Resiina-keskustelu

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011011012981311_uu.shtml

Täytyypä sanoa, että kyllä siellä jo vankka liikennöi. Tosin vain keskiviikkoisin.

Ei kuitenkaan henkilöliikenteessä eikä Savonlinnan ohikulkutien rakennustöiden takia - taitaa olla vieläkin Kallislahti-Savonlinna yhteys poikki.

Näinpä juuri.
V 10241 PM SL 7:29 8:59 ke / V 10242 SL PM 9:12 10:44 ke  ;)
Mut ei kai toi nyt liikennöi, jos on kerta se yhteys poikki?

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään sivulla A9 seuraavaa:


Ja sitten kysymyksiä:
- missä on tuo "muualla" mistä kalustoa vapautuu? Vaasan radalla?
- miksi kalustona ei voi olla Dm12?

- Tomi

Ihmettelen tuota IS.n jutussa mainittua tasoristeysturvallisuuden parannusvaatimusta. Eikös Huutokoski-Savonlinna rataosa parannettu nimenomaan mahdollistamaan 120 km/h henkilöliikenne, vaikka siellä nyt käsittääkseni ajetaankin max 80 km/h.

Lukuisia pieniä ylikäytäviä on poistettu käytöstä ja korvaavia tieyhteyksiä rakennettu. Uusia puolipuomilaitoksia pystytettiin rataosuudelle huomattava määrä ja olemassaolevien eristysjaksoja pidennettiin. Mitä siellä vielä on, mikä estäisi henkilöliikenteen aloittamisen?

Savon Sanomien jutun mukaan 11 tasoristeystä pitäisi varustaa varoituslaittein. Lisäksi Joroisiin, Rantasalmelle ja Kallislahteen olisi rakennettava asemalaiturit. Hintaa toimenpiteille tulisi noin 1,7 Me.

Pieksämäki-Savonlinna henkilöliikenteen edellytyksenä olisi myös valtion tuki (n. 1 Me / vuosi).

Tämän: http://www.esavo.fi/tiedotteet/334 mukaan veturijunien käytön syynä olisi kiskobussikaluston huono saatavuus. Ilmeisesti Dm12:n nykyistä Par-Sl-kiertoa ei voi jatkaa Pieksämäelle kalustoa lisäämättä ja ylimääräisiä motteja (Dm12 ei ole kiskobussi) ei ole olemassa. Toisaalta pienellä liitevaunuinvestoinnilla saataisiin huomattavasti lisää kapasiteettia, mutta esteenä taitaa vain olla kaluston omistajan haluttomuus Dm12-liikenteen kehittämiseen...

Samat sanat! Halutaan tehdä mahdollisimman hankalaksi aloittaa matkustajaliikenne. Haluan nähdä sen pykälän mikä rajoittaa matkustajaliikenteen kyseisellä rataosuudella, tähän ei riitä se että joku virkamies/liikennevirasto on sitä mieltä?
Asiasta on oltava hallinnollinen päätös!
Jos ainut argumentti on se rataosuudella on tr:siä ilman puomilaitosta niin sitten voi sulkea suurimman osan Suomen rataverkosta henkilöliikenteen osalta turvallisuuteen vedoten.

Ja jos liitevaunut ovat ongelma: Hanko-Hyvinkää sähköistyksen tekeminen vapauttaisi Vankkoja muualle ja lisäisi vaihdottomia yhteyksiä kun Y-junat voisivat jatkaa Hankoon. Asemia voisi muuten olla enemmänkin: Vaikkapa Maavesi. Mutta jos laiturin hinta on luokkaa 200.000 euroa ei sitä kannata joka kylään rakentaa. Joroinen-Varkaus välin bussitarjonnan voisi samalla synkronoida junien kanssa ja mieluiten yhteinen lippu molempiin.

Nooh saa sitä aina toivoa...

On se kehitys Suomessa ihmeellistä. Ennen seisakkeen merkiksi riitti kiskonpätkästä tehty tolppa ja nimikyltti. Hienommille paikoille timpuri väsäsi päivässä puulaiturin. Saadaanko siihen nyt todella kulumaan 1,2 milj. markkaa?

