Resiina-keskustelu

Kysytäämpä viisaammilta varmistus, kun minulla on käsitys että rataverkolla saa ajaa pelkästään Jkv antaman tiedon varassa ja pakko ei ole silmillä nähdä opastimien antamaa visuaalista tietoa, olenko ymmärtänyt oikein?
      Tämä juttu tuli lähinnä siksi mieleen että tässä viikolla törmäsin tilanteeseen että esiopastin oli rikki (täysin pimeänä) ja seudulla oli niin sakea sumu että et nähnyt kuin kolme ajolankojen sähkötolpan väliä, joten ehkä noin 200m päästä vasta näki pääopastimen antaman opasteen (tulo-opastin) alueella Sn100, joten ilmeisesti siinä saa ajaa Jkv antaman tiedon varassa ihan normaalisti sallittua nopeutta vai tuleeko tilanteesta johtuvia muutoksia ?

Vaikka vastaan, ei minua tule tämän takia leimattavan viisaaksi.

Koska JKV:n tiedonsiirto on pistemäinen, edelleen ajetaan junia (myös) opastinten perusteella. Niiden opasteet kun ovat reaaliaikaisia, toisin kuin JKV:n näyttämät, jotka ilmaisevat muuttuneet opasteet viiveellä. Esimerkiksi jos syystä tai toisesta edessä oleva opastin vaihtuu punaiseksi, JKV osaa kertoa asian vasta seuraavalla opastimeen liitetyllä baliisilla.

Kuitenkin, nykynopeuksilla on tilanteita, joissa visuaaliset opastimet näkyvät liian myöhään, jotta pystyisi jarruttamaan punaiselle opastimelle, vaikka näkyvyys olisikin sään puolesta riittävä. Myös nykykäytäntönä on, ettei pysyviä 80 km/h tai yli nopeusrajoituksia näytetä radanvarren merkein, vaan yksinomaan JKV:llä. Ja vaihteiden poikkeavien suuntien rajoitukset näytetään nykyään vain JKV:llä. Näin ollen, junia nykyään ajetaan sekä näkyvien opastimien ja merkkien että JKV:n näyttämien mukaan.

Pimeä opastin tulkitaan siten, että se näyttää rajoittavinta mahdollista opastetta. Huonossa kelissä tällainen opastin varmasti jää helposti havaitsematta. Sitä en tiedä, ohjautuuko pimentyneen esiopastimen tarkoittama pääopastin tällaisessa tilanteessa näyttämään punaista. Ei välttämättä ohjaudu, koska tarvettahan sille ei ole (mikäli siis pääopastin muutoin näyttäisi vihreää). Vaaranpaikka syntyy ilman JKV:tä toki silloin, jos seuraavalla pääopastimella on tarkoitus pysäyttää juna, mutta esiopastin on mykkä, eikä sitä säätilan vuoksi havaitse.

JKV on tällaisessa tilanteessa lähes korvaamaton, nimittäin baliisitkin lähettävät mahdollisimman rajoittavaa viestiä tilanteessa, jossa ne eivät "tiedä", mitä seuraavat opastimet näyttää. Tuollaisen pimeänä olevan esiopastimen kohdalla oleva baliisi 1) saattaa saada toimivaa tietoa tulevalta vihreältä pääopastimelta, jolloin se sallii ohituksen täydellä vauhdilla - ja koska pääopastin näyttää vihreää, mitään vaaraa ei synny. En tiedä, toimiiko systeemi noin.

Toinen vaihtoehto on, että 2) baliisit (sekä esiopastimen kohdalla, että aiemmin) tuossa tilanteessa myös näyttävät mahdollisimman rajoittavaa opastetta, ja merkkaavat seuraavan pääopastimen punaiseksi, jolloin kuljettaja tietää pysäyttää junan pääopastimelle (ja toki JKV "avustaa" jarrutuksessa, mikäli kuljettaja ei syystä tai toisesta itse näin tee).

Voi myös olla, että 3) mykän esiopastimen kohdalla oleva baliisi menettää täysin tiedon tilanteesta. Baliisit ovat kuitenkin perustoiminnoltaan passiivisia läpysköjä (joiden lähettämää sanomaa tosin voidaan aktiivisesti muokata), se tällaisessa tilanteessa lähettää kuitenkin jotain. Ja kun JKV-veturilaite havaitsee tällaisen pihalla kuvioista olevan baliisin, niin junassa tapahtuu automaattisesti hätäjarrutus.

Seuraavaksi jäämme odottamaan, että joku oikeasti tietävä kertoo, tapahtuuko mykän esiopastimen tapauksessa seuraamus 1), 2) tai 3), tai ehkä joku muu, mikä ___________.

