Resiina-keskustelu

Päivän paperinen Kauppalehti kertoo, että Iisalmen kaupunki on valmis osallistumaan VR:n Iisalmen lipunmyynnin palkkakustannuksiin kolmanneksen osuudella. Lisäksi Kemijärven kaupunki harkitsee tukemista.

Lyhennelmä jutusta löytyy netistä
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110468513 (http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110468513)

Onkohan tuo yksityisen firman sponsorointi julkisyhteiön toimesta edes laillista?

"Lipunmyynti Iisalmen rautatieasemalla jatkuu. VR ja Iisalmen kaupunki ovat torstaina päättäneet kumppanuussopimuksesta. "

http://yle.fi/alueet/savo/2011/04/lipunmyynti_jatkuu_iisalmen_rautatieasemalla_2497808.html (http://yle.fi/alueet/savo/2011/04/lipunmyynti_jatkuu_iisalmen_rautatieasemalla_2497808.html)

Kuntien toimialaan ei kuulu rautatieliikenteen tukeminen. Asia on päivän selvä.

Meidän kuntalaisten varoilla ei pidä tukea kannattamatonta toimintaa, mutta miksi se on kannattamatonta, on vähän toinen asia. Ennen kun oli Valtion Rautatiet, virasto huolehti ratojen kunnosta, kalustosta ja liikenteestä ja sen ohella mm asiakkaiden palvelusta, eikä sillon laskettu jokaisen pienen sektorin kannattavuutta. Kokonaisuus toimi, ja yhteisistä varoista ja pienistä lipputuloista  homma kustannettiin. On kuitenkin suorastaan kamalaa, kun vanheneva väestö pannaan palvelemaan itseään automaateilla, joissa on niin helkutin pieni tekstikin, eikä se ole edes suomeksi.

Kuntien toimintaan voi kuulua ja lähes aina kuuluukin joukkoliikenteen tukeminen. Ja esim. Matkahuollot ovat monin paikoin kuntien omistamissa kiinteistöissä. Iisalmen tapauksesta tarkemmin en tiedä, mutta järkevää olisi jos lipunmyynnin voisi hoitaa joku kunnan työntekijä muiden töiden ohessa. Rautatieasemalla olisi kaupungin palvelupiste jossa voisi maksaa laskuja, ostaa lippupalvelujen lippuja yms. Lisäksi piste toimisi turisti-infona. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Tulisi eloa asemalle.

Miten sitten luonnehtisit kuntien suoraa tukea lentoliikenteelle, joka on viime vuosina noussut esimerkiksi Varkaudessa satoihin tuhansiin ja Lappeenrannassa miljooniin euroihin? Eikö kuntalaisten ja ympäristön näkökulmasta olisi parempi ohjata tukea raideliikenteelle? Iisalmen investoinnit lipunmyyntitoimintaan ovat tässä mittakaavassa vähäisiä.

- Tomi

liikenneyhteyksien tukeminen on kunnalle järkevää, kulttuurin tukemisen voi lopettaa saman tien

Tässä on suora lainaus Antti Jaatisen ja allekirjoittaneen sähköpostivaihdosta syksyltä 2006 aiheeseen osittain liittyen:

--

-- alkuper. viesti --
Aihe:   VS: emijärven liikenteestä viel
Lähettäjä:   "Mikko Nyman, Jyvest Oy" <mikko.nyman@jyvest.fi>
Päivämäärä:      14.08.2006 12:32

Tervehdys,

Mikä se sellainen laki oikein on, joka kieltää VR:ää myymästä palveluitaan muille kuin LVM:lle? Jotenkin taas tulee sellainen fiilis, että tässä yritetään nyt jälleen kerran kaikin keinoin tarkoituksella löytää temppu, jolla liikennettä ei voi vahingossakaan jatkaa. Ostavathan kunnatkin esimerkiksi kannattamattomia bussivuoroja liikennöitsijöiltä.

