Resiina-keskustelu

Onko tietoa Posiolla sijainneen Akanlahden ja Kuusamossa sijainneen Vanttajan tukinsiirtoradan sijainnista maastossa? Akanlahden radalla tarkoitan ajallisesti keskimmäistä, siis kapearaideversiota. Muutkin tiedot kelpaisivat.

//Aihe jaettu, otsikko muokattu.

Ehkä Esko on Heikille vastannutkin, mutta yleisesti: Akanlahden siirtolaitos löytyy, kun ajaa Yli-Kitkan etelärantaa (Raistakka-Haataja); noin puolivälissä. Livojärven itäpään kohdalla. Viimeisin, eli uittokouru katkeaa tien kohdalla, mutta jatkuu molemmin puolin tietä Yli-Kitkasta Kuorikkilampeen. Jos siellä päin liikkuu, niin on mielenkiintoinen paikka käväistä. Metsähallitus pitää siirtolaitosta jonninmoisessa kunnossa. Tuskin siitä 2-vaiheesta on paljoa kuvia jäljellä, mutta yksi löytyi http://edu.kuusamo.fi/niloaa/historia/ktext80.html - Vanttajan siirtolaitos: Lähtö oli Kuusamojärvestä n. 11 km kirkolta kaakkoon, Karttapaikan nimi "Järvelä"/Kota, siitä Vanttajanjärveen, josta toinen osuus Iijärven Maaselanlahteen. Tällä kohdalla on nykyisin tie.    

Vanttajasta: Tie on siis Iivaaran suuntaan menevä tie? Onko se varma tieto? Tielinjaa olen itsekin pitänyt mahdollisena, mutta kakkososan pohdoispään maasto on epäilyttänyt (olen käynyt paikalla). Maaston puolesta sopiva linjaus oli molemmilla osilla nimittäin myös hiukan lännempänä. Onko linjauksesta olemassa karttaa?

Akanlahdesta: Onko maastossa mitään merkkejä, eli löytyisikö linja maastosta?

Vanttaja ei ole varma, vaan perustuu oletuksiin noista puun varastoaltaiden tapaisista patorakenteista Mustalahden ja Maaselanlahden pohjukassa. Kuusamon kunnan retkeilypoluista on maininta Lahtelan-Vanttajan reitistä, jonka varressa on muisto tuosta siirtoradasta. Se sattuisi aika sopivasti, kuten Iivaaraan vievä tiepohja soveltuvin osin. - Akanlahti on tuttu paikka. Ne kaksi vanhinta reittiä, hevosvetoinen ja höyrykäyttöinen vaijerirata veivät lyhyemmän matkan Siitinkilampeen ja siitä mutkaista Siitinkijokea pitkin Livoon, mutta tämä viimeinen uittokouru, joka on pitempi ja edelleen olemassa, ohittaa Siitinkilammen ja johtaa suoraan Livoon. Myös Yli-Kitkan rannassa oleva pitkä nostoramppirakennus, joka nosti puut n. 6 m ylemmäs, on olemassa.

Olen joskus 90-luvun alussa käynyt Posion uittorännillä. Silloin ränni meni Kuorikkilammen yläpuolella. Nyt kartasta/ilmakuvasta tämä osa on poissa. Oliko nämä hevos/vaijeriradat rännin länsipuolella, koska kartasta löytyy nimet Radantaussuo ja Keskikoneenharjut? Vaijeriradalla oli vissiin 3 kiinteää höyrykonetta.

Ollaan näköjään aikas tukevasti siirrytty Vanttajasta Akanlahteen. 2008 käväisin paikalla eka kerran, ja viime kesänä yritin perehtyä laitokseen paremmin, kun oltiin siellä päin töissä. Muuten olen yleisen tiedon varassa. Ne vanhemmat vaiheet ovat vähän sekavia; riippuu mitä lähdettä uskoo. I-vaiheesta (1893-1909) sanotaan, että siinä oli 200 m pitkä alakanava, josta puut nostettiin höyrykoneella 5,5 m yläkanavaan. Yläkanavassa puut vedettiin höyrykäyttöisellä vinssillä Siltinkilampeen. Näiden sijainti ei selvinnyt. II-vaihe (ruotsal. rakentama) oli kolmeosainen rullavaunurata, joita käytti eri höyrykoneet, ensikone, keskikone ja Livonrannan kone. Toisen koneen mainittiin olevan kannaksen korkeimmalla kohdalla olleen transportin yhteydessä. Koska ja missä esim. hevosia käytettiin vetovoimana, jäi epäselväksi. Muualla kyllä vastaavissa paikoissa hevoset vetivät puut talvella kannasten yli. Tämä III laitos, jonka Metsähallitus rakensi 1938, on looginen.