Resiina-keskustelu

Ainakin liikenneministeri vaihtuu kun Suvi Lindén ei saanut uusittua eduskuntapaikkaansa. Yksi sun toinen puolue on vaalitaiston aikana luvannut jos ei muuta niin ainakin sympatiaa raideliikenteelle, mutta kuinkahan tässä käy? Spekuloikaa!

Nykyinen liikenneministeri on kylläkin Anu Vehviläinen, mutta eipähän taida Keskusta vaalitappion kärsineenä mennä uuteen hallitukseen, tosin ei tästä vielä kuitenkaan voi varmaa sanoa. Nimittäin jos Perussuomalaiset heittäytyvät hallitusneuvotteluissa liian hankaliksi Kokoomuksen ja SDP:n kanssa, voidaan Keskustaa hyvinkin tarvita sinipunan apupuolueeksi, mutta eri asia suostuuko.

Suvi Linden on viestintäministeri eikä hänkään uusinut paikkaansa - näyttäisi jääneen varasijalle. Kaksi Veturimiesten liiton jäsentä meni läpi: James Hirvisaari (ps) ja Raimo Piirainen (sd, eläkkeellä), sekä lisäksi Harry Wallin (sd) jäi varasijalle. Muita rautatieläistaustaisia ei tainnut olla edes ehdolla?

Lähtökohtainen ongelma uudessa eduskunnassa on paitsi tietenkin se, että uusiutuminen on erittäin voimakasta - voi toki olla myös hyväksi suomalaiselle poliittiselle kulttuurille, eli kuitenkin positiivinen asia - myös se asia, jonka luopuva kansanedustaja Tero Rönni nosti YLE Tampereen haastattelussa esiin:


Koko juttu löytyy os. http://yle.fi/alueet/vaalipiirit/pirkanmaa/2011/03/ronni_pettyi_virkamiesten_valtaan_2476250.html

Ja virkamiehethän istuvat kuka minkäkin värinen jäsenkirja taskussaan vaalikaudesta toiseen virkapaikallaan, edustajat vaihtuvat - virkamiehet pysyvät.

   Eipähän taida nykymeno ihmeemmin muuttua. Joitain eroja olen vuosien varrella havainnut eri puolueiden liikennepolitiikan käytännön painotuksissa. Parhaita puolueita rautateiden matkustajaliikenteen toimintaedellytysten kannalta lienevät SDP, Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Nimittäin näiden ansiosta ostoliikenne säilyy varmimmin nykyisenlaajuisena, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto tuovat myös rautatieinvestointeja. Kokoomuskin voi tehdä yhdessä SDP:n kanssa hyvää liikennepolitiikkaa (esim. Keravan-Lahden oikoradan rakentamispäätös). Kokoomus taasen taannee rautateiden tavaraliikenteelle parhaimmt toimintaydellytykset talouskasvua edistävän talouspolitiikan ansiosta.
   Perussuomalaisten avulla rautateiden toimintaedellytyksiä ei arvaukseni mukaan paranneta, Perussuomalaisten liikennepolitiikka painottuu tieliikenteeseen ja muistuttaa kehitysmaiden köyhän miehen liikennepolitiikkaa, jossa kaikkia suuria ja monimutkaisia investointeja joudutaan karttamaan. Muistuu mieleen puolueen edeltäjän SMP:n liikenneministeri Pekka Vennamo, jonka toimikaudella vuonna 1988 lopetettiin viitisenkymmentä henkilöjunavuoroa, kun ei ollut halua uusia vanhentunutta lättähattukalustoa, vaikka varaa olisi ollut, elettiinhän talouden hulluja vuosia! Kokoomus ei pannut kampoihin ja SDP ei ollut niinkään kiinnostunut maaseudusta. Perussuomalaisten nousu on ilahduttavasti sähköistänyt poliittisen kentän ja muuttanut vanhoja valta-asetelmia, mikä lienee positiivista, mutta junaliikenne ei ole puolueen kiinnostuksen ykköskohteita.
   Kirjoitukseni ei ole kannanotto mitään puoluetta/puolueita vastaan/puolesta, sillä liikennepolitiikka on kuitenkin vain yksi politiikan osa-alueista, eikä sillä lyhyellä aikavälillä ainakaan hirveästi liikennemuotojen markkinaosuuksiin vaikuteta. Esim. Vihreitä ja Vasemmistoliittoa en voisi kuvitella missään oloissa äänestäväni tiettyjen suurten näkemyserojen takia, vaikka joukkoliikennemyönteisiä ovatkin. Myös RKP:llä lienee oma roolinsa liikennepolitiikassa, puolue lienee mm. Hankopaanan taajamajunaliikenteen takuumies, samoin kuin on varmaankin vahvasti vaikuttanut Vaasan radan sähköistyspäätökseen.  