Jos Kemijärven liikenne on tappiollista, silloin kyse on rahasta, eikö niin? Jos rahaa on tarjolla, liikennettä voisi jatkaa, eikö niin? Miksi liikennettä ei kuitenkaan voi jatkaa, jos rahaa on tarjolla? Miksi VR (sinä tässä tapauksessa) syyttää aina toista osapuolta neuvottelujen epäonnistumisessa? Onko tuo korrektia toista osapuolta kohtaan? Kyllä minun käsitykseni mukaan neuvottelut ovat sitä varten, että aluksi molemmilla osapuolilla on omat kantansa ja neuvottelujen edetessä kannat lähenevät toisiaan, kunnes lopulta löydetään molempia puolia tyydyttävä lopputulos. Ei se ole mitään neuvottelemista, jos toinen sanelee ehdot ja paperipinon päällimmäisenä on arkki, jossa lukee "NÄILLÄ MENNÄÄN". Johan lapsikin näkee, että tuo on äärimmisen yksinkertaista ja enemmän kuin lapsellista palaveeraamista. Mitä muuten vielä tuohon toiminnan taloudellisuuteen tai kannattavuuteen tulee, Kemijärven liikenteellä ei ole pienintäkään merkitystä VR-konsernin tulokseen. Tämänkin asian osaa tulkita kuka tahansa Siwa 2000-linjan käynyt merkantti.

Jos liikenteen jatkuminen puolestaan halutaan verhota teknisiin seikkoihin, kuten kalustoon tai sähkön puutteeseen, ollaan taas pahasti metsässä - mihin Savonradan yöjunista vapautuva kalusto ykskaks häviää 3.9. alkaen? Haihtuuko se savuna ilmaan? Tulevatko tunnit täyteen? Edelleenkin, eivät CEmt-vaunut tarvitse yhtään sen enempää sähköä 3.9.2006 alkaen kuin 2.9.

Nyt VR Osakeyhtiö on tietysti siinä tilanteessa, että perääntyminen lakkautuspäätöksessä on liian myöhäistä, sillä muutenhan konsernille nauraisivat kaikki. Eritoten mikäli mennään henkilökohtaiselle tasolle, voi päätösten muuttaminen tässä vaiheessa tuntua liian kovalta palalta, en epäile sitä yhtään.

Olen edelleen sitä mieltä, että VR Osakeyhtiö on paitsi tehnyt nyt todella alkeellisen virheen paitsi matkustajien ala-arvioinnissa, myös lakkautuspäätöksen perusteluissaan. Ei tällainen ole tuttua normaalista yritysmaailmasta, sillä ainakin meidän alalla on tapana istua neuvotteluissa pöydän, ei hiekkalaatikon ääressä.

Älä pelkää, ei minulta voimat tämän asian vatvomiseen ole loppumassa, päinvastoin, saan jokaisesta "vastauksestasi" lisää potkua niin pitkään, kunnes lainausmerkit sanasta "vastaus"
 voi jättää pois.
terveisin
Mikko Nyman

-- alkuper. viesti --
Aihe:   VS: emijärven liikenteestä viel
Lähettäjä:   "Jaatinen Antti" <Antti.Jaatinen@vr.fi>
Päivämäärä:      14.08.2006 10:30

Tervehdys,

Kemijärven liikenteen alijäämä riippuu luonnollisesti mahdollisesti toteutettavasta mallista jatkossa. Viimeisimmällä mallilla, jossa junapari P69/60 ajettaisiin Kemijärvelle saakka eikä tämän toteuttamiseksi tarvittaisi mitään investointeja, alijäämä olisi  noin 600 000 euroa vuodessa.

Tällä hetkellä lainsäädäntö mahdollistaa vain Liikenne- ja viestintäministeriön suorat ostot. Toki on mahdollista, että muut tahot tukevat näitä ostoja maksamalla ministeriölle jonkin summan. Juuri tällaisesta mahdollisuudesta on viimeiksi keskusteltu, LVM on ehdottanut, että liikenne toteutettaisiin junaparilla P69/60 ja että Lappi osallistuisi puolella summasta, joka on 300 000 euroa. Lapin liitto ei tätä ehdotusta hyväksynyt. Keskustelu jatkuu.

