, koska muulloin koppi oli aina miehitetty - palautettiin resiina toki samaan paikkaan.

Se Dr12 2331 http://vaunut.org/kuva/31223?u=832&tag0=1%7CDr12%7C Veturi tuotiin Haminaan 27.3.1990 ilmeisesti romutettavaksi. Laivaromulla alkoi kuitenkin tuolloin mennä huonosti, ja se jäi purkamatta. Reilun vuoden kuluttua 14.6.1991 sitä lähdettiin viemään Ruosniemeen (P.Montonen). Laivaromuttamo sijaitsi Koirakarin purkausraiteiston alueella. En muista tuliko sinne lyhyempi yhdysrata myöhemmin entisestä Hailikarin radasta. Nykyisi entisen Nuutniemen - Hailikarin alueelle tulee uusi vahva rata, joka Poitsilasta alkumatkasta seuraa vanhaa linjaa.  

HKR:n kolmioraide Hyvinkäällä näkyy vuoden 1960 raidekaaviossa:  http://vaunut.org/kuva/43104 . Kolmioraiteen sisällä oli HKR:n veturitalli.
Kotkan kolmioraide näkyy oheisessa kuvassa joka on pieni osa Kotkan ratapihojen liikennöimissäännöistä vuodelta 1970.

Valtakunnan kattavia kolmioraiteita taitaapi olla jokunen, jos miettii paikkoja, joissa juna voi palata eri radalle. Kärkipisteinä mainittakoon toki ensimmäisenä Turku, sitten Pori. Epämääräinen venäläiskaupunki Helsinski myös. Tampereellakin on jotain jakautumista. Jatkakaa tarpeen mukaan...

Vuokatti:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kolmioraide&srs=EPSG%3A3067&y=7114256&mode=rasta&x=562077&lang=fi

Salmivaara: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=563184&n=7410805&scale=16000&width=600&height=600&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi&clear=true

Tuli tästä ketjusta mieleeni, että onko Voikkaalla ollut Mattilassa kolmioraidetta? Joku hyvin hämärä muistikuva mulla on, että ehkä mieluummin ei.

Mattilasta on kyllä aikojen saatossa mennyt kaikkiin suuntiin radat läpi; ensin Haarankallion/ Multamäen suunnasta Voikkaalle ja sitten Multamäen suunnasta Kuusaalle ja nykyisin Kuusaalta Voikkaalle.

Kyllähän siinä on ollut. Ilmakuvasta erottaa selvästi puretut haarat ja Resiinassa 3/1989 ollut piirroskin Kouvolan seudusta tukee tätä.

Eljas oli oikeassa, kolmiota ei ollut. Kyseessä oli vain asemakaavan varaus. Muokkasin viestiäni.

Tämä uusi palvelu jonka löysin tämän sivuston kautta on kohtuullisen pätevä näitä kolmioraiteita selvitettäessä: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi./

Vastaan itselleni, että luultavasti Voikkaalla ei ole ollut kolmioraidetta ainakaan kovin pitkään. Vuoden 1970 peruskartassa taas näkyy esim. Kymintehtaan kolmioraide selvästi; uudemmissa kartoissa Kouvolan suunnan vaihde on purettu.

Korialla taas lienee sama juttu kuin Voikkaalla: eri aikoina radat ovat kyllä olleet olemassa kolmion sivuissa mutta tuskin kolmioraiteena.

Liitteenä dokumentti vuodelta 1951. Siinä kerrotaan Korian kaarteen avaaminen liikenteelle ja vanhan pääradalta erkaantuneen raiteen liikennöinnin lopettaminen.

Taas tulee näköjään nostettua tämä keskustelu ylös. Mutta nyt löytyi kuva jonka yhteydessä oli varsin kattava keskustelu tästä aiheesta: http://vaunut.org/kuva/51344?utm_source=random