Hyh, hyh, taas meni saman ministeriön kahden hallinnonalan tädit Suvi ja Anu sekaisin. Kumpikin on kuitenkin nyt "rampa ankka" kun eivät käytännössä ole käytettävissä seuraavassa hallituksessa. Kummankaan ansiot ministereinä eivät ole mitenkään mullistavia.

Koska tämän ministeriön salkut ovat poliittisesti painoarvoltaan pienehköjä minister(e)iksi tulevat tavallaan jakojäännökset kun pitää puolue-, sukupuoli- ja aluepariteetit saada kuntoon uutta hallitusta muodostettaessa. Siksi on oletettavaa, että ministeriksi ei välttämättä tule alansa erikoistuntijoita ja virkamiesvalta vaan jatkuu.

Kuinkahan moni ministeri on ollut hallinnonalansa asiantuntija? Oikeusministeriksi taidetaan yleensä sentään valita jonkin tason juristi, mutta muille posteille tärkein kriteeri on nokkimisjärjestys poliittisella kentällä.

Aiemmin oikeusministerin ja vähintään yhden toisen ministerin piti säädösten mukaan olla juristi, mutta tämäkin vaatimus on poistettu. Joskus 1980 - 1990 -luvulla erään hallituksen vasta nimitetyltä kulttuuriministeriltä kysyttiin, tunteeko hän kulttuuria. Vastaus oli: "Täytyy ruveta tutustumaan." Ja loppujen lopuksi maassamme on nähty huonompiakin ministereitä kuin tämä esimerkkitapaus. Valppaalla asenteella voi siis sentään korvata melko paljon, mutta jos sitäkään ei ole...

Taitaa tähän mennessä olla ollut vain yksi oikeusministeri jolla ei ole ollut oikeustieteellistä tutkintoa, mutta sentään korkeakoulututkinto kuitenkin. Varsin päteviä ihmisiä voi olla ilman tutkintojakin, mutta monenlaisia tumpuloita on eri ministeriöissä ollut.

Tuosta Jarkon mainitsemasta virkamiesten vallasta, tuli mieleeni englantilainen komediasarja "Kyllä, herra ministeri" ja sen jatko-osat "Kyllä, herra pääministeri".

Pakko kai minunkin on kirjata muutama havainto tähän vaalihavaintojärjestelmään:

Junaliikenteen kannalta suurin vaalitappio koettiin Harry Wallinin (sd.) jäätyä junasta, vaikka Mikael Arolle tämä lieneekin henkilökohtainen vaalivoitto? Toinen laiturille jäänyt menetys, no ainakin joidenkin mielestä, on keuruulainen Lauri Oinonen (kesk.), joka piti kiitettävästi melua Haapamäen ratojen taajamajunaliikenteen puolesta. Ehkä liikaakin - Multian oikoratahaaveet olisi sentään voitu jättää väliin!   :D

Mutta mutta.. Haapamäen radat ja Seinäjoki-Vaasa -junayhteys sai näiden vaalien perusteella vähintään neljän vuoden koskemattomuustakuun Ähtärin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Savolan (kesk.) päästyä toisella yrittämällä päättämään päätöksistä. Savolahan on tehnyt tämän asian puolesta töitä oikein urakalla viime aikoina, kuten paikallisia uutisia seuranneet ovat voineet todeta. VR siis tuskin uskaltaa kajota ähtäriläisten junatarjontaan tulevalla vaalikaudella!  ;D

Kainuu sai läpi peräti viisi kansanedustajaa, joista tunnetuin on tietenkin Merja Kyllönen (vas.). Yöjuna - sitähän Kainuussa ei ole unohdettu ja ensimmäiset maininnat yöjunataistelun jatkumisesta saatiinkin jo lukea YLE Kainuun uutisista!