Taitavat olla vähimmäisvaatimukset seisakkeille nykyään eri luokkaa. Asennettiinhan uusille Villähteen sekä Uudenkylän asemillekin elektroniset laiturinäytöt korkeiden laitureiden sekä kuulutusjärjestelmän lisäksi, mikä ainakin itselle tuli hieman yllätyksenä. Etenkin jos asemien matkustajamäärät tulevat olemaan niin vähäiset kuin on etukäteen ounasteltu.

Eli kyllähän näille hankkeille tarvittaessa hintaa saadaan. Kun RHK yritti 2006-2007 korvata Järvelän laituripolun, se ehdotti ylikulkusiltaa laiturien välille ja vieläpä hissejä rakennelman molempiin päihin, jotta liikuntarajoitteisetkin matkustajat pääsisivät vaivattomasti laiturilta toiselle. Matkoja kenties 100 -150 kpl päivässä eikä pahemmin ole pyörätuolilla liikkuvia näkynyt.

Helpot kulkuyhteydet asemalla, kattava informaatio poikkeustilanteita varten ... kaipa näiden palvelujen on jokaisella uudella asemalla pelattava.

Selvityksessä ehdotettujen pysähdyspaikkojen lisäksi pitäisi junien pysähtyä ainakin Huutokoskella ja Kolkontaipaleella, jotta saavutettaisiin sama palvelutaso, kuin nykyisillä JunaBusseilla.

Eljas! Olemme liian vanhoja. Noinhan homma ennen toimi ja nimenomaan toimi!

http://vaunut.org/kuva/64888 ?

Myös minä olen ilmeisesti liian vanha, kun en ymmärrä miten junien kulkuun asettaminen voi olla niin kovin vaikeata (mahdotonta) uusille rataosille. Jos junia on kulussa yksi kerrallaan pienellä liikennepaikalla,  ei se todellakaan vaadi kalliita näyttötauluja ja kuulutuslaitteita.Yksinkertainen laituri riittää vallan mainiosti. Herää todella epäily, että henkilöliikennettä ei todellisuudessa ole tarkoituskaan aloittaa.

Vanhuus alkaa heti kun täyttää 50 vuotta, mutta asia on saletti, että Suomi on Eu-huuhaan malli oppilaita.

Päivänselvä kuin käyräkurkku. Muitten maitten menestys nojaneepi maalaisjärkeen. Direktiivi on tässä suositus, ei lex.

Kilpailun puute selkeää, esim tolsan laitureiden korottaminen maksaa 700000Eur.. Siis pelkkä laiturien rakennus työ.  Joku mättää ja pahasti. Betonia, soraa ja asfalttia..

Jotenkin on suhteellisuudentaju kadonnut näissä infrahankkeissa tai niiden hinnoittelussa. Edes yksinkertaista junapysäkkiä tai seisaketta ei osata rakennuttaa ilman että se maksaisi satoja tuhansia euroja.

Tässäpä kuitenkin prototyyppi uudenlaisesta seisakelaiturista vähäliikenteisille rataosille:
http://www.junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pos=-683

+ mahdollisuus sarjatuotantoon
+ laiturikorkeus muutettavissa
+ siirrettävissä tarvittaessa uuteen paikkaan kuorma-autokuljetuksena
+ pyörätuoliliuska valmiina
+ rakenne mahdollistaa myös katteen
+ halpa

Ja tähän on olemassa ratkaisu. Terassimainen puusta hyystätty rakennelma, joka on vaikkapa tervattuna tai kelolla.

Ei varmana pitäisi kenenkään Pilven-Veikon henkistä hyvinvointia horjauttaa, koskapa, kyseessä on uusiutuva puolta.


Entäpäs se, kun liukastut asfaltille/betonille perseelles, mitä sanoo direktiivit?

Tuossa Kuusisen esittämässä laituri-ideassa olisi pointtia. Sitä voisi joku taho kehitellä eteenpäin.

Laitureiden perustaminen Suomessa on ihan liian ison byrokratian (TraFi) takana.
Katsokaapa nyt (siellä TraFissakin) tätä: (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/eb/Sjisjka_station_1708_2008b.jpg)

Tämä yksinkertainen laituri Ruotsissa maksaa tuskin 10000:tta euroakaan. Ja Ruotsissa tällaiset laiturit ovat toimivia, turvallisia, ja kaikki vaatimukset täyttäviä. Samat toiminnot alle kymmenesosalla Suomen hinnasta. Menkää siellä TraFissa katsomaan Ruotsin toimintaa, ja ottakaa sieltä vaikutteita.

