Resiina-keskustelu

Milloin otettiin käyttöön viheltämismerkki? Missä JT:ssä (tai signaaliohjesäännössä)?

Runsaat sata vuotta sitten veturin piti viheltää opastimelle saapuessaan saadakseen sen käännetyksi vapaata kulkua osoittavaan asentoon. Mutta mistä veturinkuljettaja osasi vislata ajoissa? Oliko viheltämismerkki käytössä jo varhain, pitikö oikeat paikat vain tietää vai näkyivätkö opastimet riittävän etäältä, junathan olivat hitaita?

Ja jos ei vielä sata vuotta sitten, niin milloin viheltämismerkki tuli käyttöön?

Vihellysmerkin käyttöönotosta en osaa sanoa muuta kuin että se tapahtui virallisten historiikkien kertomuskaudella 1912 - 1937. Merkki oli käsittääkseni lähinnä tasoristeyksiä varten, merkin kohdalla piti antaa vihellinopaste 3 "varokaa junaa". Vuoden 1957 Jt toteaa näin: "Jos merkki on niin lähellä liikennepaikkaa, että sen kohdalla on annettava vihellinopaste "juna tulee" (Vho 2), ei opastetta "varokaa junaa" tarvitse antaa."

Saiko tulo-opastimen asettaa aja-asentoon jo ennen junan saapumista vai ei, se riippui pääsääntöisesti siitä, oliko opastin riippuvainen vaihteiden asennosta vai ei. Vasta vuonna 1903 otettiin maassamme käyttöön ensimmäiset asetinlaitteet, sitä ennen ei yhdenkään siiven asento ollut mikään tae kulkutien turvallisuudesta. Junien rauhallisempi asemalle ajattaminen on sikäli varsin ymmärrettävää, junanhan täytyi käytännössä pysähtyä ennen opastimen ohitusta. Turvalaitosten myötä tuli sallituksi asettaa opastin näyttämään selvää tietä jo ennen junan tuloa. Kuitenkin myös vaihteiden asennosta riippumattomien opastimien käyttö jatkui kauan, myös tulo-opastimina. Näissä tapauksissa toimittiin vanhaan tapaan ja siipi nostettiin vasta junan saapuessa tolpalle Vho 2:ta huutelemaan. Kunkin turvalaitoksen käyttötapa määrättiin tapauskohtaisesti laitoksen erikoisjohtosäännössä.

Radan varressa ei asiaa kuljettajalle tiedotettu käsittääkseni mitenkään, kunnes joskus 40-50-luvulla(?) keksittiin riippuvuuden puuttumismerkki eli kärrynypyörä tai tähtäin. Merkin ideana lienee ollut mahdollistaa myös vaihteiden asennosta riippumattoman opastimen asettaminen jo ennen junan saapumista?

Jt vuodelta 1938 tuntee vihellysmerkin mutta Signaaliohjesääntö vdlta 1905 ei tunne. (Painos vdlta 1916).
Kut yllä tod, merkistä on kuva 1912-1937 historiikissa (painettu 1937). Käyttönotto varmaan tapahtunut ensin käskylehden välityksellä ja kaipa merkkiä on ensin myös kokeiltu jossakin paikassa. Ken selaa käskkylehdet, sieltä voisi löytyä paljonkin kiinnostavaa  :P

Käskylehdet alkoivat vasta sodan jälkeen (oliko 1. vuosi 1945?) Sitä ennen oli eri osastojen kiertokirjeet. Ensiksi lukisin liikenneosaston kiertokirjekokoelmat, sen jälkeen kone-osaston, kun etsisin tietoa, milloin viheltämismerkki on tullut käyttöön. Tasoristeyksien näkemiä koskevissa säädösteksteistä (aseus?) olevan maininnan perusteella aloittaisin tutkimuksen 1920-luvun alkuvuosista.

Ensimmäinen KL vuosikerta oli 1946.

Ja hyvin voi kuvitella, että VR Käskylehden ensimmäisessä numerossa ei mitenkään mainostettu, että se oli ensimmäinen (kun se ei ollut kaupallinen tuote). Eli suoraan asiaan vaikka työsopimusasioista ja sitten joku liikennepaikkajuttu, kuten Turku-Itäinen muutetaan Kupittaaksi 1. helmikuuta 1946 alkaen. Sitten sopiikin jatkaa tilitys- ja vapaalippuasioila. Viittaukset käskylehtiin tehtiin tyyliin KL 1/46, sillä ainakaan alkuaikoina niissä ei ollut selvää päiväystä. Ensimmäisessä oli petiitillä joku numero/45 ja seuraavassa 16.1.1946. Ensimmäisen painomerkintä oli Helsinki 1946 Valtioneuvoston Kirjapaino, joten vuoden alkupäivinä se varmaan tuli. Muutoin olisi rakennusmestarilta jäänyt hakematta avoimeen virkaan, jonka hakuaika päättyi 11.1.1946. Edit typo.

Eipä mainostettu ei. Tarkkaan ottaen viittaukset käskylehtiin neuvottiin tekemään tyyliin "Kl. N:o 1/46. 2 (= lehdennumero, vuosi, asian numero)".

Sotien jälkeinen pula-aika näkyi käskylehtien sivuilla, esimerkkinä Kl. N:o 2/46. 6, "Uusien Gb-vaunujen käyttö sotilaskuljetuksiin. Koneosastolta saadun ilmoituksen mukaan on uusien Gb-vaunujen n:o 54444 - 54817 katoista jätetty rautalevyn puutteen takia kamiinan savutorven aukko pois, joten näitä vaunuja ei voida talvisaikana sisustaa Gbsk-vaunuiksi." Myös kansanhuoltoministeriön säännöstelymääräykset olivat yleisiä.