Raideliikenteen puolestapuhujaksi voitanee luokitella myös kiskoilta pudonneita vihreitä tauon jälkeen edustamaan astuva Osmo Soininvaara. Kiskoilta pudonneita sen takia, ettei vihreillä(kään) ole ollut tarjota viime aikoina mitään ratkaisuja raideliikenteen ongelmiin saati ratarahoitukseen. Vaalien alla tehtailtu hätäjulkaisu valtion omistamien terveiden lypsävien lehmien teurastamisesta ei tällainen todellakaan ollut, muistammehan Kemiran myynnin seuraukset. Toisekseen vihreitä tuntuu kiinnostavan vain henkilöliikenteen kiskot, vaikka suomalainen hyvinvointivaltio on seurausta raskaasta tavarajunaliikenteestä!

Ja nyt päästään viimeinkin perussuomalaisiin ja heidän EU-kriittisyyteen.. EU:ssa on kaiken muun kivan ohella päätetty laittaa voimaan mm. Itämerta koskeva rikkidirektiivi, joka on astumassa voimaan vuonna 2015. Siirtyminen raskaasta polttoöljystä rikittömään dieselöljyyn tuo roiman lisän kuljetuskustannuksiin, ja tulee tästä syystä syömään suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Venäjää tämä ei koske, joten voidaan pohtia vaikutuksia myös transitoliikenteeseen. Kannattaako esimerkiksi siis jatkossa pellettejä kuskata Kokkolan kautta, loppuuko Loviisan sataman sahatavaraliikenne (ja liikenne koko rataosuudella) ja kääntyykö transitoliikenne päinvastaiseksi: Siirretään liikennettä tapahtuvaksi Venäjän satamien kautta? Toivottavasti persut osaavat puuttua myös tähän EU-vääryyteen, vaikkakin itse idea rikkipäästöjen alentamisesta on tervetullut kaikin puolin - hinta vain on kohtuuton.

Vaalilistoilla nähtiin myös muita mielenkiintoisia nimiä. Ja jopa ainakin yksi rautatieharrastaja: kihniöläinen Jussi Hellgrén (kd.). Vasemmistoliiton Satakunnan paikkaa tähän saakka hallinnut Veijo Puhjo menetti hänkin paikkansa äänisaaliin romahdettua alle puoleen. Ai keitäkö he ovat... Mainittakoon, että Hellgréniä ja Puhjoa yhdistää yksi yhteinen paikallinen mielenkiinnon kohde, eli "Mierontien" henkiinherättäminen, jonka he ovat molemmat ainakin kertaalleen päässeet mainitsemaan paikallisten sanomalehtien sivuilla vaalien alla! Tämä aihe tosin on alkavaa vaalikautta ajatellen yhtä utopistinen kuin vaikkapa ELSA-rata tai Turun paikallisjunaliikenteen aloittaminen! Mutta hyviä pitää mielessä ja suunnitelmissa.

Salolainen kristillisdemokraatti Pertti Vallittu tarjosi kenties näiden vaalien realistisimman ja toteuttamiskelpoisimman ehdotuksen mitä tulee rautateihin ja junaliikenteeseen todetessaan Salon Seudun Sanomien vaalidebatissa Varsinais-Suomen tärkeimmän ratahankkeen ensi vaalikaudella olevan junapysäkin saaminen Paimioon. Paimion junapysäkki ei ole paljon pyydetty matkustajien taholta verrattuna vaikkapa operaattori VR:n vaatimaan Pisara-rataan. Minkä takia VR:lle pitäisi edes tämän luokan investointeja suunnata, jos heille ei vastaavasti kelpaa uudet junapysäkit ja niiden tarjoamat lisämatkustajat? Valitettavasti Vallittu ei päässyt viemään Paimion pysäkki-ideaa eteenpäin, mutta toivottavasti joku muu ottaa tämän toteuttamiskelpoisen idean asiakseen.