Suomessa laitureiden perustaminen vaatii 100000:n euron korkean betonilaiturin, määräaikaisen käyttöönottoluvan, käyttöönottotarkastuksen riippumattoman tahon suorittamana, ja käyttöönottoluvan (toistaiseksi?). Tämä jos mikä jarruttaa todella tehokkaasti uusien laitureiden rakentamista.

Kertokaa nyt ihmeessä meillekkin, mikä ihmeen järki tässä tämän maan laituribyrokratiassa on? Ei ne byrokratian laiturit kovin merkittävästi sen turvallisempia ole.

Ja itse asiasta lisää: SS:n kirjoitus osastolla Muut lehdet:

"Avataan Kilpailulle
ITÄ-SAVO kannattaa Pieksämäen ja Savonlinnan välisen rataosuuden avaamista henkilöliikenteelle: "Mikäli VR ei itse halua panostaa vähäliikenteisille osuuksille, avataan ne kilpailulle. Pieksämäki-Savonlinna-välisellekin liikenteelle on jo ilmoittautunut ottajia, jos vain VR:n monopoli ollaan valmiita purkamaan.
VR:n haastajat näkevät Pohjanmaan, Savon ja Karjalan ratojen yhdistämisessä mahdollisuuksia, joita VR ei huomaa.""

Ei sinänsä uusi tieto. Ongelma taisi kuitenkin olla Pm-Hko-osuus, vaikkei VR sillä osuudella pysähtelekkään.
VR:n haastajina tuossa varmaan oletetaan Proxionia.

Huutokoski-Pieksämäki väli ei voi olla ongelma, jos joku muu kuin VR haluaa aloittaa henkilöliikenteen Pieksämäki-Savonlinna. Asiasta on aiemmin rataremontin aikoihin kirjoitettu Itä-Savossa liikenneministeriä siteeraten - muistaakseni. Tosin ne on niitä poliitikkojen puheita...
Kokonaisuudessaan esität hyvän kysymyksen TraFille. Koska täältä et siihen Trafin vastausta saa, lähetä kysymyksesi TraFin rautatieosastolle. Viranomainen on velvollinen vastaamaan kansalaiselle hyvän hallintotavan ja hallintomenettelylain valvoittamana kohtuullisessa ajassa, noin kahdessa viikossa. Sähköposti: kirjaamo@trafi.fi lähetä kysymys myös TraFin henkilöluettelosta löytyvälle virkamiehelle jolle asia voisi kuulua. Kerro myös meille sitten saamastasi vastauksesta!

En kyllä usko, että edes Ruotsissa tuollaista rakennettaisiin enää. Kuvittelisin siellä olevan samanlaiset säädökset esteettömyydestä, kaiteiden rakenteista, putoamiskorkeuksista yms kuin Suomessakin. Ehkäpä periaatepäätöksellä ei vanhoja muuteta vasta kun lahoavat alta.

Kuvan puulaiturissa on useita turvallisuuselementtejä verrattuina nykyisiin betonikuiluihin. Katselen aina kauhuissani kun vanhemmat antavat pienten lasten temmeltää korkeilla laitureilla. Jos sieltä putoaa, ei varmasti pääse itse ylös, eikä vanhempi pysty laiturilta käsin nostamaan. Kun sitten juna tulee, on 'iltasanomilla' taas hieno aihe aamun lööppiin!

Linkin kuvassa on vuonna 2007 avattu seisake, jossa on puulaituri. Ei varmaan maksanut kauhean paljoa.  http://www.jarnvag.net/images/bild/banguide/Bredsjohg100112_2.jpg

Kyllähän Suomessakin puulaiturit ovat sallittuja, kun eivät ole uusiotuotantoa: http://vaunut.org/kuva/23925

Justiin niin. Pienellä liikennemäärällä ei ole tarvetta nousta junaan sen koko pituudelta  kun matkustajia on vähän. Voi sitten hakea paikkaa junasta myöhemmin kun on ensin sisään noussut. Myös junasta poistuttaessa asiakkaita voi ohjailla laiturin kohdalla olevalle ovelle.