VR siis puolestaan on valmis liikennöimään, jos joku (LVM käytännössä) korvaa ko. liikenteestä aiheutuvan alijäämän.

Parhain terveisin

Antti Jaatinen


*************************************
Antti Jaatinen
Henkilöliikennejohtaja
VR Osakeyhtiö
VR Henkilöliikenne
PL 488 (Vilhonkatu 13)
00101 Helsinki
Puhelin 0307 20 700
Matkapuh. 040 8620 700
Faksi 0307 22 115
antti.jaatinen@vr.fi
http://www.vr.fi
*************************************

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Mikko Nyman, Jyvest Oy [mailto:mikko.nyman@jyvest.fi]
Lähetetty: 13. elokuuta 2006 18:09
Vastaanottaja: Jaatinen Antti
Aihe: emijärven liikenteestä viel

Tervehdys Antti,

Millaisesta summasta puhutaan Kemijärven liikenteen suhteen - oikeasti? Eli kuinka paljon homma tekee tällä hetkellä nettotappiota per tilikausi?

Mikäli onnistun tavalla tai toisella järjestämään puuttuvan rahoituksen, onko yöjunaliikenteen jatkumiselle minkäänlaisia mahdollisuuksia?

Ajattelin malliksi sellaista, että tätä varten perustettaisi osakeyhtiö, jonka osakkeita Itä-Lapin yrittäjät merkitsisivät. Firman idea olisi se, että se ostaisi VR:ltä kuljetuspalveluita kalenterivuosittain, sopimuskauden ollessa 12 kk mittainen. Kyseessä olisi siten Suomen ensimmäinen yksityinen ostoliikennesopimus kiskoliikennepuolella.

Tämä on puolihullu ajatus, mutta mikäli tämä onnistuu, tuleeko VR Osakeyhtiö vastaan lakkautusajatuksessaan? Hullut, tai puolihullut ideat ovat muuten yleensä lopputulokseltaan parhaita.

Ystävällisin terveisin
Mikko Nyman,
tietoliikenneasiantuntija,
Jyvest Oy
gsm 044-043 0123
fax 042-11 043 0123
email: mikko.nyman@jyvest.fi
www.jyvest.fi

Liikenneyhteyksien tukeminen on kunnalle mielekästä, koska paikkakunnalle ja sieltä on päästävä pois. Kulttuurin tukeminen puolestaan on toisaalta osa asukasviihtyvyyden kohottamista ja toisaalta vierailijoiden ja sitä kautta matkailutulojen hankkimista.

Pohjimmiltaan kummassakin on kuitenkin kyse samasta asiasta: jos kaikki liikenne- ja kulttuuripalvelujen kulut perittäisiin aina käyttäjiltä, se rajoittaisi voimakkaasti sitä joukkoa, jolla on varaa kuluttaa näitä palveluja. Kyse on siis yhteiskunnallisen eriarvoistumisen ehkäisemisestä. Jokainen kunta sitten tapauskohtaisesti harkitsee, minkä verran rahaa mihinkin palveluun on mahdollista ja halua sijoittaa.

Tuetaan vaan mitä mielettömämpiä asioita. Tuetaan edelleenkin niitä bussivuoroja, joissa kerran viikossa yksi mummo matkustaa kirkolle 54:n hengen bussilla. Ensin pantiin asemilta työntekijät pois ja kohta lippuja myyvät kunnansihteerit "muiden tehtäviensä ohessa", tuetaan heitäkin. Tuetaan lentovuoroja Lappeenrantaan , vaikka autolla matka sujuu nopeammin ja mukavammin. Lisätään junavuoroja Venäjälle, vaikka Helsingin ratapihalle "ei mahdu yhtään uutta vuoroa", kuten olemme viisaista suista kuulleet. Rakennetaan vaan sähköratoja "kaikille kemijärville ", vaikka junia ei juuri kuljekaan. Tuetaan Valtion Rautateitä nostamalla nykyisin liian halpojen lippujen hintoja. Tuetaan myös ratojen saamista siihen kuntoon, että Suomessa harvinainen routa ei turmele niitä. Tuetaan... 8)