Liikenneministerin paikka on nyt sitten menossa vasemmistoliitolle. Hallitusohjelmaa voipi lukea tästä (http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/hallitusohjelma_2011.pdf), kiinnostavimmat sivut 48-49 rautatieliikenteen osalta, mainitaan mm. raideliikenteen lisääminen, palvelutason parantaminen, lähiraideliikenteen kehittäminen...

Nimenomaan kaupunkiseutujen lähiraideliikenteen. Epäilen kyllä, että noin yksityiskohtaiseksi rakennettu hallitusohjelma ei toimi käytännössä.

Vihervasemmistolaiselta vaikuttaa liikennepolitiikka. Syrjäseutujen asukkaita kuritetaan polttoaineiden verotusta kiristämällä. :( Polttoaineiden veronkorotukset kiihdyttävät inflaatiota, koska kuljetuskustannukset nousevat pilviin. Ajatellaan vaikkapa kuitupuun matkaa metsästä sellukattilaan: moto kaataa puun, ajokone vie sen tien varteen, puutavara-auto kuljettaa puun junanvaunuun, dieselveturilla haetaan vaunut ja muutaman mutkan kautta saavutaan sellutehtaalle. Lisäksi valmis tuote on vielä kuljetettava pois tehtaalta. Kalliiksi tulee.

Eivätkös nuo edellämainitut käytäkään verovapaata polttoöljyä?

En tiedä, siksi arvailen.

Ja onko siinä sittenkin enemmän kyse vero- kuin liikennepolitiikasta? On siis yritetty rääppiä kokoon erilaisia kohteita, joista saatavia verotuloja voisi lisätä, ja tässä on löydetty yksi.

Liikenneministeriksi nousee suomussalmelainen Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen, kertoo esimerkiksi YLEn uutinen (http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/06/vasemmistoliitto_hallitukseen_-_arhinmaesta_kulttuuriministeri_2673783.html).

Kyllösen rautatieaiheisia ajatuksia on ainakin hänen kotisivuillaan (http://www.runoratsu.fi/11) (sivun loppupuolella Rautatieläinen-lehdessä alun perin julkaistu kirjoitus ”Kiskot vievät - mutta minne?”).

Ei tuon tulevan ministerin suomen kieli ainakaan kovin kaksista näytä olevan...

Kyllä polttoöljyä verotetaan, tosin kevyemmin kuin dieseliä. Mutta polttoöljynkin litrahinta on kohonnut jo yli euron.

Mitä liikenneministeriin tulee, on Kyllönen mielestäni (ajokortitonta?) Arhinmäkeä parempi valinta. Hänellä lienee kokonaisvaltaisempi näkemys koko maan raideliikenteestä. Mutta tuskin hänkään pystyy palauttamaan Kainuun yöjunaa, vaikka kolumnissaan niin haaveilee.

Kyllönen on tosiaan parempi valinta kuin Arhinmäki, vaikka vasemmistoarvot ovatkin kaukana omista suomenruotsalaisista oikeistoliberaaleista arvoistani. Onhan Merjalla sentään suht ajallaan suoritettu korkeakoulututkinto ja työkokemustakin alalta, jotka molemmat Arhinmäeltä tuntuvat ontuvan. Työnteko saati opiskelu ei Arhinmäkeä tunnu kiinnostavan, jos ylioppilaaksi valmistumisesta on kulunut 16 vuotta, ja vieläkin on vasta valtiotieteen ylioppilas. Häntä tuntuu selvästikin kiinnostavan vain "ilmainen" raha ja paikka Audin takapenkillä (kevyemmän salkun ottaminen kielii juuri tästä), jotta pääsisi nauttimaan loppuelämänsä sopeutumisrahaa.