Opastinbaliisit ovat ohjelmoitu opastinkohtaisiksi, antavat vain ao. opastimen sanoman, myös muita, liikennöintiin vaikuttavia, liittyviä kiinteitä sanomia. Sekä jokaiseen baliisiin ohjelmoitu ns. vakiosanoma, perustiedot. Baliisien antama opastintieto perustuu yksiselitteisesti opastinlampun  toimintaan. Poikkeuksia tästä saattaa olla mm. tk-astl-ratapihoilla. Baliisi saa AJA-tiedon silloin, kun on opastimessa AJA-opaste, ts. opastinlamppu on ehjä ja toimii. AJA- tieto on siis valvottu tila. On myös ns. fiktiivisiä opastimia, baliiseja, jotka ovat tavallaan esiopastimen "esiopastimia". Näin saatu pääopastimen SEIS- tieto aiheuttaa vain normaalin jarrutuksen, aikaa ja matkaa on. Jos veturi on jo ohittanut Odota AJA- käsitettä ilmoittavan Eo-baliisin ja pääopastin alkaakin punottaa, silloin ollaan vain visuaalisen opastinhavainnon varassa. Seuraakin tehokkaampi jarrutus. Jarrutuksia aiheuttaa myös itse baliisiviat. Varsinkin jos kulkusuunnan baliiseista toinen on kokonaan mykkä, ei edes vakiosanomaa, silloin veturi ei saa suuntatietoa. Se on SEIS. On sitten lievempiäkin baliisivikoja, ne on luokiteltu.

Virallisesta lähteestä löytyi vielä vahvistus tähän.

Ratatekniset ohjeet, osa 10: Junien kulunvalvonta

JKV on kytkettävä muihin turvalaitteisiin siten, että vikatilanteessa ohjauksen,
jonka olisi oltava aktiivinen, puuttuessa välitetään rajoittavampaa tietoa vastaava
baliisisanoma.

JKV on kytkettävä pää- tai suojastusopastimeen siten, että JKV:lle välitetään
Seis-opastetta vastaava tieto, kun opastin ei näytä mitään opastetta, tai JKV:lle
on muodostettava kyseistä tilannetta vastaava ohjaus.

JKV on kytkettävä esiopastimeen siten, että JKV:lle välitetään Odota seis
-opastetta vastaava tieto, kun opastin ei näytä mitään opastetta, tai JKV:lle on
muodostettavakyseistä tilannetta vastaava ohjaus.

http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/b8f78e033ec0a0e5369eda9b9caea355/1303732273/application/pdf/3219958/RATO%2010%20web.pdf (http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/b8f78e033ec0a0e5369eda9b9caea355/1303732273/application/pdf/3219958/RATO%2010%20web.pdf)

Tarkennuksia erinäisiin kohtiin:


Opastinbaliisiryhmä voi antaa - ja yleensä myös niin tekee - dataa useamman opastimen tilasta. Esim. rataosalla, jossa pää- ja esiopastinyhdistelmät sijaitsee 1200 m välein, yleensä opastimen kohdalla oleva baliisiryhmä antaa tietoa tämän opastimen, sekä kolmen seuraavan opastimen opasteista. Lisäksi sitten myös kykenee noihin kiinteisiin sanomiin, esimerkkinä nopeusrajoitustiedot.



Yleensä esiopastimen jälkeen ennen pääopastinta on vielä yksi, joskus jopa kaksi toistobaliisiryhmää. Näiden ylittäminen päivittää JKV-veturilaitteen tiedon ajantasalle. Mikäli siis edessä oleva pääopastin putoaa punaiseksi, mutta tällainen toistobaliisi on vielä ohittamatta, hätäjarrutus tapahtuu tämän toistobaliisin kohdalla.

Myös toisin päin näistä on hyötyä. Ilman toistobaliiseja tilanne, jossa pääopastin vaihtuu vihreäksi vasta esiopastimen ohituksen jälkeen, täytyisi pääopastimelle ajaa siten kuin opastin olisikin vielä punainen (eli vauhtia täytyy hiljentää opastimen valvontanopeuteen saakka - 10-80 km/h, yleensä 35 km/h). Jos ja kun toistobaliisit löytyvät, saa JKV-veturilaite jo sen kohdalla päivitetyn tiedon, ja vauhtia voi jälleen kiihdyttää - jos siis opastin on vaihtunut vihreäksi. Yleensä toistobaliisit ovat suurin piirtein sellaisessa kohdassa, että vauhti voi olla noin 80 km/h ilman, että JKV vielä puuttuu peliin. Myös nämä toistobaliisit osaavat kertoa myös useamman tulevan opastimen tilan.

Rantaradalla, relesuojastuksen/-astl:n alueella, toistobaliiseja olisi liikennepaikoilla vain ennen lähtöopastimia/-baliiseja.  Eikä niissäkään jokaisessa paikassa. Salosta löytyy. Tai sitten baliiseja on aivan viime vuosina lisätty linjallekin, perustellusti.

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: kyllä. "Sääntö" antaa mahdollisuuden "ajaa JKV:n sallimaa nopeutta, elleivät muut seikat sitä rajoita" (sanamuoto ei ole näin, mutta asiasisältö on). Tuo "muut seikat" voi olla tiedossa oleva tilapäinen nopeusrajoitus, junan osan matkaa oleva poikkeava sn tai jotain muuta.

Kiitoksia hyvistä vastauksista. Laitan liitteenä tähän pari linkkiä kuviin pimentyneestä opastimesta. Pohjoisesta Ouluun tultaessa esiopastimen jälkeen tulee Tuiran tulopastin jossa kyltti (OUL) ja siellä on sivuraide junakohtauksia varten.  Kuvaustilanteessa en viitsinyt kiivetä alikäytävän rinnettä ylös penkalle, kun näytti olevan kohtuu reippaasti koirien jättämiä liukumiinoja siellä nurmikon puolella  ;D

http://harrij.kuvat.fi/kuvat/Rautatieaiheset/sekalaisia%2520kuvia/IMG_0938.JPG

http://harrij.kuvat.fi/kuvat/Rautatieaiheset/sekalaisia%2520kuvia/IMG_0940.JPG